Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jazzia Johtamiseen

Kirjoitettu 01.12.19
Esseen kirjoittaja: Lari Nikkanen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Jazzia johtamiseen
Kirjan kirjoittaja: Patrick Fury
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Miten löytäisimme yhteisen sävelen, jossa jokainen tiimin jäsen pääsisi toteuttamaan omaa osa aluettaan mahdollisimman hyvin?
Jazzia johtamiseen on teos, jossa verrataan työorganisaation toimintaa jazz-yhtyeen yhteispelaamiseen. Tällä hetkellä tuntuu,
että se liideri puuttuu, ja on puuttunut jo pitkän aikaa. On siellä useampi johtorumpua ollut paukuttamassa, mutta ei
tavalla, millä tiimin jäset saavuttaisivat parhaan potentiaalinsa. Tähän asiaan olemmekin pyrkineet tekemään muutosta kirjoittamalla
teamleaderille hiljalleen nuottikirjaa, jonka tavoitteena on ollut tuoda tiimiin rutiininomaisia elementtejä, joita kaikkien on helppo
seurata.

Mikä sitten tekee jazz-yhtyeestä loistavan vertauskuvan hyvästä tiimistä? Siinä jokainen tietää paikkansa ja osaa pelata yhteen muiden yhtyeen
jäsenien kanssa. Jokaisella on oma vuoronsa loistaa, ja mikäli joku mokaa, soitetaan väärää nuottia niin kauan, että yleisö luulee sen kuuluvan esitykseen.
Jokainen yhtyeen jäsen omaa tietysti omat taitosa, ja saa oman soittimensa kuulostamaan hyvältä. Näin ei meillä tiimiakatemialla aina ole, koska
emme ole vielä ammattilaisia ja välillä se oma homma tuppaa menemään täysin puihin. Laadukkaimmat projektit syntyvät vasta silloin, kun tarvittava
osaaminen on hankittu. Voisi kuvailla, että meiltä löytyy paljon aloittelevia rumpaleita, pari kokeneempaa huilunsoittajaa ja loput etsii vielä itselleen
sopivaa soitinta. Emme siis ole vielä sillä tasolla, ja viimeistään tässä vaiheessa koulutustamme olisi aika valita se oma soittokapula käteen.

Usein ilmenee myös haasteita sen suhteen, että tiimiläisillä on taipumusta käyttää vertauskuvallisesti korvatulppia silloin, kun pitäisi kuunnella
mitä muut soittavat. Tämä näkyy treeneissä esimerkiksi samojen asioiden ja ongelmien kanssa painiessa, jotka tuntuvat nousevan yhä uudelleen esiin
vaikka niihin olisi jo sovittu toimintaperiaatteet. Suurimmat kirosanat ovat olleet tavoitteet, asiakaskäynnit ja johtoroolien jako.
Voisi sanoa, että tiimimme koostuu niin monesta sooloartistista, että ajatus täysin yhtenäisestä sävelestä on vain kaukainen pilvi taivaalla.
Olemme kuitenkin kehittyneet tiiminä paljon, ja kykenemme jatkuvasti paremmin yhteistyöhön. 24h- järjestäminen oli yksi lukuisista esimerkeistä,
jossa oikeasti tuntui muutamaan otteeseen, että pystyy luottamaan täysin lähes kaikkien tiimiläisten tekemiseen. Tehtäviä ja rooleja osattiin jakaa,
ja muokata nopeasti niin, että saatiin yhdessä järjestettyä paljon kiitosta kerännyt show.

Palataan vielä lopuksi tähän johtamisasiaan. Jazzjohtajuuden malli oli kirjan yksi hyvistä löydöistä. Siinä kulmakivinä toimivat nopeus ja yhteistyö
yhdistettynä korkeaan osaamiseen. Malli koostuu neljästä elementistä: yhteinen kieli, aktiivinen kuuntelu, toisten tukeminen ja vastuun kantaminen.
Kieli toimii osana johtamisen kontekstia, kun muut taas liittyvät enemmän toimintaan. Kaiken perusedellytys on osaaminen, eli ammattitaito, tietämys ja
asiantuntemus. Kaikkien on siis hallittava ensin omat soittimensa, teoriapohja ja tyylilajien hallinta.

Yhteinen kieli on siinä mielessä haastava löytää, että päätökset ja toimintatavat herättävät aina väkisinkin eriäviä mielipiteitä. Tähän ratkaisuna voi käyttää
esimerkiksi oman henkilökohtaisen tason ajattelun muuttamista. Kirjan esimerkissä kuuluisa basisti on todennut seuraavasti: “Tällaista tämä on. Joskus voittaa,
joskus häviää. Pääasia, että mennään eteenpäin. Ei ole tärkeää kenen joku idea on. Jos se on hyvä idea niin mennään sitten sillä.”
Aktiivista kuuntelua kirja kehottaa noudattamaan tarkasti, sillä hallitseassasi jo jotain erityisen hyvin, voit muita kuuntelemalla pian hallita
jotain muuta, mitä et välttämättä ollut koskaan itse aikomassa opiskella. Toki se on tärkeää myös juurikin tilanteissa, joista jo mainitsin. Korvatulpat
pois treeneissä ja niiden ulkopuolella. Kunnioittakaa muita sen verran, että keskitytte heidän sanomisiinsa ja annatte ajatuksen jäädä edes hetkeksi aivoihinne
ennen kuin se tulee toisesta korvasta ulos.

Toisten tukeminen on kolmas elementti, joka näkyy meidän arkipäiväisessä työskentelyssä ehkä eniten juuri motivaatiota ja toimintaa tehostavana asiana.
Jos joku haluaa kokeilla jotain, anna hänelle siihen mahdollisuus ja pyri auttamaan eteenpäin. Ideat tupataan turhan usein nauramaan alas heti kättelyssä,
jolloin niistä ei päästä edes kokeiluvaiheeseen. Se, että joku on tukena lisää myös yhteenkuuluvuuden tunnetta ja oman jaksamisen sekä arvon kokemista.
Empatiakyvyttömyys ei ole meidän tiimissä ongelma, ja uskon että jokainen pystyisi petraamaan omalta osaltaan tämän näkyvyyttä.
Viimeinen asia on vastuun kantaminen. Voimme jauhaa päivät päästään samoja asioita ja jakaa tehtäviä, mutta jos niille ei koeta merkityksellisyyttä, ei niistä
kanneta vastuuta. Ihminen on luonteeltaan mukavuudenhaluinen, toisin sanottuna laiska. Mieti kuitenkin miten voit edistää oman roolisi tärkeyttä jo pienillä
asioilla. Tee edes puolet siitä, mitä et millään jaksaisi tehdä ja mitä et välttämättä koe itse arvokkaana. Tee se muiden takia, mikäli asia on jätetty vastuullesi.
Näin vältytään lukemattoman monelta turhalta riidalta ja epäselvyydeltä, ja ansaitaan vähitellen luottamus.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!