Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ajatellaan yhdessä

Kirjoitettu 19.12.16
Esseen kirjoittaja: Juuso Nieminen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito
Kirjan kirjoittaja: William Isaacs
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 2. Yhteisöllisyys

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

UUDET KÄYTTÄYTYMISMALLIT

dialogi

Keskustelun taito on yksi menestyvän yrityksen peruspilareista. Se on keino, joka edesauttaa ymmärryksen syntymistä, syvällisempää ajatusten vaihtoa ja aitoa yhteyttä toisten kanssa. Edistyksellinen dialogi vaatii osakseen neljän eri osa-alueen ymmärrystä ja hallintaa.

KUUNTELE

Niin helppoa kuin se onkin puhua pälpättää omista asioista, sillä ei ole mitään merkitystä ellei joku ole asiaasi kuuntelemassa. Ymmärryksen syntymiseksi vaaditaan ajatuksille vähintään toinenkin todistaja. Kuunteleminen on siitä haastava laji, että se vaatii ymmärrystä omasta itsestään. Havainnoijan tulee olla tietoinen siitä kuka sisimmässään on, ja hänen tulee ymmärtää omia tunteitaan. Monestikaan keskusteluissa ei päästä väittelyä ja vastakkainasettelua pidemmälle kun kukaan osallistujista ei ole kykenevä astumaan omien havaintojensa yläpuolelle. Toisenlaiset, omista ajatuksista poikkeavat mielipiteet herättävät monesti vastareaktion, joka johtaa vain loputtomaan asemasotaan keskustelijoiden välillä.

KUNNIOITA

Kunnioituksen löytäminen ja sen osoittaminen on tärkeää aidon yhteyden luomiselle. Kuunteleminen vaatii kunnioitusta. Toisen henkilön mielipiteille, olemukselle ja asialle tulee pystyä antamaan täysi mahdollisuus tulla kuulluksi. Kunnioitus on ennen kaikkea tasapainon löytämistä sisältään, tarkoittaen harmoniaa oman olemisen ja ajatusten välillä. Se auttaa kuulijaa keskittymään toisen sanomaan, kun oma tasapaino on kohdallaan. Toisen ajatusten ymmärtämiseksi kunnioitus vaatii myös kuuntelua sitä kautta, kuin kyseessä oleva asia olisi myös osa omaa itseään. Tämä tarkoittaa asioiden havainnoimista niin, että niitä tulee peilata itsensä kautta: ”Toimisinko minäkin tällä tavalla? Voinko löytää tämän kuuntelemisen kohteena olevan piirteen myös itsestäni?” Monesti meitä ärsyttävät asiat peilautuvat juuri joihinkin syvältä itsestämme löytyviin asioihin.

ODOTA

Kärsivällisyys palkitaan. Odottaminen edistää ymmärryksen syntymistä ja se tarkoittaa tässä kohtaa ensinnäkin toisen ajatusten kuuntelemista loppuun asti, mutta myös sitä, että kuulija lykkää oman varman mielipiteensä muodostamista. Kysymykset kuten: ”Miksi olen niin ehdottoman varma tästä?” ja ”Mitä voin menettää, ja mitä pelkään menettäväni jos muutan mielipidettäni?” auttavat suuresti keskustelun edistymistä. Odottaminen on ennen kaikkea itseymmärrystä. Dialogiin osallistuja etsii vastauksia tarkkailemalla ja syventymällä kohdalla oleviin asioihin mahdollisimman rauhallisesti havainnoimalla.

PUHU SUORAAN

Asioiden ilmaiseminen suoraan tarkoittaa tässä kohtaa aitoa itseilmaisua, ei niinkään sitä, että päästäisimme suustamme ulos kaiken mahdollisen mieleen tulevan. Dialogia käyvä henkilö osaa kysyä itseltään: ”Mitä nyt on tarpeen ilmaista?” Hän osaa keskittyä siihen mitä hän sisimmässään kokee olevan oleellista sanoa. Suora puhe on rohkeutta ilmaista itseään aidosti olematta liian kriittinen ajatuksilleen. Toisekseen suora puhe on pinnan alla kytevien ajatusten ja puheenaiheiden nostamista osaksi keskustelua. Tämä tarkoittaa aiheita, joita muut eivät välttämättä uskalla ottaa puheeksi, sillä he pelkäävät siitä syntyviä reaktioita. Kuitenkin juuri näistä aiheista keskusteleminen avaa ovet varsinaisen aidon dialogin syntymiselle.

DIALOGIN NELJÄ TASOA

I. KOHTELIAS YKSINPUHELU

Dialogin ensimmäinen vaihe perustuu lähinnä yksinpuheluihin ja ilmapiirissä vallitsevan kohteliaisuuden vaalimiseen. Keskustelu välttää kaiken syvällisemmän pohdinnan ja keskittyy ainoastaan yksilöiden mielipiteiden sekä ajatusten ilmaisemiseen ilman sen suurempaa yhteisen ymmärryksen luomisen tarvetta. Jokainen osallistuja toimii täysin omista lähtökohdistaan käsin vanhoja mielipiteitään vahvistaen ja näkökulmiaan esille tuoden. Kokonaisuus hahmottuu yksilön osien summana, mutta yhteinen ymmärrys puuttuu vielä täysin. Kaikkia mielipiteitä ei uskalleta tuoda julki.

II. KRIISI

Ihmisten välille syntyy näennäinen kriisi kun moni tajuaa, ettei dialogi synny täysin vaivattomasti. Eriäviä mielipiteitä leijuu ilmassa useampia, mutta niille ei tunnu löytyvän minkäänlaista yhteistä pohjaa, johon niitä kaikkia voisi peilata. Asioita ilmaistaan faktapohjaisesti ja jokainen saattaa keskittyä ehkä liikaakin oman näkökulmansa ilmaisemiseen. Keskustelussa on ristiriitoja ja epävakautta, sillä nyt mielipiteitä uskalletaan jo ilmaista. Tunnelma on kaikkinensa kireämpi. Kriisin ylittämiseksi vaaditaan osallistujilta edellä esitettyjä uusia käyttäytymismalleja, sillä ilman niitä asioihin perehtyminen jää hyvinkin pintapuoliseksi.

III. POHTIVA DIALOGI

Dialogista alkaa löytää täysin uusia puolia osallistujien päästessä sen pohdiskelevaan osuuteen. Tällöin ihmisten mieliä alkaa kutkuttaa uteliaisuus toisten ajatuksia kohtaan. Osallistujat alkavat miettiä entistä enemmän uusia näkökulmia puheena oleviin asioihin ja päästää irti omista tiukoista mielipiteistään. Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta jokainen ymmärtää ettei ole yhtä kuin mielipiteensä. Dialogin tässä vaiheessa toisia ei kohdella enää pelkkinä kannanottoina, vaan heidät nähdään ihmisinä, joilla on omat historiansa.

IV. LUOVA DIALOGI

Tämä dialogin neljäs taso on kaikkein haastavimpia saavuttaa. Se on taso, jolloin ihmiset luovat uutta ja ovat osallisia dialogiin täysin omana itsenään. Ilmapiiri on avoin ja hyväksyvä, ketään ei tuomita mielipiteensä vuoksi, vaan niistä pystytään keskustelemaan täysin vapaasti ilman, että kenenkään tarvitsee pahastua tai muuttaa mielipidettään. Tässä dialogin tasossa on kyse ennen kaikkea yhdessä ajattelemisesta. Asioiden syvemmästä käsittelemisestä ja ymmärryksestä. Kaikelle koettavalle ei välttämättä löydy enää sanoja, vaan asiat koetaan sellaisena kuin ne on.

Dialogin neljänteen tasoon liittyy olennaisesti myös palaamiskriisi, joka tarkoittaa dialogista luopumista. Puheen edetessä ja ymmärryksen lisääntyessä dialogi syventyy tasolle, josta voi olla haastava irtautua. Ajatusmaailma on saattanut kokea muutoksia, joiden suhteuttaminen takaisin ympäröivän todellisuuden ymmärtämiseksi voi tuntua pelottavalta. Dialogista irtautuminen tarkoittaa palaamista takaisin normien maailmaan.

———————

EDITORS NOTE

Kirja on yksi niistä monista, joka on vaikuttanut ajatteluuni hyvinkin paljon. Se on samalla muovannut käsitystäni maailmasta, ihmisluonteesta ja havainnoimisesta. Dialogin käymisen taito kuuluu ehdottomasti yhdeksi tärkeimmistä seikoista, joita ihmisille on hyvä opettaa. Maailma tarvitsee enemmän ymmärrystä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!