Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ajattelu nopasti ja hitaasti

Kirjoitettu 03.11.20
Esseen kirjoittaja: Veera Kinnunen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Ajattelu nopeasti ja hitaasti
Kirjan kirjoittaja: Daniel Kahneman
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.5. Oppimisen klassikot, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 8.5. Henkisen kasvun klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luku kokemus oli upea olin myyty jo ensimmäisien 50 sivun jälkeenkun pääsin hyppäämään kahden  tosi ystävän tekemään uskomattomaan tutkimus työhön ihmisenmielestä “ikkunasta ihmisen sieluun”. 

Nobelin palkinnnon voittajat Daniel ja Amos olisivat voittaneet monta muutakin palkintoa jos pääsisivät vielä nauttimaan yksilöllisestä mielien vahvenemasta yhteisestä mielestä ja hauskan pidosta yhdessä. 

Sen mitä Daniel ja Amos tekivät eritavalla ennen muita tutkijoita olivat tulosten julkaistuissa artikkeleissa, artikkeleissa oli samauistuttavia helposti omaan elämään esitettyjä kysymyksiä ja henkilöitäNäin olen aiheuttivat vahingossakin efektin siitäettä filosofit ja taloustieteilijät olivat erityisen kiinnostuneita artikkeleista jossa pääsivät kampittamaan omaa ajattelua. 

 

Leikitellään mielen kanssa lue seuraava teksitin pätkä: 

 

“ Naapuri on kuvannut henkilön seuraavalla tavalla: “Seppo on erittäin ujo ja sulkeutunutaina avuliasmutta ei juurikaan kiinnostunut ihmisistä tai todellisesta maailmasta. Alistuva ja siistinä ihmisena  hän kaipaa järjestystä ja jäsennystä, ja hänellä on intohimo yksityiskohtiin  

  • Kumpi Seppo on todennäköisemminkirjastonhoitaja vai maanviljelijä? 

 

Huomasit varmastiettä kuvaus vaikuttaa enemmän kirjastonhoitajalta kuin maanviljelijältä. Mutta tuliko mieleesiettä Suomessa on yli 2miespuolista maanviljelijää miespuolista kirjaston hoitajaa kohtiTästä löytyi havaintoettä ihminen jättää olennaiset tilastotiedon huomioimatta ja luottaa enemmän piirteisiin. Tästä pääsemmekin asiaan. 

 

KAKSI JÄRJESTELMÄÄ 

Kirja käyttää kahden psykologin Keith Stanovichin ja Richard Westin termejä mielen kahdesta järjestelmästä. 

Järjestelmä 1 – Toimii automaattisesti ja nopeasti vähäisen tai ei minkäänlaisen ponnistuksin ja ilman tahdonalaisen säätelyn aitimusta. 

  • Havaitse esine joka on kauempana kuin toinen 
  • Mikä on vastaus 2+2=? 
  • Lue sana suuresta mainoksesta 
  • Tunnista että “Alistuva ja siistinä ihmisena  hän kaipaa järjestystä ja jäsennystä.” muistuttaa  ammmatillista stereotypiaa. 

 

Järjestelmä 2- Kiinnittää huomion ponnistusta vaativiin metalisiin toimintoihinjotka edellyttävät  sitäesimerkiksi monimutkaisiin laskutoimituksiinJärjestelmän toiminnot liitetän usein toimijuudevalintaan ja keskittymisen subjektiiviseen kokemukseen. 

  • Keskity yhden ihmisen ääneen ahtaassa ja meluisessa huoneessa 
  • Seuraa käyttäytymistäsi asianmukaisessa tilanteessa 
  • Laske kuinka monta kertaa A kirjan esiintyy tekstissä. 
  • Kerro jollekkin puhelinnumerosi 

 

Itseämme ajatellessa identifioidumme järjestelmään 2tietoiseenpäättelevään itseenjolla on uskomuksia ja joka tekee valintoja ja päättäämitä ajatella sekä mitä tehdäVaikka järjestelmä 2 luulee olevansa ajatuksen herra kuitenkin automaattinen järjestelmä 1 on sankarina. 

Synnymme maailmaan valmiina havannoimaan ympäristöämme ja tunnistamaan esineitäsuuntaamaanhuomoinvälttämään tappiota ja pelkäämään hämähäkkejä. Emme voi välttyä siltäjos kuulemme ulkomailla Suomea ymmärrämme sen ja tarkkaavaisuutemme kiinnittyy sinne suuntaan.  Useat järjestelmä 1 listassa olevista toiminnoista ovat automaattisia ja riippumattomia tahdosta.  Järjestelmän 2 listassa olevat asiat vaativat tarkkaavisuutta ja jos et  suuntaa tarkkaavaisuuttasi asianmukaisesti suoriudut  huonosti tai et lainkaan. 

 

Liiallisen itseluottamuksen-, lopputulos-, harha 

Harhan ydin on, että uskomme ymmärtämme menneisyyden, ja se viittaa siihen,  että myös tulevaisuuden pitäsi olla tiedettävissä,  mutta itse asiassa ymmärrämme  meineisyyttä  vähemmän kun uskommeYhdistelemme tarinoista ennustettavan ja todennäköismmän lopun missä on onnea mutta ei epäonnea. Tai jos epäonnea on ollut se on ollut “ennustettavissa” – mikä on täysin järjetöntä koska jos jokin asia on ollut ennustettavissa olisi siihen rekoitu. 

Menneisyyden harha ruokkii toista harhaa jonka mukaan tulevaisuutta voidaan ennustaa ha hallitaNämä harhat rauhattavat ihmskuntaaTiedämme minne olemme menossa – Miltätulevaisuus näyttääKuitenkin Luodaan itsellemme illuusia näin asioiden pitäisi kulkea meidän mielestämme – Muutoksen tullessatulee kriisi tilanne joka on johtunut omasta kuvitelmasta, miten asiat menevätmutta eivät  mennykkään. 

Tarvitsemme rahoittavaa viestiäettä teoilla on asianmukaiset seuraukset ja että menestys palkitsee viisauden ja rohkeuden. Monet liikkeen johdon kirjallisuudetsa on räätälöity tyydyttämään tämä tarve. Tarinat yritysten noususta ha tuhosta vetoavat lukijoihin tarjoamalla sitämitä ihminen tarvitseenyksinkertaisen voiton ja epäonnistumisen viestin joka tunnistaa selviä syitä ja jättää huomoimatta onnen määrittämän voiman ja regression väistämättömyyden. 

Onnea vai taitoa

Menestys = taito+ onni

Suuri menestys = hieman enemmän taitoa + paljon onnea

Yllätyksettömällä ajatuksella, että onni vaikuttaa usein menestykseen on merkittävä yhteläisyys jos verrataan sitä urheilukilpailuun. ESIMERKIKSI -Huipputason golf turnauksessa keskimääräinen tulos on par 72 joku pelaa ensimmäisenä päivänä tuloksen 66. Kaavan mukaan  välitön päätelmä olisi, että pelaaja on taitavampi kuin muut mutta menestyksen kaava väittää myös, että henkilöllä on ollut hieman onnekkaampi päivä kuin muilla kilpakumppaneilla. Jos hyväksytään päätelmät jonka mukaan menestyn pelaaja oli onnekas on yhtä oikeutettua ajatella siis että hän on taitava. Jos kisassa olisi toinen päivä veikkaisitko, että pelaaja pystyy toistamaan huipun suorituksensa toisena päivänä vai pelaisiko hän lähemmäksi par 72 kuin myös muut pelaajat edellisenä päivänä. Mitä äärimmäisempi alkuperäinen tulos on, sitä suuremou paluu on odotettavissa. Eli regressuo eli paluu keskiarvoon.  Näemme regressiota kokoajan ympärillämme ja siihen suunnatun huomion on tapana lipsua käsistämme. jätämme asioita huomioimatta uskomuksen varjolla, että menestykselle on enemmän painoarvoa taidoilla kuin puhtaasti onnella.

 

Kirja antaa mahdollisuuden ravistella omia ajatustottumuksia ja ajatusvinoumia mihin olemme oppineet ja mitkä ovat jopa yhteiskunnan normalisoimia. Samalla on kovin saimstuttava lohdullisesti kertoo siitä kuinka Nobelin palkinnon saajilla on ollut samanlaisia ajatusvinoumia ja ajatusharhoja.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!