Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Älykäs johtajuus

Kirjoitettu 03.03.13
Esseen kirjoittaja: Teo Tarri
Kirjapisteet: 2
Kirja: Älykäs johtajuus
Kirjan kirjoittaja: Pentti Sydänmaanlakka
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Älykäs johtajuus on, filosofi ja henkilöstöjohtamisen ammattilaisen, Pentti Sydänmaanlakan kirjoittama. Kirja on osittain myös kokemuksellisesti kirjoittettu johtamisen kirja. Nappasin kirjan, koska sitä suositeltiin ensimmäisenä vuonna luettavaksi. Käsittelen esseessäni muutamaa johtamisteoriaa ja itsensä, sekä enimmääkseen tiimin johtamista. Lisäksi kuvailen tuntemuksiani johtajuudesta. Kirja kertoi paljon samankaltaisista ajatuksista kuin mitä Tiimiakatemialla arvostamme. Lisäksi kirjailija herätti ajatuksia siitä, kuinka kärsivällinen on 20 hengen tiimissä oltava.

 

Vastuu on meillä

Johtajuus on kirjassa määritelty prosessiksi, jossa johtaja vaikuttaa yksilöön tai ryhmään yksilöitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Johtaminen on siis aina vaikuttamista. Parhaimmillaan tätä vuorovaikutusta voi kutsua dialogiksi. Älykäs johtajuus perustuu ymmärrykseni mukaan siihen , että ihmisiä johdetaan siten, että jokaisella on mahdollisuus kehittyä ja kasvaa. Johtajuus on jaettu ikään kuin itseohjautuvan tiimin tapaan. Kirjassa kerrotaan itseohjautuvan tiimin johtamisen olevan prosessi joka on jatkuvaa, ja josta kaikki ovat yhessä vastuussa.

Tiimiyrittäjillä on johtamiseen käytössään useita eri viestintäkanavia. Sydänmaanlakan kertoo: ”Älykäs johtaja osaa käskeä, mutta hänellä on herkkyyttä tehdä se oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa, ettei se tunnu ”pomottelulta”.” Pyrin kehittymään kiteyttäjäksi ja haastamaan tiimiläisiämme dialogin kautta reeneissä.

Tiimissä johtaminen on kaikkien vastuulla, mutta kukaan ei nouse muiden yläpuolelle. Aina kuitenkin nousee paikkoja epäviralliselle niin työryhmissä kuin kaveripiireissä. Akatemialla vastuualueita jaettiin yhdessä keskustellen ja osa valittiin joryyn. Siten heiltä odotetaan myös tietynlaista vastuunkantamista.

 

Tavoitejohtaminen

Tavoitteet liittyvät kiinteästi tiimimme tämän hetkiseen toimintaan. Olemme itsekin sen huomanneet, että ilman kunnollisia, ja monin tavoin mitattavia tavoitteita työskentely ei ole tehokasta. Tiimin teho sen suorituskäyrällä on laskenut työryhmästä. Tavoitteista sovitaan yhdessä ja niitä myös jatkuvasti mitataan ja tarkkaillaan tiimin sisällä. Se on selvää, että yhteisvoimin päätetyt tavoitteet hyväksytään. Tiimiläisten on tiedettävä tehtävänsä, henkilökohtaiset tavoitteet ja se mitä heiltä odotetaan. Oman oppimissopimuksen päivittäminen on pinkuilla edessä varmasti jokaisella.

 

”Aina ei voi olla varma oppivatko muut, mutta kouluttaja oppii aina”

Näin kertoo Sydänmaanlakka oppimisesta ja siitä kuinka johtajan on pystyttävä myöntämään jatkuva keskeneräisyytensä. On siis oltava riittävästi itseluottamusta ja –tuntemusta. Johtamiseen liittyy mielestäni paljon hiljaista tietoa, mitä ei suoraan kirjasta opi. Sen tajuaa uusissa haasteissa tai hyvää esimerkkiä seuraten. Kuten työskennellessäni entisellä työpaikallani esimieheni kanssa, huomasin nopeasti kuinka tärkeää on keskittyä kerralla yhteen asiaan kaaoksen omaisen tilanteen keskellä. On pystyttävä lisäksi osoittamaan jotain pysyvää, jota tehdään aina toistuvasti. Esimerkiksi oman tiimimme käytänteissä reenien ja solutapaamisten saati jorypalavereiden poisjääminen sekoittavat rytmiä ja epätietoisuus isossa yhteisössä kasvaa.

 

Matka itseensä

Kirjassa painotetaan oppimisen parhaimpana työvälineenä  käytettävän reflektointia. Jatkuvaa omien kokemusten peilailua ja oman toiminnan ymmärtämistä. Viime aikoina myös valmentajamme ovat puhuneet paljon motorolan tärkeydestä, ja olemmekin joryn kanssa, ja etenkin AP-solussa tekemässä reflektoinnista entistä tutumpaa ruutiininomaista toimintaa.

Tiedän, että saan virtaa ympärilläni olevista iloisista ihmisistä. Itse ajattelen myönteisesti usein ikäviltäkin tuntuvista asioista, ja olen luonteeltani positiivinen tsemppari. Fyysisesti väsähtäessäni huomaan kiinnittäväni huomiota omiin ikäviin asioihin. Saan huomata, että ”huono päivä” paistaa lävitseni. Sen haluaisin oppia peittämään tai käsittelemään paremmin. Tämä liittyy tiukasti myös siihen Sydänmaanlakankin esittämään ajatukseen, että ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen olento. Itsensä johtamiseen vaikuttavat liikunnan, ravinnon, levon, oppimisen, ihmissuhteiden ja harrastusten yhteiseen voima tai voiman niukkuus.

 

Teo Tarri

teo@mittava.fi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!