Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Älyä tuntevasi

Kirjoitettu 17.08.15
Esseen kirjoittaja: Alli Laukkanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tunneälysi, älyä tuntevasi
Kirjan kirjoittaja: Mikael Saarinen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Lapset haluaa aina saada oman tahtonsa läpi. Impulsiivisuus, itsekkyys ja herkkyys varjostivat arkea, mutta lapsena etuoikeutettu elämä aikuisiin verrattuna pelasti. Mihin nämä piirteet sitten häviää? Milloin minusta tulee empaattinen, epäitsekäs ja suunnitelmallinen äitihahmo? Vastaus kuuluu: ei milloinkaan, ellen itse tee tietoisia päätöksiä kohti parempaa.

Toki piirteet vaihtelevat ihmisestä toiseen – jotkut ovat superempaattisia ja epäitsekkäitä äiti-teresoja, jotkut taas kylmäkiskoisia suunnittelijoita. Meitä on moneen junaan, mutta kaikkiin pätee sama: Kehittyminen ei ole automatisoitua. Joskus muutos tapahtuu huomaamatta, yleensä vain pakon edestä (kriisitilanteet). Tällainen muutos ei kuitenkaan ole hyvästä, pitkäaikainen ja ennakoitu kehittyminen vie pidemmälle.

Kaikki lähtee havainnoinnista

Huomaan joskus ärtyväni todella helposti. Kun toinen puhuu minulle, tuntuu siltä että haluaisin vain kävellä pois ja tunkea käsi suun eteen. Tällaisessa tilanteessa olen huomannut havainnoinnin auttavan. Huomaan ärtyväni, jonka jälkeen koitan tehdä asialle jotain. Hengitän syvään tai mietin mikä oikeasti siinä ärsyttää. Kiusaako toinen osapuoli minua tahallaan vai onko kyse huonoista yöunista?

Jos tilanteessa arviointi ei vielä onnistu, kannattaa päivän päätteeksi miettiä, mistä omat tunteet ovat syntyneet missäkin hetkessä. Havainnointi edistää itsetuntemusta ja impulssien hallintaa. Kun ärsyttää, laske vaikka kymmeneen ja mieti niitä oikeita syitä tunteen takana.

Kun päästään siihen pisteeseen, että tunnistetaan oma haitallinen tunne, on aika muuttaa sitä. Järkeilen: Olen vain niin väsynyt tänään, että kaverin normaali käytös ärsyttää. Parempi siis kertoa omasta väsymyksestä ja lähteä vaikka päiväunille tai kävelylle. Muuttamalla omaa tunnetta aktiivisesti parempaan, löytämällä tilanteista järkeä ja hyvää, muuttuu vakuuttavammaksi.

Huomaan kehittyneeni stressinsietokyvyn kohdalla. Vuosi sitten paineen tullessa litistyin täysin ja kaihdoin vastuuta – enhän minä siitä selviä. Nyt ahdistuksen kohdalla pohdin syitä sille, mietin mistä ne ovat syntyneet ja mitä voin yksitellen jokaiselle asialle tehdä. Kuten jo tuosta kultareunuksen löytämisestä sanoin, optimismin kautta paranee stressinsietokyky. Osaat paloitella asioita pieniin ongelmiin, sinusta tulee joustavampi ja ongelmienratkaisu helpottuu. Et ole enää synkässä kuopassa.

Konkreettista toimintaa

Kun huomaat epäkohtia omassa tunne-elämässäsi, luo tavoite. Esimerkiksi, haluat parantaa omaa empatiakykyäsi osallistumalla enemmän. Siihen tarvitaan toimenpiteitä, joita voi olla vaikka seuraavat: Lupaan poistua huoneestani enemmän ja olla käytettävissä, kuunnella ja näkyä. Mittareina toimenpiteessä voi olla vaikka esimieheltä tai kollegoilta saatava palaute. Ja muutos alkaa NYT.

Monille alku voi olla hankalaa, mutta niin on ylläpitokin. Kun saat sinun rokkaavan alun, muista, että hyvät tavat eivät pinty. Ne unohtuvat jos niistä ei pidetä huolta. Kysy aina, miten kaverilla menee, ja mieti miten saat työpäivistäsi parempia. Minä aloitan vaikka seuraavalla: Kysyn tiimiläisiltä, miten heidän projekteissa menee ja kerron enemmän omistani. En halua nyhjöttää enää sängyssä vaan tehdä oikeita asioita oikeiden ihmisten kanssa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!