Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Aikuisoppiminen

Kirjoitettu 23.05.13
Esseen kirjoittaja: Juho
Kirjapisteet: 2
Kirja: Aikuisoppiminen
Kirjan kirjoittaja: Jenny Rogers
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Aikuisoppiminen – Jenny Rogers

 

Aikuisoppimisessa monet mieltävät, että vain lapsia voidaan opettaa. Tämä johtuu siitä, että meillä aikuisilla on omat, vakiintuneet tapamme ja käsitykset asioista, kun myönnämme, että meidän pitäisi opetella jotakin uutta, myönnämme samalla, että sen hetkisessä elämässämme on jotakin vinossa. Mutta asiahan on, että ihminen oppii koko elämänsä ajan ja aikuisille on tärkeää, että he tietävät ne asiat kuinka he oppivat ja kehittyvät, sekä mitkä asiat niihin vaikuttavat.

 

Motivaatio

Motivaatio on tärkein yksittäinen tekijä, mikä vaikuttaa oppimiseen. Mutta miksi motivoituneisuus on tärkeää?  Syy on melko selkeä: ellei ole motivoitunut, ei opi eikä voi oppia. Siksi onkin tärkeää selvittää, että mitkä asiat juuri minua ja sinua motivoi, koska se voi helpottaa omaa työskentelyä Tiimiakatemialla huomattavasti.

 

Ulkoiset motiivit

Aikuisilla on yleensä runsaasti motiiveja oppimiselle. Näistä helpoimpia ymmärtää ovat niin kutsutut ulkoiset motiivit. Kyse on tällöin motivaatiosta, joka syntyy, kun oppijan elämäntilanne edellyttää uuden oppimista. Nämä motiivit toimivat usein myös kannustimina. Esimerkkejä ulkoisista motiiveista:

  • ylennys saattaa monesti riippua, jostakin tietystä ylimääräisestä tutkinnosta tai kokeen suorittamisesta. Esimerkiksi kisällistä mestariksi.
  • uuteen toimenkuvaan pääseminen. Esimerkiksi kirjanpitäjät voivat joutua erikoistumaan johonkin tiettyyn ryhmää.
  • päteville henkilöille maksetaan paremmin
  • muutos työnkuvassa. Nykyään on lähes kaikkien osattava käyttää tietokonetta.

 

Omia ulkoisia motiivejani, kun ajattelen niin kyllä minua eniten motivoi jos joudun jotakin tiettyä juttua varten opettelemaan asioita. Tällöin pääsen heti käyttämään oppeja, sillä melko turhaltahan se tuntuu jos ihan muuten vaan opettelee asioita.

 

Sisäiset motiivit

Sisäisiä motiiveja on monesti paljon vaikeampi hahmottaa, koska ne eivät ole yhtä ilmeisiä, kuin ulkoiset motiivit. Tässä muutama esimerkki, mitkä avaavat enemmän:

  • Sosiaalinen motiivi on vahva käyntivoima. Oppija saattaa vain haluta muiden ihmisten seurasta (kanssa oppijoiden) tai koska muutkin opettelevat tätä asiaa niin myös minä.
  • Jotkut opiskelevat, koska pitävät sitä tärkeänä osana omaa identiteettiään. Esimerkiksi pystynkö vielä oppimaan uusia kieliä.

 

Itse opin paljon sen takia, koska en halua olla huonompi kuin muut, etenkin jos asia liittyy työhön. Toisaalta historia kiinnostaa omasta halusta, joten opiskelen sitä oman identiteettini takia. Tämän takia Tiimiakatemian oppimistyyli sopii minulle. Haluan oppia asioita jotakin tekemääni varten ja haluan tehdä sen yhdessä muiden kanssa.

 

Oppimissykli

Kirjassa esiteltiin oppimissykli. Pääpiirteissään sykli tarkoittaa sitä, että oppiakseen menestyksekkästi oppijan on käytävä läpi oppimissyklin kaikki vaiheet:

  • osallistuminen – tehtävä jotakin
  • reflektointi – pohdittava oppimiskokemustaan
  • teoreettinen tarkastelu –  ymmärrettävä, miten opittu suhteutuu teoreettisiin näkemyksiin.
  • toteuttaminen – sovelletaan opittua käytäntöön

 

Tiimiakatemialla tätä sykliä käytetään mielestäni paljon paremmin kuin tavan koulumaailmassa. Osallistutaan ensin johonkin projektiin, jonka jälkeen siitä saatuja oppeja  reflektoidaan jälkimotorolan avulla. Jälkimotorolassa tarkastellaan myös mitä nyrkkisääntöjä on olemassa projektissamme: Miksi esimerkiksi myyntipäivät onnistuivat joka kerta. Tämän jälkeen näitä taitoja viedään käytäntöön seuraavassa projektissa.

Oppimissyklin merkitys ei ole pelkästään teoreettinen. Meillä kaikilla on luontaisesti omat oppimistyyli mieltymykset ja niistä seuraavaksi.

Taulukko oppijatyypeistä.

 

Osallistujatyyppi Mieluisaa Epämieluisaa
Osallistuja Tekeminen  ja kokemuksellisuus. Nauttii leikeistä ja käytännön toiminnasta Liian pitkään paikallaan olo, yksintyöskentely, teorisointi, muiden jaarittelujen kuunteleminen
Tarkkailija Aikaa miettiä, tarkkailla, sulatella kaikkea ensin, nauttii muiden katselusta, tarvitsee omaa rauhaa ja ennenkaikkea rauhaa. Toimintaan hätistely ja se, ettei ole aikaa ajatella, tiukat aikataulut ja yksityisyyden puute
Päättelijä Tieto siitä, miten jokin suhteutuu yleisiin ajatuksiin ja käsityksiin, analyyttisuus ja logiikka, venymään joutuminen, abstraktit käsitteet ja selkeys Kevytmielisyys, päätön hauskanpito, ajanhukkaa, aikataulun puuttuminen ja se ettei oppeja voi kyseenalaistaa.
Toteuttaja Ongelmien ratkaiseminen käytännössä ja yhtymäkohdat omaan tekemiseen Mikä tahansa haihattelu ja teoreettisuus, oppimistyyli jossa viitataan liikaa menneisyyteen tai tulevaisuuteen eikä kiinnitetä huomiota NYKYISYYTEEN

 

Lähdin pohtimaan omaa oppijatyyppiäni ja olen osallistuja. Miten tätä sitten voin hyödyntää omassa oppimisessani? Olen aina puhunut, että minä opin ja motivoidun muista ihmisistä. Minulle on erittäin tärkeää, että en joudu toimimaan yksin. Esimerkiksi kun olen myyntireissulla, niin tottakai myyntitilanteessa olen hyvin, mutta heti illalla puramme asiaa ja kerromme toisillemme mietteet ja havainnot päivästä.

 

Palaute

Yksi oppimisen tärkeimmistä elementeistä on palaute. Jotta oppija tietää, että missä hän on menossa niin on hänen saatava palautetta (tämä on siis oppimisen mittari). Palautetta on kumminkin monenlaista ja palautteen tehokkuus riippuu todella paljon palauteen antajasta. Se että onko palaute kritiikkiä on tärkeä tietää. Kritiikki kohdistetaan aina henkilöön, eikä itse suoritukseen. Kritiikissä on myös katse menneisyydessä eikä tulevaisuudessa kuten pitäisi.

 

 

Palautteen ja kritiikin eroja

 

Palaute Kritiikki
Tarkoitettu parantamaan suoritusta

 

Maltillista

 

Kohdistettu suoritukseen

 

Tähtää tulevaisuuteen

 

Kaksisuuntaista

Tapa purkaa kiukku ja ärtymystä

 

Kärkästä ja väheksyvää

 

Kohdistettu henkilöön

 

Katsoo menneeseen

 

Yksisuuntaista

 

Milloin antaa palautetta? Hyvänä nyrkkisääntönä on, että niin pian kuin mahdollista. Oppiminen on kuin nopeasti kuivuva maali: virhe on korjattava hyvin nopeasti tai muuten se juurtuu lähtemättömäksi. Mikäli jokin on pielessä, korjataan se samantien. Jos kaikki on hyvin kerrotaan se ja kerrotaan myös miksi ollaan sitä mieltä.

 

Miten taas palautetta annetaan? Hyvä palaute annetaan heti ja siihen sisälletään aina sana hyvä. Eli kerrotaan ainakin jokin asia missä onnistuttiin, jotta palautteen ottaja ei lamaannu ihan totaallisesti tai pahimmillaan laita ns. kilpeä päälle jolloin hän ei hyödy palautteesta ollenkaan. Ja tärkein asia hyvässä palautteessa on, että kerrotaan miksi onnuistuimme ja miksi emme onnistuneet. Ja parhaimmassa tapauksessa tästä herää keskustelua jolloin palaute on kaksisuuntaista, tällöin palautteen ottaja arvioi myös omaa suoritustaan jolloin palaute menee entistä paremmin perille!

 

Mielestäni Priimassa me puhumma aika suoraan ja palautteen antaminen on meillä keihittynyt todella paljon viimeisen vuoden aikana. Sitä annetaan rakentavasti ja negatiivisetkin asiat uskalletaan sanoa. Reflektoimme myös itse omaa toimintaamme ja mikäli emme sitä itse tee niin monesti sitä joku kysyy.

 

Top 3 kopit:

  • mikä juuri minua motivoi
  • palautteen merkitys
  • oppijatyypit

 

”Vanha sanonta, että harjoitus tekee mestarin, ei pidä paikkansa. Paikkansa pitää sen sijaan, että harjoitus, jonka tuloset ovat tiedossa tekee mestarin.”

F.C. Barlett

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!