Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Aikansa elänyt Experience Economy

Kirjoitettu 21.09.14
Esseen kirjoittaja: Jussi Kämäräinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: the Experience Economy
Kirjan kirjoittaja: B. Joseph Pine II, James H. Gilmore
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Experience Economy on kirjoitettu 1999 eli aika tasan 15 vuotta sitten. Tämä oli aikaa kun internet alkoi lyömään läpi kaupallisena kanavana ja ensimmäisiä kunnollisia verkkokauppoja alkoi tulla markkinoille. Tähän aikaan alettiin puhumaan myös ensimmäisiä kertoja julkisesti digitalisoitumisen muutoksesta ja verkkokaupoista uhkana kivijalkaliikkeille. Vielä silloin elämyksellisyys oli selkeä kilpailuvaltti ja erikoisuus, eikä sitä saanut läheskään aina. Elämyksellisyys ei ollut itsestään selvää ja Experience Economy valoittaakin sen merkitystä varsinkin kivijalkaliikkeiden erikoistumisessa.

 

Elämyksellisyyden mainonta inflaatiossa

Mutta toimiiko sama enää nykypäivä? Elämyksellisyydellä pystyy kyllä erottautumaan, mutta pystyykö sillä luomaa businestä? Kun elämyksiä on nykyisin kaikessa ja kaikkialla, ja niille asetetaan entistä korkeampia odotuksia, onko niistä enää mahdollista tehdä kannattavaa kilpailuvalttia?

Totta kai kun elämyksestä tehdään kaikki kaikessa ja luodaan once-in-a-lifetime-kokemuksia, joista tulee yleisesti tunnustettuja, kuten benji-hyppy Uudessa Seelannissa maailman korkeimmalta sillalta, klassikko musikaalista Lontoossa tai maailmanluokan kovimmat elektronisen musiikin artisti Tomorrowlandissa.

Mutta miten elämykset toimii nykypäivänä busineksenä sitten kun ne yhdistetään tavallisiin tuotteisiin tai joka päiväisiin tilanteisiin, niinkuin Experience Economyssä kehotetaan?

Viimeisen vuosikymmenen aikana, kun mainonta on entisestään lisääntynyt ja muuttanut muotoaan entistä monikanavaisemmaksi, on myös taistelu kuluttajien huomiosta saanut aivan uudet mittasuhteet. Ja kuluttajat ovat sen kyllä huomanneet itsekkin ja kyllästyneet siihen läpikotaisin. Moniin mainoksiin ei jakseta uhrata mitään ajatusta ja ne syrjäytetään spämminä. Kun asioita on alettu mainostamaan ihmeellisinä, elämyksellisinä, vautsivau ja once-in-a-lifetime -juttuina, ihmiset ovat oppineet jättämään ne huomioitta. Mikään ylitsemuiden on harvoin sitä. Tarpeeksi monen pettymyksen jälkeen ihmiset ovat turtuneet nimenomaan elämyksellisyyden mainontaan, nykyisin huomiota kiinnitetään vain juuri niihin tylsiin ominaisuuksiin ja specseihin huomiota.

Mutta mainonta sikseen, markkinointi on eri asia. Markkinoinninhan kautta annetaan vastuuta enemmänkin kuluttajalle löytää tuote, eikä niinkään hyökkäämällä kuluttajan päälle kuten mainonnassa. Tässä on todella suuri ero kuluttajassa herätettyjen mielenyhtymien välillä. Markkinoimalla saadaan välitettyä laadukkuutta paljon paremmin kuin mainostamalla.

 

Palvelun/tuotteen kirkastaminen keskiössä

Elämyksethän määritetään poikkeuksellisina, jolloin voidaan vetää järestäähän johtopäätös siitä, että jos koet elämyksiä jatkuvasti, ne menettävät merkityksensä. Elämysten arvo on niiden vähäisyydessä.

Tämä on todella tärkeää pitää mielessä busineksessä, sillä elämyksellinen kahvila saattaa toimia, jos ihmiset käyvät siellä harvoin tai rajoitetun ajan. Ajan mittaa elämyksellisyys haihtuu pois ja huomio keskittyy takaisin tuotteeseen.

Ellet saa tehtyä elämystä todella kustannustehokkaasti ja siten että se pysyy elämyksenä vielä 2015 -luvunkin standardeilla, elämyksellisyydestä voi tulla yllättävän kova tikki yrityksen kassavirtaan. Silloin voi olla että arjessa suositun kahvilan asemaan on helmpompi päästä perinteisimmillä kilpailukeinoilla. Kuten esimerkiksi hintalaatu-suhteella ja keskitetyllä markkinoilla. Lähtökohtaisesti perinteiset kilpailukeinot ovat paljon kannattavampia ja pitkäikäisempiä liiketoimintastrategioita kuin elämyksellisyys.

 

Kuitenkin mahdollisuus innovaationa

Toisaalta hyvin toteutettuna elämyksellisyys voi olla juuri se, mitä bisneksesi tarvitsee. Jos muut kilpailukeinot eivät auta erottautumaan edukseen tai bisnes tarvitsee uutta asiakasvirtaa, voi elämyksellisyys olla potentiaalinen vaihtoehto. Kuten kävin läpi aikaisemmassa esseessä Elämyskolmiosta, elämysten avulla tuotteestasi voidaan rakentaa paljon muutakin kuin se pelkkä tuote. Tällä tarkoitan sitä, että ihmiset alkavat käyttämään palveluitasi muunkin takia kuin sen ydinlupauksesi.

Anssi Tuulenmäki joskus sanoi, että innovointi alkaa silloin kun aletaan miettimään miksi ihmiset käyttäsivät palveluitasi jos siitä poistettaisiin se pääpointti. Esimerkiksi miksi ihmiset käyttäisivät junia jos ne eivät veisikään sinua paikasta A paikkaan B? Mitä jos kaupoista ei enää voisikaan ostaa mitään, miksi ihmiset tulisivat silloin sinne? Mitä jos JES:n tapahtumissa ei olisikaan enää puhujia, miksi ihmiset tulisivat enää sinne?

Elämyksellisyyden avulla palveluun/tuotteeseen voidaan löytää uusi innovaatio, joka nostaa liiketoiminnan uudelle tasolle. Silloin elämyksellisyys pitää integroida vahvasti liiketoimintastrategiaan, eikä se saa olla puolihuolimattomasti päälle liimattu konsepti. Elämyksellisyyskin vaatii taustalleen tutkimusta, jotta riski on tiedostettua.

Mutta helppoa se ei ole, varsinkaan kun odotukset nousevat jatkuvasti elämyksellisyydelle ja puolihuolimattomana tehtynä se on huonoimmillaan vaan yksi suuri rahareikä. Elämyksellisyyksien tuottaminen ei ole halpaa.

 

TL;DR

Jos elämyksiä rakennetaan puolihuolimattomasti ilman tarkkaan suunnitelmaa voi se koitua yrityksen kohtaloksi. Mutta jos elämykset taas hiotaan huippuunsa timanttisen liiketoimintastrategian avuksi, voi se sittenkin koitua yrityksesi pelastukseksi.

 

Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!