Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Älykäs itsensä johtaminen

Kirjoitettu 23.05.13
Esseen kirjoittaja: Meri Metso
Kirjapisteet: 3
Kirja: Älykäs itsensä johtaminen
Kirjan kirjoittaja: Pentti Sydänmaalakka
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Päätin tarttua Pentti Sydänmaanlakan teokseen Älykäs itsensä johtamien –kirjaan, koska itselläni on ollut näin pinkkuvuonna vaikeuksia keksiä sitä, mihin haluaisin energiani suunnata ja mitä alueita voisin kehittää itsessäni. Ajattelin myös, että kirja voisi toimia hyvänä pohjana uudelle oppimissopimukselleni. Sydänmaanlakalla on työskennellyt monilla eri aloilla, joiden ansiosta hänellä on karttunut työ- sekä elämänkokemusta laajalti eri osa-alueilta. Tämä puolestaan lisää kirjassa käsiteltävien asioiden uskottavuutta ja antaa varmuutta siihen, että kirjailija tietää miten ihminen voi saavuttaa tasapainon ja hyvän kokonaiskuntoisuuden. Kokonaiskuntoisuudella Sydänmaanlakka tarkoittaa ihmisen panostamista omaan tehokkuuteen, hyvinvointiin ja uudistumiseen. Kirjailija tarkastelee näitä alueita psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen, henkisen ja ammatillisen kunnon kautta. Aihe kiinnostaa minua itse asiassa paljonkin, minkä vuoksi kirja oli mielenkiintoista luettavaa. Sydänmaalakka on rakentanut aikaisempien visioidensa pohjalta Oy Minä Ab –mallin, jotta avaan tässä nyt hiukan. Kirjailijan mukaan malli toimii perustana itsensä johtamisessa, joten siitä voi napata monia koppeja omaan toimintaansa.

Pääkäsitteenä mallissa toimii Tietoisuus, joka jakautuu viiteen alakategoriaan:

–   Keho (fyysinen) > Keho on yksi tärkeimmistä ellei tärkein osio, sillä se on kaiken tekemisemme lähtökohta. Sinänsä on ihmeellistä, miten unohdamme huolehtia itsestämme ja fyysisestä terveydestämme, vaikka ilman toimivaa kehoa emme pysty työskentelemään saatikka sitten elämään normaalisti. Hyvin monesti ihmisillä käy siten, että terveyttä pidetään itsestään selvyytenä, kunnes sairaus säikäyttää ja saa pohtimaan uudestaan elintapoja. Hyvin monesti tiedämme jo etukäteen miten meidän tulisi pitää huolta kehostamme, mutta harvemmin kuitenkin toimimme sen mukaisesti. Tämä on kuitenkin ristiriidassa ainakin oman käsitykseni kanssa siitä, että suurin osa meistä sanoo tulevaisuuden toiveeksi hyvän terveyden. Ihminen harvemmin kuitenkaan pysyy terveenä ellei pidä huolta terveellisestä ruokavaliosta, monipuolisesta liikunnasta ja riittävästä levosta ja rentoutumisesta. Itse voin ainakin suoraan allekirjoittaa tämän, sillä tänä keväänä kaiken kiireen keskellä en ole muistanut pitää huolta kehostani, jonka seurauksena terveyteni on alkanut reistailla. Terveyden menettäminen toimii kyllä loistavana hälytyskellona itselle, mutta toivon että jatkossa ei enää näin kävisi. Oy Minä Ab –mallin ensimmäinen koppi: vaali kehoasi ja terveyttäsi ja tämän lisäksi kehitä kehotietoisuuttasi, jotta osaat kohdella sitä sen tarvitsemalla tavalla.

–   Mieli (psyykkinen) > Psyykkisen tietoisuuden osa-alueita ovat muun muassa ajattelu, muisti, oppiminen, luovuus ja havainnointi. Harvemmin itselläni ainakaan tulee pohdittua mielenkoukeroita ja psyykkistä tietoisuutta, mutta kirjan luettuani sain paljon uutta tietoa muun muassa oppimisesta ja muistista. Oppiminen on itsensä johtamisen kannalta erittäin tärkeää, sillä usein tiedämme miten meidän tulisi toimia, mutta emme osaa sisäistää tietoa ja tämän vuoksi emme pääse kehityksessä eteenpäin. Sydänmaanlakan mukaan: ”Itsensä johtamisessa on tärkeää päästä soveltamisen tasolle”.

Jotta pääsisimme eteenpäin oppimisessa kannattaa harjoittaa jatkuvasti seuraavia taitoja.

Ihmetteleminen: säilytä kykysi ihmetellä kaikkea ympärilläsi tapahtuvaa ja tuo sieltä ideoita omaan elämään. Tuntuu, että ihmettely on jäänyt kaiken kiireen alle, eikä sille löydetä aikaa tai tarvetta.

Motivoituminen: osaa innostua ja innostaa myös muita. Jokainen meistä kokee motivaation puutetta toisinaan, jolloin tiimin tuki nousee erittäin tärkeäksi osaksi. Meidän tulee auttaa ja keksiä keinoja joilla, toinen saadaan motivoitumaan yhteisen hyvän eteen ja innostumaan kyseisestä asiasta. Itselläni on sellainen fiilis, että tiimissämme jätetään vähän oman onnensa nojaan jos jokin asia ei nappaa, tähän tulisi saada muutos!

Itseluottamus: Tiimiakatemialla meillä paljon puhutaan siitä, kuinka itselle pitää antaa myös mahdollisuus epäonnistua. Tämä on itseni mielestä yksi parhaimpia tai ainakin mieleenpainuvimpia tapoja oppia. Jotta itseluottamus voisi kasvaa, tarvitsemme siihen tiimin tukea ja apua, jotta uskallamme tehdä asioita ja ottaa riskejä, joita emme olisi aiemmin uskaltaneet tehdä.

Reflektointi: kyseenalaista ja arvio syvällisesti kaikkea. Tiimiakatemialla yksi parhaimmista oppimistyökaluista on juurikin reflektointi.

Keskittyminen: harjoita tietoista keskittymistä, jonka kautta oppiminen tapahtuu. Erittäin tärkeä harjoitustyökalu etenkin minulle, jolla on välillä vaikeuksia keskittyä pitkiin puheisiin tai vaikkapa treenitilanteisiin. Olen huomannut, että esimerkiksi piirtely tai pieni näpertely auttava lisäämään keskittymistä. Haluan myös harjoittaa tietoista läsnäoloa keskittymällä kyseiseen tilanteeseen, enkä anna ajatusteni harhailla vaikkapa ensi kesän lomamatkassa.

Vuorovaikutus: vuorovaikutusosaamisen avulla pystyt siirtämään tietosi ja taitosi käytäntöön. Tämä on erittäin tärkeää meille Tiimiakatemialaisille, joiden tarkoitus on oppia tekemisen kautta. Imemme suuret määrät tietoa lukemistamme kirjoista, mutta oppien käytäntöön vieminen ja jakaminen tiimikavereille jää usein puolitiehen.

–    Tunteet (sosiaalinen) > Jaksan aina peräänkuuluttaa tunneälykkyyden tärkeyttä ja sitä tekee myös kirjakin. Hyvä sosiaalinen kunto on tärkeää niin hyvinvoinnin, kuin jaksamisenkin kannalta. Ja sosiaalinen kunto edellyttää puolestaan tunneälykkyyden hallintaa. Kirjan mukaan emotionaalisesti älykäs ihminen: ”ymmärtää muiden tunteita ja ylläpitää molemminpuolisesti tyydyttäviä ja vastuullisia suhteita alistamatta toista tai tulematta itse riippuvaiseksi toisesta. Tällainen henkilö on optimistinen, joustava ja realistinen. Hän kykenee ratkomaan ongelmia sekä selviytymään stressistä menettämättä kontrolliaan”. Itseäni helpottaa sosiaalisessa kanssakäymisessä ja riitatilanteissa se, että tiedostan sen, että jokainen meistä on eritavalla sosiaalisesti älykäs. Toinen osaa ottaa hyvin huomioon työkaverinsa tunteet, kun taas toiselle tuottaa vaikeuksia tunnistaa eri tunneskaaloja kasvoista ja eleistä. Juuri tämänkin takia tiimissämme on syntynyt pieniä erimielisyyksiä ja loukkaantumisia, siitä kuinka toinen ihminen huomioidaan ja kuinka toiselle puhutaan. Toisen ihmisen arvostus on kuitenkin pohja kaikelle tiimityöskentelylle, minkä takia se on tai ainakin pitäisi olla suuressa osassa jokaista päiväämme.

–    Arvot (henkinen) > Kirja määrittelee arvot muun muassa seuraavasti: ”Arvo on asia, jota pidämme tärkeänä. Arvot ovat valintoja. Arvo on merkitys, jonka asia saa täyttäessään tarpeen. Arvo on vakaumus päämäärien paremmuudesta. Arvot ovat yleisiä taipumuksia pyrkiä päämäärään. Arvot ankkuroituvat sekä järkeen, että tunteisiin.” Tiimimme arvot ovat olleet jo jonkin aikaan hukassa. Emme työskentele arvojemme saatikka sitten tiimisopimuksemme pohjalta. Tulevaisuuden kannalta meidän tulisi olla selvillä minkälaiset arvot ja periaatteet ohjaavat ja saavat meidät tuumasta toimeen. Jos Mittava miettii arvojansa uudelleen voisimme ottaa mallia Schwartzin laatimasta kymmenestä arvotyypistä ja etsiä niistä juuri meidän tiimille sopivimmat ja sellaiset joiden pohjalta voisimme oikeasti toimia. Esimerkkejä Schwartzin arvotyypeistä: valta (auktoriteetti, kontrollointi), suoriutuminen (menestys, pätevyys), nautinto (elämästä nauttiminen), virikkeellisyys (uskaltaminen, riski), itseohjautuvuus (omat tavoitteet, luovuus), universaaliset arvot (luonto, hyvinvointi, tasa-arvo), hyväntahtoisuus (lojaalisuus, rehellisyys), perinteet (normit, kohtuullisuus), yhdenmukaisuus (kuuliaisuus, kohteliaisuus), turvallisuus (harmonia, järjestys).

–    Työ (ammatillinen) > Ammatillisella kunnolla tarkoitetaan sitä, että työntekijällä on selkeä tehtävä ja päämäärä, konkreettisia tavoitteita ja hän saa laadukasta palautetta työstään ja hän pystyy kehittämään itseään ja osaamistaan työssään. Meillä Tiimiakatemialla ammatillista kuntoa edistetään mielestäni hyvin. Palautetta saa riittävästi ja siitä pidetään kiinni, toisin kun varmaan monissakaan tulevaisuuden työpaikoissa. Sen takia pyrin ottamaan siitä nyt kaiken irti ja hyödyntämään niitä omissa tekemisissäni. Näen päämäärät ja tavoitteet erittäin tärkeinä motivoijina työskentelyssä, siksi niitä pitäisikin olla. Tästä syystä tiimissämme ennen kevättä oli hiukan laskusuhdannetta, kun emme löytäneet yhteistä päämäärää jonka eteen kaikkia haluaisivat tehdä töitä. Meillä on kuitenkin asenne kohdallaan, jonka ansiosta olemme päässeet kuitenkin uuteen nousuun ja syksyllä voimme pohtia asiaa uudestaan.

Jotta uudistuminen ja näiden uusia asioiden oppiminen ja sisäistämine olisi mahdollista vaatii se aina syvällistä ajattelutapojen muutosta ja oman tietoisuuden kehittämistä. Nyt ei auta kuin viedä Oy Minä Ab –malli syvällisesti käytäntöön ja toteutettava koppeja ihan konkreettisesti.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!