Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Älä lyö natsia

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Hyvän historia 

 

 

Jos tehdään elokuva miehestäjoka sieppaa naisen ja pitää tätä viisi vuotta
 lämpöpatteriin kahlehdittuna – kuten on tapahtunut menneisyydessä ehkä kerran – sitä sanotaan kirpaisevan
realistiseksi yhteiskunta-analyysiksi. Jos tehdään sellainen elokuva kuin Love Actually – Rakkautta vain, joka käsittelee ihmisten rakastumista, ja Britanniassa on päivittäin ehkä noin miljoona rakastuvaa ihmistäsitä sanotaan sentimentaaliseksi kuvaukseksi epärealistisesta maailmasta.”
Richard Curtis 

Kuuntelin Jannen inspiroimana Rutger Bregmanin kirjan Hyvän historiaKirjassa kerrotaan ihmisen kasvusta metsästäjä-keräilijästä – Homo papista – nykypäivään. Kirja sai minut muun muassa vähentämään uutisten lukemistauskomaan omaan vilpittömyyteeni ja selvittämään ihmissuhteenjoka oli mennyt solmuun negatiivisten olettamusten takia 

Itsekkyys 

Lähtökohtaisesti ihmiset uskovatettä oman navan tuijottaminenuhriutuminen ja saavutetuista eduista kiinnipitäminen ovat luonnollinen tapa toimia ja siksi oikeinKärsimyksellä ja pahuudella mässäilevät uutiset saavat mediassa eniten tilaa ja käännymme toisiamme vastaankoska luulemme muiden olevan lähtökohtaisesti vastustajiammeKulutamme sisältöäjoka palvelee uskomustamme omasta paremmuudestammekoska onhan se nyt tyydyttävääKuulin tämän kirjan kautta useammasta tutkimuksestajoita ei julkisesti spekuloida lainkaankoska ne todistavat ihmisten olevan lähtökohtaisesti hyviäepäitsekkäitäkilttejä ja rehellisiäEsimerkiksi psykologian opetuksessa vuosikymmeniä käytetty tutkimusjossa nuoria opiskelijoita laitettiin larppaamaan vankilaelämää niinettä puolet porukasta oli vankeja ja puolet vartijoita, on myöhemmin todistettu manipuloiduksitutkijan omaa hypoteesia tukevaksi teatteriksijolla ei ole mitään tekemistä todellisen käyttäytymispsykologian kanssa (Stanfordin vankilakoe). Kokeessa väkivaltaista vartijaa varsin menestyksekkäästi näytellyt Dave Eshman on kertonut myöhemminettä hän oli pitänyt rooliaan lähinnä improvisaatioharjoituksena ja näytellyt kokeessa sitämitä oletti tutkijaryhmän häneltä odottaneen Myös muut tutkimukseen osallistuneet koehenkilöt sekä tutkimusavustajat ovat kertoneet kokemuksestaan. He olivat yhtä mieltä siitä, että tutkimus oli toteutettu täysin tutkijan oman ennakko-oletuksen pohjalta ja koko tutkimuksen ajan tilanteita manipuloitiin näyttämään tutkijan hypoteesia todeksi. 

Käyttäytymispsykologia 

Toinen mieleen jäänyt esimerkki kertoi “tosielämän kärpästen herrasta” eli poikaporukasta, joka ajautui autiolle saarelle 15 kuukaudeksiPojat elivät saarella sovussa ja pitivät huolta toisistaan ja itsestään koko haaksirikon ajan toisinkuin Nobelin kirjallisuuspalkinnonkin saaneessa William Goldningin Kärpästen herra –romaanissaKärpästen herra kertoo englantilaispojistajotka haaksirikkoutuvat autiolle saarelle ja pikku hiljaa heidän sivistyksensä alkaa rapautua ja he muuttuvat täysin epäinhimillisiksi julmureiksi. Kärpästen herra kuuluu monien yliopistojen ja koulujen kirjallisuuden opintoihinmikä antaa osviittaa sen painoarvosta ja sitä käytetään jopa johtamispsykologian oppimateriaalinaTämä on hurjaasillä ei ole olemassa mitään näyttöä siitäettä tällä täysin fiktiivisen teoksen antamalla ihmiskuvalla olisi todellisuuden kanssa mitään tekemistäPäinvastainen näyttö sen sijaan on olemassaJostain syystä tässä – kuten monissa nykypäivänkin tapahtumissa – hyvyyttä ja empaattisuutta pidetään poikkeuksena, joka jää marginaaliin niin mediassakuin ihmisten ajattelussakin.  

Uutiset 

Bregman puhuu paljon uutisten haitallisuudestaHän vertaa uutisia huumeisiinjotka ovat kaikkien saatavilla. Pitkäaikainen uutisoinnin trendi on, että julmuuksistapetoksistasodista ja ihmisten epärehellisyydestä uutisoidaan isolla volyymillaTällainen uutisointi myrkyttää ihmiskuvaa ja rasittaa psyykettä. Huomasin kirjaa lukiessani olevani itsekin koukussa kauhukontenttiin, jota kulutin päivittäin huomattavia määriäPäätin kokeilla uutisten lukemisen lopettamista joksikin aikaa, mikä on osoittautunut varsin hyväksi ratkaisuksi. En kertakaikkiaan pysty perustelemaan itselleni miksi tarvitsisin tietoa jonkun julkkiksen pettämisreissuistarikkaiden veropetoksista tai yritysten konkursseista. Luen paljon mieluummin ajatuksella koottuja laajempia reportaasejajoita ei ole tarkoitettu klikkiotsikkomyyntiin. Sodan, terrorismin ja onnettomuuksien kuvaukset iltapäivälehdissä painottuvat uhrien määrästä ja kauhusta spekulointiinmutta ne eivät tarkastele näitä ilmiöitä kokonaisuuksina, joista voisi oppia jotain 

Ihmisyys 

Ihminen on eläinjonka oppimiskyky on huumaavaPeilaamme jatkuvasti itseämme toisiin ja pyrimme – sekä tietoisestiettä tiedostamatta – toimimaan samankaltaisesti lajitovereidemme kanssa. Yksi suurimmista eroistamme muihin lajeihin on silmätjotka oavt muodostuneet niinettä pystymme havaitsemaan mihin toinen katsooToinen merkittävä ihmisen piirre on kykymme olla häveliäitä. Emme halua tietoisesti saattaa itseämme tai meille tärkeitä ihmisiä huonoon valoon muiden silmissä. Kuitenkin ihmisiäjotka ovat oppineet käyttäytymään häpeämättömästi muiden kustannuksella pidetään monesti jonkinlaisina sankareina ja määrätietoisina suunnannäyttäjinä. Onko oikeasti hyvä asiaettä joku pystyy häätämään kilpailijat ympäriltään ja haalimaan itselleen niin paljon valtaaettä voi määrätä muiden olemassaolosta tai elinolosuhteista?
Ihmisen kykyä peilata itseään muihin ja oppia muilta käytetään mielestäni erittäin hyvin hyödyksi tiimioppimisen mallissaTiimiakatemia on ympäristöjossa jokainen voi tuoda omalla panoksellaan merkittävää oppia koko yhteisöllevaikka panos olisi kuinka pieniAjattelin opintojen alussaettei välttämättä ole hyväettä tiimejä on niin paljonkoska pelkäsin sen johtavan epäterveeseen kilpailuun tiimien välillä. Olen kuullut ja nähnyt tilanteitajoissa tiimien sisällä koitetaan pimittää asioita muilta tiimeiltä kilpailun pelossamutta myös nähnyt jakamiskulttuurin hedelmällisyydenAjattelenkinettä tiimiakatemialla pitäisi vielä enemmän painottaa tiimien välisen yhteistyön merkitystä ja sitäettä muut tiimit eivät ole oikeasti relevantti uhka kenenkään olemassaolole tai bisneksille. Jos aidosti uskomme ihmisen luontaiseen hyvyyteen ja vilpittömyyteensaamme paljon enemmän yhdessä aikaan ja osallistettua ihmisiä paremmalla prosentilla projekteihin ja oppimiseen. 

Odotukset ja johtaminen 

1900-luvun alussa kehittyi yrityshallinnon tieteenalajoka perustui hobbesilaiseen ihmiskuvaanSiinä ihmisten uskotaan olevan luonnostaan ahneitaminkä vuoksi he tarvitsivat johtajia motivoimaan heitä erilaisin keinoin suoriutumaan elämässään tehokkaammin. “Pankkiirit saivat bonuksiakoska silloin he työskentelivät kovemminetuuksia leikattiinjotta ihmiset saataisiin ylös sohviltalapset saivat arvosanaksi tyydyttävänjotta he tekisivät parhaansa paremmin. ”Tämä liittyy vahvasti edelleenkin vallalla olevaan käytäntöön palkitsemisesta ja motivoinnistaJotkut uskovat enemmän “keppiin” ja jotkut “porkkanaan”. Yhteistä näille näkemyksille on se, että kumpikaan ei usko ihmisen motivoituvan itsestään. Kirjassa puhuttiin Stanfordin yliopiston professori Chip Heathin käsitteestä “ulkoisen motivaation ennakkoluulo”. On tutkittuettä ihmiset olettavat muiden tekevän alavalintoja ja töitä vain rahan takiavaikka olisivat itse hyvinkin vahvasti sisäisesti motivoituneita tekemään ja opiskelemaan juuri valitsemaansa asiaa. Bregmanin mukaan kapitalismi perustuu juuri tälle kyyniselle ihmiskuvalleFrederick Taylorin (yksi ensimmäisistä yrityskonsulteistatoteamusettä työntekijät haluavat työnantajaltaan hyvää palkkaa ennen mitään muuta on ollut suosittu näkemys yrityselämässä ja politiikassa jo todella pitkäänHänen näkemyksensä mukaan suorituksia tuli mitata mahdollisimman tarkkaanjotta työ olisi mahdollisimman tuottavaa ja työntekijöiden tuli olla typeriä ja välinpitämättömiä – ajattelemattomia robotteja. Nykyään tuo ajatus on alkanut jo jonkin verran väistyämutta “kepit ja porkkanat” –ajatus on edelleen kaikkialla nähtävissäTämä heijastuu nähdäkseni myös Tiimiakatemialla työskentelyyn; Kaikkien on tehtävä esimerkiksi tietty määrä kirjapisteitä saadakseen opintokirjaukset kasaan, vaikka monet voisivat tehdä enemmän motivoivia tehtäviä paremmalla tuottavuudella ja saada muiden opiskelemista teorioista samat opit, kuin tuskallisesti luetuista kirjoista ja väkisin väännetyistä kirjaesseistä. Tähän on onneksi tulossa muutos ja ymmärränettä koululaitoksen puolelta vaaditaan kaikkien tekevän tietyn määrän samankaltaista työtä opintojensa eteenvaikka se ei yrityksen näkökulmasta olisikaan järkevää.
Oppilaitokset ja nykyajan työelämä tukevat ajatustaettä ihmiset eivät ilman palkkiota tai rangaistuksen uhkaa tee mitäänKirjassa kuitenkin annettiin hyvin oivaltavia esimerkkejä asioistajoita ihmiset jatkuvasti tekevätvaikka niihin ei liitty minkäänlaista palkkiota tai pakkoaHankimme lapsiamikä on rankkaateemme vapaaehtoistyötävaikka siitä ei saa palkkaa ja kiipeämme vuorillevaikka se on vaikeaaTeemme jatkuvasti asioitajoista ei saa rahaa ja jotka voivat olla äärimmäisen uuvuttavia, vaikka kukaan ei pakotaKyseessä on sisäinen motivaatioKirjassa lainattujen tutkimusten valossa ulkoisten kannustimien käyttäminen lisää tuottavuutta siinä mielessäettä ne auttavat tekemään tehokkaammin aina vain samaamutta luovuus kärsiiTämä näkyy mielestäni ongelmallisena tiimiakatemian tavoitesysteemissäToki paljon puhutaan siitäettä täällä voi opiskella juuri sitä mitä haluaamutta esimerkiksi kirjapisteissä ja asiakaskäynneissä itselläni – ja tiedänettä myös monella muulla – määrälliset tavoitteet syövät motivaatiota panostaa oikeasti isosti siihen mitä haluaa oppia ja tehdäAsiakaskäynneillä saatetaan käydä ihan vain, koska niitä pitää olla tietty määrä tai kirjapisteitä haaliakseen luetaan mitä sattuu helpolta vaikuttavia kirjojajoiden reflektointi jää todella pintapuoliseksi ja teennäiseksiOlisikohan sisäisen motivaation tunnistamiseen ja hyödyntämiseen olemassa vieläkin enemmän keinojajotta mahdollisimman moni voisi oikeasti löytää potentiaalinsa tiimiakatemialla? 

Kontakti 

Bregmanin nostamien tutkimusten ja kokemusten mukaan käytännössä kaikki ihmisten väliset ongelmat juontavat juurensa kontaktin puutteeseenMuukalaisvihaepäluuloisuus ja itsekkyys muiden kustannuksella vähenevät ainakun kontaktia lisätään osapuolten välilläTästä hyvä esimerkki on Nelson Mandelan toiminta Etelä-Afrikan sisällissodan ehkäisemisessä. Hän toi vastapuolten johtajat toistensa lähellepakotti heidät näkemään toistensa inhimillisyyden ja sai näin lopulta heidät perääntymään sota-aikeistaanKontaktin puutoksen aiheuttamat ongelmat ovat tänä vuonna näkyneet todella paljon myös meidän toimintaympäsristössämmeItse ainakin huomaan useammin ajattelevani negatiivisesti sellaisistakin ihmisistäjoiden kanssa ei ole ollut aikaisemmin mitään ongelmaa. Olen tulkinnut tämän johtuvan siitäettä kun toisia ei näeniin kaikki kanssakäyminen on paljon vajaampaaKommunikaatio monien kanssa on lähinnä omaa päänsisäistä keskusteluajossa toisella osapuolella ei oikeasti ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen miten hänestä ajatteleneikä se tyydytä sosiaalisuuden tarvetta. 

Bregman – vaikka ei pidäkään self help –oppaista – antaa kirjan lopussa kymmenen ohjetta parempaan elämään. 

  1. Jos et ole varmalähde hyvästä 
  2. Ajattele win-win –skenaarioina 
  3. Paranna maailmaaesitä kysymys 
  4. Hillitse empatiaatreenaa myötätuntoa 
  5. Yritä ymmärtää toistavaikka se menisi yli ymmärryksen 
  6. Rakasta lähimmäistäsikuten muut rakastavat lähimmäisiään 
  7. Vältä uutisia 
  8. Älä lyö natsia 
  9. Tule kaapista, älä häpeä hyvää 
  10. Ole realistinen 

Tämän kirjan suurin anti oli se, että se pakotti kyseenalaistamaan omaa käsitystä ihmisistä ja ihmisyydestä. Sain tästä myös todella hyvää näkökulmaa siihen, miten kohtaan uusia ihmisiä ja tilanteita elämässäni. Perusteet suhtautua lähtökohtaisesti negatiivisesti ihmisiin kärsivät tämän kirjan myötä valtavia kolauksia. Voin suositella kirjaa kaikille, jotka haluavat kehittää taitoaan ajatella ja ravistella maailmankatsomustaan.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!