Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Alexi Laiho – Kitara, kaaos ja kontrolli

Kirjoitettu 07.03.21
Esseen kirjoittaja: Aleksi Laitinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Alexi Laiho - Kitara, kaaos ja kontrolli
Kirjan kirjoittaja: Petri Silas
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8. Henkinen kasvu, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kuulokkeet korville ja volumet kaakkoon. Samalla kun luet tätä niin laita soimaan Children Of Bodomin Hate Crew Deathroll ja jos jää vielä teksti kesken niin jälkiruuaksi voi laittaa In Your Face. Näin ollen pääset mukaan tunnelmaan ja saat mahdollisimman mukavan lukukokemuksen.

 

Tammikuun ensimmäisellä viikolla maailmalle kantautui karmiva uutinen, jossa kerrottiin Alexi Laihon kuolleen kotonaan Helsingissä. Alexi Laiho äänestettiin muutamaan otteeseen maailman parhaaksi kitaristiksi ja hän oli Children of bodomin keulakuva. Laiho oli kehittänyt vuosien aikana omanlaisen soundin ja ollut esikuva lukuisille nuorille muusikoille. Voisin melkein vannoa, että jokainen suomalainen hevimies on joskus kuunnellut bodomin levyt läpi ja ottanut mallia Laihosta. En koskaan kohdannut Laihoa naamatusten, mutta ehdin onneksi näkemään useaan otteeseen lavalla. Ensimmäinen kerta oli Children Of Bodomin kanssa 2008 Tampereen Sauna Open Air festivaaleilla. Sen jälkeen ehdin nähdä bodomit neljä kertaa ja superkokoonpano The Local Bandin kertaalleen, jossa Laiho oli myös mukana. Lavalla Laiho ei turhia naurattanut yleisöä, vaan keskittyi soittamiseen ja siihen, että soitto kulkee tiukasti bändin kanssa. Lavalla ollessaan hänellä oli myös esiintyjänä oma roolinsa. Sentterin näyttäminen, vihaisuus, FUCK YEAH huudot oli arkipäivää Laihon esiintymisessä. Kirjassa Laiho kertoo useaan otteeseen purkaneensa vihaa juuri musiikkiin. Lavan ulkopuolella hän taas oli rauhallinen ja ego oli paljon pienempi. Itse seurasin bändiä viimeiset 10-15 vuotta aktiivisesti ja levyt on tullut kuunneltua kymmeniä kertoja läpi. Tuossa pari viikkoa sitten kaveri tuli käymään kylässä ja kertoi ostaneensa Alexin elämänkerran ja otin kirjan lainaan. Kirja ”Alexi Laiho – Kitara, kaaos ja kontrolli” (Petri Silas) oli helppoa luettavaa ja kirjaa lukiessa tuntui, että Laiho itse kertoo tarinaa. Kirjoitustyyli oli säilytetty Laiholle tyypillisenä ja turhat koristelut oli jätetty pois.

 

Kirjan nimi ”Kitara, kaaos ja kontrolli” kuvastavat hyvin tämän herran elämää. Laiho oli pienestä pitäen kiinnostunut musiikista ja opiskeli teoriaa jo ennen ensimmäistä kitaraa. Ennen kitaraa hänellä oli viulu ja piano soittimina. Kitaran saadessaan se vei miehen mennessään ja aika nopeasti oli ensimmäiset bändit kasassa. Usein sanotaan, että metallimusiikissa ei tarvitse nuotteja osata soittaa, mutta on pomminvarma, että hyvät pohjat teorian kanssa tekivät Laihosta niin hyvän kitaristin. Lisäksi lukemattomat tunnit, jotka hän ajoi sisään kitaransoiton kanssa. Tässä hyvä opetus ihan mihin vain asiaan mitä haluaa oppia. Teoria yhdistettynä suureen paloon oppia uutta ja ihmeitä rupeaa tapahtumaan. Lisäksi hänellä oli jatkuvasti myös perheen tuki vahvana taustalla, joka kannusti eteenpäin musiikkiuran parissa. Teoriaan viitattiin kirjassa jotenkin, että eihän niillä biisejä synny, mutta hommien tekemistä se nopeuttaa aika perkeleesti. Tässä tapauksessa esimerkiksi muille bändin jäsenille biisin näyttäminen ja opettaminen on nopeutunut, kun on voinut hyödyntää teoriapuolen osaamista. Kaaos kuvastaa hyvin Laihon elämää keikkojen ja musiikin ulkopuolella. Lukemattomat rundit ulkomailla, jotka menivät melko railakkaasti. Tahti oli usein herätys, ajomatka/lento uuteen kaupunkiin, pari bissee, keikka, railakkaat juhlat ja kännit, herätys ja uuteen paikkaan. Tätä ei tietenkään tapahtunut jatkuvasti, mutta välillä rundit saattoi olla hieman railakkaampia. Parinkympin hujakoilla Laiho muutti Helsinkiin, sillä hän halusi pois Espoosta. Siellä häntä oltiin uhkailtu pitämällä veitsiä kurkulla muutaman nistin toimesta. Laiho kertoo vihan olleen hänen kovin polttoaineensa nuorena musan tekemiseen. Samalla hän pohtii nykyajan nuoria, jossa some on niin vahvasti esillä. Hän nostaa esiin sen, miten helvettiä kiusaaminen esimerkiksi näiden alustojen kautta voi olla. Tämä on varmasti ihan totta. On karmivaa ajatella esimerkiksi yläasteita nykyään, kuinka ”helppo” jotain on kiusata somen kautta. Näitä asioita käydään varmasti läpi nuorille jo todella aikaisessa vaiheessa heidän opiskeluissaan.

Pitkät kiertueet ja railakkaat juhlat eivät koskaan sotkeneet kuitenkaan keikkoja ja siitä Laiho piti huolen. Laiho hoiti kuitenkin työnsä aina viimeisen päälle, vaikka tykkäsi myös juhlia. Lisäksi hän ei aina lähtenyt jokaiseen tarjoukseen mukaan, vaan oli uskollinen esimerkiksi kitaravalmistajalleen. Kaiken kaaoksen ympärillä oli aina vahva kontrolli. Children of bodom oli Laihon bändi, jossa oli mukana hänen lapsuuden kaverit. Bändihommat oli aina tarkkaan mietitty ja jokainen pienikin juttu oli täysin Laihon hallinnassa. Laiho kertoi kirjassaan ” Jos vastaan tuli jotenkin uhkaavalta vaikuttava bändi, sisuunnuimme treenaamaan entistä enemmän. Päätimme vetää ihan vittuilun vuoksi vähän nopeammin, raskaammin ja äreämmin.” Pieni kilpailuhenkisyys on siis paistanut myös läpi ja kova vaatimustaso musiikissa oli aina yksi valttikortti bodomin kohdalla. Laiho vaati niin itseltään kuin myös bändiltään helvetisti ja näin ollen heistä tuli niin suuria omana aikanaan. Tavoitteiden asettaminen korkealle ja kova vaatimustaso potki jokaista yksilöä perseelle ja näin he saavuttivat yhdessä parempia tuloksia. Lisäksi jokainen pystyi sitoutumaan näihin asioihin ja jokaisella oli yhtä kova motivaatio olla parhaita. Tätä samaa kaavaa pystyy käyttämään myös esimerkiksi bisnekseen tai urheiluun. Tavoitteet, vaatimustaso, motivaatio ja kova työmäärä tuottaa usein tuloksia.

 

Kirjassa oli paljon tarinaa liittyen musiikkiin ja ihmisiin sen ympärillä, mutta niitä on turhaa tänne liikaa kirjoitella. Kirjasta nousi hyvin esille ”menestyksen avaimia”, joita nousee kaikessa liiketoiminnassa menestyjien kohdalla. Kova työmäärä, teoria, lukemattomat tunnit bändin kanssa, tavoitteet, motivaatio, vaatimustaso jne. En varmasti olisi nostanut näitä asioita esille, vaikka kaksi vuotta sitten kun olisin lukenut saman kirjan. Silloin luultavasti olisin muistanut ensimmäisenä joitain runditarinoita. Nämä ”menestyksen avaimet” ei välttämättä ilman kirjan lukemista ole tulleet esille niin selvästi ulospäin. Toki jokainen Laihoa seurannut tietää, että hän on ikänsä soittanut, mutta silti kirjasta sai myös paljon uutta tietoa yhdestä kaikkien aikojen kovimmasta kitaristista.

Children Of Bodom kuopattiin vuonna 2019, mutta Laiho ilmoitti samalla jatkavansa omaa uraa uuden bändin kanssa. Hetken päästä syntyi Bodom After Midnight, jonka oli tarkoitus julkaista debyytti vuonna 2021. Bodom After Midnight ehti ilmeisesti tehdä kolme biisiä valmiiksi ja yhden musiikkivideon ennen Laihon kuolemaa. Tähän bändiin liittyen Laihosta jäi todella inspiroitunut kuva ja tuntui, että heillä oli hauskaa yhdessä bändin kanssa. Tilanne jättää paljon kysymysmerkkejä, sillä Laihon kuolinsyyksi ilmoitettiin alkoholin aiheuttama maksarappeutuminen ja haiman sidekudostuminen, lisäksi ruumista oli löytynyt cocktail kipulääkkeitä, opioideja ja unilääkkeitä. Ulospäin näytti siltä, että mies oli kuin uudesti syntynyt, mutta lopputulos kuitenkin oli aivan toinen. Laiho selvisi kerran useita vuosia sitten samanlaisesta yrityksestä itsensä kanssa, mutta nyt ei. Ei voi oikein kuin miettiä, että miksi ja toivoa, että kukaan muu ei tee samalla tavalla itselleen.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!