Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tilannetaju

Kirjoitettu 08.12.20
Esseen kirjoittaja: Aleksi Heinonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tilannetaju - Päätä paremmin
Kirjan kirjoittaja: Helena Åhman & Harri Gustafsberg
Kategoriat: 1. Oppiminen, 5. Valmentaminen, 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin Helena Åhmanin ja Harri Gustafsbergin kirjoittaman kirjan Tilannetaju – päätä paremmin. Tilannetaju tarkoittaa sitä, että sinulla on kyky muodostaa kokonaiskuva kuhunkin hetkeen vaikuttavista tekijöistä ja toimia sen pohjalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kirjan tavoitteena on auttaa saamaan kaikki mahdollinen aivokapasiteetti käyttöön myös vaikeissa päätöksentekotilanteissa ja auttaa ymmärtämään, miten palautua hankalista tilanteista nopeasti. Kirjassa kerrotaan kahdeksan eri elementtiä, jotka vaikuttavat tilannetajuumme.

 

  1. Vaikuta mielen kuormaan

Arjen askareissa esiintyvä stressi saattaa jopa nostaa vireystasoa ja helpottaa selviämään nopeista suorituksista. Pitkäjaksoinen stressi taas kuluttaa huomattavasti voimavaroja ja sen myötä heikentää tilannetajua. En ole mikään älytön stressaaja, mutta koen stressiä silloin, kun minulle asetetaan joku ulkoinen paine suoriutua. Olen mielestäni pystynyt luomaan arjestani sellaista, ettei kaikesta tarvitse stressata, mutta kun minulle asetetaan joku deadline, niin huomaan heti stressitasoni nousevan. Stressin sietämisen yksi keskeinen tekijä on kokemusten kautta tuleva itseluottamuksen kasvaminen. Mitä enemmän on pystynyt selättämään stressaavia tilanteita, niin vaikeatkaan asiat eivät enää tunnu yhtä stressaavilta.

 

  1. Maksimoi energiataso

Oman energiatason maksimointi on mahdollista elämäntavoilla ja niihin liittyvillä valinnoilla. Huono energiataso vaikuttaa negatiivisesti tilannetajuun, kun taas hyvä energiataso positiivisesti. Energiatason maksimoimiseen tarvitaan aivoille monipuolisuutta ja se vaatii erilaisia aktiviteetteja. Fokusoitu tavoitteellinen aika, spontaani/luova aika, sosiaalinen aika, oma reflektointiaika, fyysisen treenin aika, rentoutumisaika, nukkumisaika ja tankkausaika. Näitä kahdeksaa ajankäytön lajia olisi hyvä toteuttaa arjessa monipuolisesti. Olen huomannut, että usein kiireen keskellä unohdan keskittyä moneen näistä kohdista. Erityisesti säännöllinen ruokailu, fyysinen treeni ja unen määrä ovat sellaisia, jotka olen huomannut puutteellisiksi. Kirjassa myös mainitaan veden juomisen tärkeys ja siihen olen yrittänyt viime aikoina paljon keskittyä. Huonon vireystilan huomaa välillä varsinkin dialogitreeneissä, että ei saa mitään järkevää sanottua tai tulee oltua ihan pihalla asioista mitä käydään läpi.

 

  1. Heikennä havaintoharhoja

Teemme paljon havaintoja juurikaan ajattelematta sen enempää. Havaintoharhat usein tarkoittavat, että kritisoimme toisten ajattelua ja päätöksentekoa helposti, mutta emme riittävän usein pysähdy miettimään asiaa sen tarkemmin. Silloin helposti pidättäytyy omassa näkemyksessään eikä osaa arvioida toisten ajatuksia realistisesti. Olen huomannut, että saatan joskus tehdä nopeita johtopäätöksiä ja reagoida todella vahvasti, koska olen lähtökohtaisesti eri mieltä asiasta. Hetken asiaa pureskeltua löytää asiaan monta eri näkökulmaa ja niiden pohjalta parhaan ratkaisun.

 

  1. Suuntaa huomio

Kirjassa painotettiin sitä, että on tärkeää keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Keskittymiskyky auttaa tehokkuuteen, koska tietoisessa mielentilassa aivot tukevat mielen ja kehon toimintoja. Voimme parantaa keskittymistä ja tarkkaavaisuutta esimerkiksi, kun karsii kaikki ylimääräiset ärsykkeet pois ja luo keskittymiselle otolliset olosuhteet. Nyt etäaikana on ollut haasteellista keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Kotoa löytyy paljon ärsykkeitä kuten televisio ja pleikkari, jotka normaalisti aukeavat heti kotiin tullessa. Etäaika on vaatinut paljon itsensä johtamista, että pystyy täysin keskittymään työntekoon ja huvit vasta sen jälkeen. Taukoja ei oikeastaan tule pidettyä ja se vaikuttaa heti keskittymiskykyyn. Olen monesti laittanut musiikit soimaan ja laittanut puhelimen sivuun, niin silloin työnteko on ollut tehokasta.

 

  1. Säädä tunteita

Toimimme usein tunteen vallassa ja saatamme tehdä päätöksiä pelkän tunteen perusteella. Silloin tilannetajumme on häiriintynyt, koska toimimme nopean ajattelun voimalla. Aika ja prosessointi helpottaa päätöksentekoa, koska silloin asioita pystyy helpommin käsittelemään objektiivisesti eikä vain tunteiden kautta. Kun oppii luopumaan omista tunteista ja pystyy keskustelun avulla ottamaan muiden tunteet huomioon, niin päätöksenteosta tulee kivuttomampaa. Tähän asiaan varmasti jokainen tiimiyrittäjä pystyy samaistumaan. Meidänkin tiimissä on kaksitoista erilaisella tunteella elävää henkilöä ja joskus se vaatii kaikilta omista tunteistaan luopumista, että päästään yhdessä ratkaisuihin päätöksenteossa.

 

  1. Selkiytä ajattelua

Tilannetajumme on mitä suurimmassa määrin riippuvainen ajattelumme laajuudesta ja joustavuudesta. Ajattelun kääntämistä erilaisiin tilanteisiin voi harjoitella ja se laajentaa tilannetajuamme. Yksi keino kääntää ajattelua on se, että näkee asioissa enemmän ratkaisuja kuin ongelmia. Olen huomannut, että olen Tiimiakatemialla kehittynyt tässä huomattavasti. Ennen annoin useasti heti jyrkän mielipiteen, että ei tule onnistumaan, mutta nykyään tulee harkittua ja pohdittua paljon enemmän, jonka kautta saa ratkaisuja. Ajatusrakennetta pystyy selkiyttämään myös, kun keskittyy palvelemaan tulevaisuuden tavoitteita. Kun tulevaisuudessa on jotain, mikä innostaa, motivoi ja nostaa energiatasoja, se vaikuttaa ajattelun rakenteisiin.

 

  1. Herkistä intuitiota

Intuitio ei ole varsinaisesti tunne ja sitä voidaan hyödyntää periaatteessa aivan missä tahansa. Intuitio voi auttaa käsittelemään asioita ja tekemään nopeita päätöksiä, mutta se on virheherkkä. Sen kehittämiseksi kirjassa mainitaan, että on katsottava tilanteita mahdollisimman avoimesti ja on luovuttava ennakko-oletuksista.

 

  1. Jalosta tapoja

Teemme jatkuvasti valintoja sekä tietoisia että tiedostamattomia. Valintoihin vaikuttaa oppimamme tavat ja niistä on erityisen tärkeää osata erottaa hyödylliset tavat ja haitalliset tavat. Huonoja tapoja pystyy muokkaamaan ja siten pääsemään niistä eroon. Jos tiedostaa omat huonot tavat ja haluaa niistä eroon, niin on luotava suunnitelma niiden muuttamiseksi. Uusien tapojen opettelu vaatii valinnan lisäksi ennen kaikkea riittävästi toistoja. Puhuin aiemmin tässä esseessä, että olen pyrkinyt kiinnittämään huomiota veden juontiin. Olen tehnyt itselleni tavan, että aamulla herätessäni juon heti puoli litraa vettä. Jotta pystyn iskostamaan tämän toiminnan rutiiniksi, niin se vaatii paljon toistoja.

 

Kun näihin kahdeksaan tilannetajun osa-alueeseen keskittyy, niin tilannetaju kehittyy. Toki mikään ei ole näin yksinkertaista, mutta kirjassa mainittiin, että olennaista on tiedostaa tilannetajun tärkeys. Huomasin kirjaa lukiessa, että olen pyrkinyt viime vuosina kehittymään lähes jokaisella näistä osa-alueista. Täysin tiedostamatta.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!