Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Thinking fast and slow

Kirjoitettu 23.02.21
Esseen kirjoittaja: Dimitri Suokas
Kirjapisteet: 3
Kirja: Thinking fast and slow
Kirjan kirjoittaja: Daniel Kahneman
Kategoriat: 1. Oppiminen, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 8. Henkinen kasvu, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Thinking fast and slow

Nopea ajattelu on automaattista ja sidottu omiin kokemuksiin ja tietoihin. Hidas ajattelu toimii, kun jokin asia on pimennossa. Hidas ajattelu vaatii siis jatkuvaa aivotyöskentelyä. Esimerkiksi kun kuljettaja ohittaa linja-autolla vastakkaisella kaistalla vaikealla tiellä, kaikki matkustajat ovat hiljaa. Molemmat ajatusjärjestelmät ovat toiminnassa jatkuvasti ihmisen ollessaan hereillä. Tällöin nopea ajattelu ehdottaa automaattista ratkaisua ja hidas ajattelu käynnistyy, kun ei ole nopeaa vastausta. Kertolasku 23 x 87 vaikuttaa ensisilmäykseltä normaalilta laskutoimitukselta, mutta valtaväestöllä nopea ajattelu ei anna siihen vastausta. Tällöin hidas ajattelu ryhtyy toimiin, jotta kertolaskun pystyy ratkaisemaan. Ajatusjärjestelmien välillä voi siis esiintyä ristiriitoja, ja joskus hidas ajattelu on laiska eikä reagoi näennäisesti yksinkertaisiin asioihin.

Stereotypiat voivat olla vaarallisia, sillä joskus ne hyökkäävät nopean ajattelun päälle, jolloin niiden purkamiseksi on käytettävä hidasta ajattelua. Esimerkiksi väitteet ”Helsinki on Suomen pääkaupunki”, ”kuu pyörii maapallon ympäri” tai ”kanalla on neljä jalkaa”. Vie jonkin verran aikaa, jotta tajuamme kahden ensimmäisen asian olevan totta, ja viimeisen tarua. Mutta se ei välttämättä ilmene heti, koska tiedämme, että monilla eläimillä on neljä jalkaa. Jos kyseessä olisi ”kanalla on kolme jalkaa”, nopea ajattelu tunnistaisi välittömästi epäkohdan.

Nopean ajatusjärjestelmän päätehtävänä on määrittää, mikä on normaalia. Normaaleja ​​tapahtumia pidetään sellaisina, jotka eivät aiheuta yllätystä tai hämmennystä. Esimerkiksi, kumpi on ihmisille vaarallisempi, hyttynen vai hai? Ensimmäisenä tulee ajatus haista, että ne ovat vaarallisia valtavan kokonsa vuoksi ja niillä on isot hampaat. On myös paljon elokuvia ja artikkeleita, jotka tuovat stereotypiaa, että hait tappavat ihmisiä. Hait eivät kuitenkaan tapa kuin noin 10 ihmistä vuodessa, ja hyttysen puremaan kuolee noin 750 000 ihmistä vuodessa. Tämän esimerkin kohdalla, nopea ajattelu oli siis väärässä.

Mikä on todennäköisempää, aivohalvaukseen tai onnettomuuteen menehtyminen? Suurin osa ajattelisi, että onnettomuuteen on todennäköisempää menehtyä, vaikka ihmiset menehtyvät aivohalvaukseen kaksi kertaa useammin. Ja vielä yksi esimerkki; mediat kertovat epätavallisista tai traagisista tapahtumista, ja liitteenä pelottavat kuvat lisäävät pelkoa. Huomio kiinnittyy sellaisiin asioihin selviytymisvaiston takia ja pelottavat tarinat tulevat mieleen väärään aikaan. Myös monet ihmiset pelkäävät lentää lentokoneilla, vaikka se on yksi turvallisimmista liikennevälineistä. Stereotypia ongelma toimii myös positiivisten tapahtumien kanssa. Kun ostat arpajaislipun, muistat jännittävät voitot ja niistä tehdyt julkaisut. Mutta harvat ihmiset ajattelevat miljoonia ihmisiä, jotka ovat osallistuneet arpajaisiin vuosikymmenien ajan, eivätkä voittaneet mitään. Luotamme henkilökohtaiseen kokemukseen enemmän kuin objektiivisiin tosiasioihin, sillä niihin on helpompi peilata tilanteita, jotka kokee.

Kummankin ajattelutyypin vahvuuksia käyttämällä, ja niitä yhdistelemällä, voi selviytyä niiden heikkouksista. Ennakkoluulojen tiedostaminen ja niiden ymmärtäminen voi auttaa välttämään monia ongelmatilanteita. Jos aiot myydä tiettyä tuotetta, on suositeltavaa kerätä tietoa siitä. Tämä auttaa neuvottelemaan kannattavammin. Hidas ajattelu vaatii paljon voimaa ja energiaa. Joskus on halvempaa tehdä virhe ja yrittää uudelleen, kuin tuhlata resursseja yrittäen estää sitä.

Elämä on epävarmuutta ja riskiä. Jos nykymaailmassa on laiska ajattelemaan ja käyttää nopeaa ajattelua koko ajan, niin se osittain estää saavuttamasta menestystä, ja käyttämästä kaikkea omaa potentiaalia. Hätäiset päätelmät asioista ja tilanteista vaikuttavat käsitykseen, minkä luo itselleen. Sillä on siis merkitystä, millä tavalla tiedot esitetään. Tuotteet, joiden sanotaan olevan 90% rasvattomia, ovat houkuttelevampia kuin tuotteet, joissa sanotaan olevan 10% rasvaa. Sama asia voidaan siis esittää kahdella eri tavalla eri näkökulmista, ja yleensä toinen niistä on valtaosalle houkuttelevampi.

Ajattelu säästää aikaa, sillä hyvin ajateltu ja suunniteltu on jo puoliksi valmis. Joskus ajattelu voi kuitenkin pettää ja estää menestymästä, jos ajattelumaailma on pessimistinen. Hidas ajattelu vie enemmän vaivaa kuin nopea, mutta sen avulla voi saavuttaa haluamansa, ja samalla minimoida nopean ajattelun puutteet. On aina tärkeää hallita päätöksentekoprosessia, mutta yhtä tärkeää on myös toteuttaa päätökset luottavaisin mielin. On hyvä muistaa ajatella hitaasti ja päättää nopeasti, muistuttaa Daniel Kahneman.

Vaikka välillä tiimissämme on vastoinkäymisiä ja asiat pyörivät paikoillaan, on hyvä muistaa, että ongelman käsittelyä ei saa hoitaa nopealla ajattelulla. Tällöin on suotavaa käydä pitkiä ajatteluprosesseja läpi, jotta ongelmanratkaisu on perinpohjaista ja kokonaisvaltaista. Positiivinen ajattelumaailma ja näkökulma tuo ongelmanratkaisuun hyväntahtoisia ja hyvin perusteltuja päätöksiä.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!