Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Älykäs itsensä johtaminen

Kirjoitettu 09.06.15
Esseen kirjoittaja: Marie Holmstedt
Kirjapisteet: 3
Kirja: Älykäs itsensä johtaminen
Kirjan kirjoittaja: Pertti Sydänmaanlakka
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tiimiyrittäjyydessä riittää varmasti jokaiselle haasteita. Kaikista niistä pääsee kuitenkin yli olemalla määrätietoinen, mutta myös johtamalla itseään oikeaan suuntaan. Huomaan itsessäni melko helposti puutteet, mutta en silti aina osaa yhtä tehokkaasti tehdä niihin muutosta. Olen yrittänytkin tehdä perusteellista itsetutkiskelua ja miettiä keinoja, jotka auttaisivat minua etenemään haasteellisissakin tilanteissa. Kuitenkin tuntuu, että tarvitsen lisää oppeja itseni johtamiseen ja tämä oli siksi erinomainen kirjavalinta. Myös yhtenä koko tiimin tavoitteena ensi syksylle taisi olla parannus yksilön oppimisprosessiin ja siinä ei voi kehittyä ellei kehitä itsensä johtamista.

Hyvät itsensäjohtajat menestyvät epäilemättä melko hyvin elämässään. Heillä on päämääriä ja tavoitteita itselleen sekä he osaavat myös käyttää hyödyksi oman osaamisen. Itsensä johtaminen käsittää sekä työ- että yksityiselämän ja onnistuttuaan johtamisessa ihminen osaa määrittää niiden keskeisen tasapainon. Kaikki tuo kuulostaa melko itsestäänselvyyksiltä ja helpolta. Sitä se ei kuitenkaan ole, ainakaan itselleni.

Itsensä johtamiseen on monenlaisia menetelmiä ja työkaluja, valinnanvaraa riittää. Itselläni haaste on kaiketi se, etten osaa valita sopivia menetelmiä enkä myöskään ehkä monesti halua miettiä elämääni ja valintojani jonkin ideointityökalun kautta. Luotan aina kai enemmän omaan intuitiooni ja menen niinsanotusti perse edellä puuhun yleensä. En siis jaksa tai haluakaan olla kovin analyyttinen, luotan enemmän omiin vaistoihini ja siihen, mitä tunteet sanoo. Olen hyvin paljon enemmän tunne- kuin järki-ihminen. Toisinaan se on siunaus, joskus kirous. Vaikeuttaahan se hieman itseni johtamista, kun pitäisi miettiä työkaluja omaan oppimiseen, mutta sitten taas huvittaisi vaan mennä flow:n mukaan erityisemmin suunnittelematta.

Monesti on todettu, että jos asiat haluaa saada tehtyä, siihen tarvitaan aikataulutusta ja sitä, että ne merkitään kalenteriin. Jostain syystä kuitenkin tiukat aikataulut joskus ahdistavat enemmän kuin auttavat. Toki on helpottavaa tietää mitä ja milloin tapahtuu sekä tietyt deadlinet. Sitä en kiistä etteikö tietynlainen struktuuri päivän kulusta helpottaisi työskentelyä. Jos mietitään vaikkapa, että menen toimistolle aamusta ja kalenterissa ei lue mitään, tuskin silloin saankaan mitään järisyttävää aikaiseksi. Tai sitten tuleekin eteen joku vittumainen homma, johon olisin tarvinnut hieman aikaa henkiseen valmistautumiseen. Olemme myös tehneet toimistolle omaan kaappiimme hieman alkeellisen skrumin, jossa on toisella puolella tekemättömät ja toisella tehdyt asiat. Siinä on tehtäviä aivan laidasta laitaan, eri projekteihin liittyen. Se on auttanut omaa työskentelyäni paljon toimistolla, sillä jos huomaan, ettei ole mitään tekemistä, on kaapin ovesta helppo käydä nappaamassa lappu ja tehdä se. Siinä tulee myös aikalailla keskityttyä vain sen yhden asian hoitamiseen. Kalenteria katsoessa käy yleensä hieman toisin, kun siellä lukee 5 tehtävää yhdelle päivää, jolloin itselläni on hieman tapana tehdä kaikkia päällekkäin.

Omaa työtehokkuutta lisätäkseni voisin tehdä itselleni skrum –tyyliin vihkon, johon laitan post-it lapuilla asiat, jotka täytyy saada tehtyä. Näin olisi helpompi tarttua yksi kerrallaan tehtäviin, tehdä ne loppuun ja siirtyä seuraavaan. Jos en jotain asiaa saa samana päivänä tehtyä, siirrän vain lapun seuraavalle sivulle, jossa on seuraavan päivän tehtävät. Tämä toisi hieman johdonmukaisuutta tekemiseeni enkä unohtaisi hoitaa pieniäkään asioita. Syksyllä varustaudun siis uudella vihkolla ja isolla läjällä post-it lappuja. Vihko voisi olla siinäkin mielessä itselleni parempi, ettei siinä ole mitään tarkkoja kellonaikoja, joita tuijottaa koko ajan. Jotkut saattavat tykätä minuuttiaikataulusta, mutta minua varten se ei ole.

Kuten aiemmin mainitsin, hyvä itsensä johtaja osaa hyödyntää omaa osaamistaan. Tiimiakatemian ympäristössä on tuntunut suhteellisen helpolta hyödyntää omaa mediaosaamistani, sillä jatkuvasti tarvitsee millon mitäkin flaijeria ja julistetta eri projekteihin ja teen ne mielelläni. Kuitenkin minullakin on varmasti osaamista muissakin asioissa ja haluaisin enemmän oppia hyödyntämään niitä. Haluan myös ajatella näitä asioita hieman kauaskantoisemmin, eli mistä taidoista voisin hyötyä Tiimiakatemialta valmistuttuani ja mitä ylipäänsä teen sen jälkeen. Näen itseni ehkä jonkinlaisessa asiakaspalvelutyössä, joten esimerkiksi se on yksi asia, jota minun tulisi lähteä kehittää paremmaksi. Haluan opiskelullani taata itselleni hyvän tulevaisuuden ja toimeentulon, joten jotta johdan itseni siihen suuntaan, olisi varmaankin hyödyllistä tehdä lista kolmesta taidosta, jotka koen tärkeiksi haluamani tulevaisuuden kannalta.

  1. Asiakaspalvelutaidot
  2. Rohkeus ja avoimuus
  3. Positiivisuus

Tällä hetkellä nuo kolme asiaa tuli pohdiskellessani mieleen. Uskon, että kun nuo asiat saavutan ja hallitsen, olen menossa oikeaan suuntaan. Vaikea yhtään tuon konkreettisempia asioita keksiä, sillä onhan valmistumiseen vielä aikaa. Nuo asiat minun täytyy nyt laittaa joka paikkaan muistuttamaan siitä, minne haluan päästä ja miten sen teen, sillä muuten ne helposti unohtuvat. Olen kuitenkin luonteeltani melko määrätietoinen ja haluan saavuttaa paljon, tarvitsen vain toisinaan pientä perseelle potkimista ja rohkaisua. Täytyy vain oppia potkimaan itse itseään perseelle, niin olisi mahdollista saavuttaa vielä enemmänkin.

 

Kirjassa mainittiin myös seitsemän itsensä johtamisen periaatetta

  1. Merkitys
  2. Keskittyminen
  3. Aitous
  4. Jatkuva uudistuminen ja kasvu
  5. Itsekuri
  6. Herkkyys
  7. Nöyryys

En ala avaamaan jokaisen asian merkitystä, mutta koen, että kohdat 1, 2 ja 4 ovat sellaisia, joihin minun pitäisi jatkossa kiinnittää huomiota. Eli merkitys, keskittyminen sekä jatkuva uudistuminen ja kasvu.

Merkitys siksi, koska on tärkeää miettiä omia motiivejaan siihen, mitä tekee. Mitä erilaiset teot ja työt minulle merkitsevät. Sekä etsiä merkitystä myös niistä asioista, joista ei välttämättä kauheasti pidä. On myös tärkeää löytää merkitys omalle elämälleen, mitä siltä odottaa ja haluaa. Näin on helpompi lähteä etenemään niitä asioita kohti.

Keskittyminen tarkoittaa minulle sitä, että pidän jatkossa enemmän fokusta juuri siinä, mitä haluan saavuttaa ja miten sen teen, eli keskityn oikeasti olennaiseen. Olennaista Tiimiyrityksessä ei ole raha, vaan se oppi ja kokemukset mitä se tarjoaa, kunhan vaan keskittää energiansa oikeisiin asioihin.

Jatkuva uudistuminen ja kasvu on etenemisen kannalta ensisijaisen tärkeää. Vaikeaa päästä eteenpäin, jos ei ole valmis kasvamaan ihmisenä. Päivä päivältä oppii aina uutta, se kaikki täytyy vain omaksua ja käyttää hyödykseen. Tiedän kyllä asiat, jotka kasvattavat minua ihmisenä, mutta pitäisi osata vielä viedä ne käytäntöön.

Marie Holmstedt
Osuuskunta Stiimi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!