Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kirjoitettu 11.09.16
Esseen kirjoittaja: Teemu Lamminaho
Kirjapisteet: 3
Kirja: Pizze
Kirjan kirjoittaja: Saku Tuominen, Luca Platania, Tuukka Koski, Kimmo Kivilahti
Kategoriat: 9. YPK:n ulkopuoliset

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Pizze

 

Tämä kirja kuvastaa hyvin pitsan tarinan, jota moni ei välttämättä tiedäkään. Tämä oli oikein osuva teos ottaen huomioon oman yritystoiminnan, jonka päätarkoitus on valmistaa pitsaa.

Olen vain kuullut huhuja, että alun perin pitsaan ei kuuluisi laittaa oikeastaan yhtään mitään. Nyt tämä sitten varmistui tästä kirjasta.

Marinara on pitsa jota pidetään ensimmäisenä pitsana koko maailmassa. Sen päälle tuli vain tomaattikastiketta, oreganoa, valkosipulia ja öljyä. Elikkä tästä puuttuu melkeinpä kaikki oleellinen mihin me olemme tottuneet pitsassa. Tämä ensimmäinen versio pitsasta oli halveksuttu köyhien kalastajien suosima ruoka. Se oli halpaa, täytti mahan ja raaka-aineet säilyivät hyvinä pitkään.

Toisen version pitsasta teki Italialainen Raffaela Esposito. Tässä pitsassa oli jo mozzarellaa, tomaattia ja basilikaa. Hän kehitti sen Savojin maakunnan kuningattarelle hänen vierailuaan varten Italiaan. Tämä kuningatar tykästyi tähän pitsaan ja alkoi levittämään siitä tietoa ympäri maata. Näin halveksutusta köyhällistön ruoasta tuli kuuluisaa ja halutumpaa.

Kirjassa oli myös juttu pitsataiteilija Luca Plataniasta. Hän on alun perin Roomasta tullut suomeen ja järkyttynyt suomen pitsa tarjonnasta. Hänen mielestään ananas ja kebab ei kuulu pitsoihin. Itsekin olen karsastanut ananasta pitsassa, mutta olen oppinut tykkäämään siitä tässä pitsa uran aikana. Ananas tuo tietynlaista virkeyttä monesti tunkkaisempaan lihamyrsky pitsaan, jota useat suomalaiset miehet ottavat mielellään. Olisi joskus hauska päästä maistamaan hänen tekemiään pitsoja. Hän tekee taikinaa yhteensä 72 tuntia. Tämä kuulostaa pitkältä ajalta, mutta tuottaa varmasti hyvän lopputuloksen.

Kun tässä miettii suomalaisten mieltymyksistä pitsaan, niin onhan se aika pitkälti lihaa, lihaa ja lihaa. Varsinkin monen miehen pitsaan saa laittaa vain ja ainoastaan paljon eri lihoja. Olemme yrittäneet tehdä Laivuriin vähän erilaisia pitsoja kuin normaalisti on totuttu. Totta kai listoilta löytyy myös ikisuosikki kinkku, ananas ja aurajuusto. Mutta sitten löytyy pari erikoisempaa pitsaa, joita ihmiset alkuun karsastavat, eivätkä uskalla maistaa. Toinen niistä on kana, yrttituorejuusto, paholaisenhillo ja rucola. Tämä on semmoinen mitä pitää suositella ja kannustaa ottamaan alkuun. Sitten kun ihmiset ovat sitä maistaneet, eivät he välttämättä muuta suostu syömäänkään meillä. Nämä ovat näitä suomalaisten tottumuksia tuttuun ja turvalliseen makuun.

Voisi ajatella, että pitsan teko on vain lätty ja täytteet päälle. Se kuitenkin vaatii erinäisiä vaiheita, jotta päästään hyvään lopputulokseen. Missä lämpötilassa paistat, minkälainen taikina on, minkä paksuinen pohja on. Näitä on useita eri asioita. Yksi tärkeä asia on kuitenkin laadukkaat raaka-aineet. Ilman niitä ei pitsasta saa kovinkaan maistuvaa.

Tässä olikin lyhykäisyydessään pitsan sisimpiä asioita. Oli mielenkiintoista lukea pitsasta ja sen alkuperästä juttuja, koska itse on viettänyt niin paljon aikaa niitä valmistaessa ja suunnitellessa. Tämä soveltuisi monellekin luettavaksi, mutta eri asia on, kuinka moni jaksaa lukea tämmöisen opuksen, joka käsittelee pitsaa näin syvällisesti.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!