Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Apinajohtamisen käsikirja

Kirjoitettu 24.05.15
Esseen kirjoittaja: Harri Mustonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Apinajohtajan käsikirja
Kirjan kirjoittaja: Tommy Lundberg ja Ola Berggren
Kategoriat: 4. Johtaminen, 9.04. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tommy Lundbergin ja Ola Berggrenin kirja Apinajohtamisen käsikirja peilaa nykyajan työyhteisöä simpanssilaumaan. Lauman alfauros joutuu ratkaisemaan ryhmähengen, suoritustason, motivaation ja stressin ongelmia, ihan kuin moderni toimitusjohtajakin. Kirja oli innostavaa luettavaa, se tarjoaa yksinkertaisia keinoja nykyaikaiseen johtamiseen, hauskasti simpanssilaumaan verraten. Huomasin myös, että itseasiassa Tiimiakatemialla toteutuu todella monet kirjan kohdista, tiimiyrittämisen takia.

Kirjan pointit ovat itseasiassa todella lähellä omaa johtamisfilosofiaani, mutta löysin myös uusia asioita, mitä tulee pohtia. Kirjassa otetaan esiin se, että luottamus on työyhteisön tärkeimpiä asioita. Johtajan tulee antaa huomiota työkavereilleen. Yksinkertaiset kehut ja tervehtiminen vie jo pitkälle. Olenkin aikaisemmin saanut hyviä pointteja kaverijohtamisesta ja pyrin olemaan osuuskunnassamme se henkilö, joka kyselee kaikkien kuulumisia ja tervehtii. Kyllähän sen huomaa, että se on tulosta tuonutkin. Tuntuukin siltä, että on saanut muodostettua luottamusta tiimiyrittäjiin. Tässä esseessä haluan kuitenkin enemmän keskittyä aiheisiin missä haluan kehittää itseäni enemmän.

Kirjassa nostetaan ensimmäisenä pointtina esiin se, että johtajan tulee kuunnella silmillään. Kun tuntee työkavereiden kehonkielen, pääsee usein monessa tilanteessa helpommalla. Johtajana on helpompi ennakoida esimerkiksi työntekijöiden stressiä, kun tietää sen, miten eri ihmiset käyttäytyvät stressaavissa tilanteissa. Tiimiakatemialla treenien dialogirinki on erinomainen ympäristö tutustua tiimiyrittäjä kollegoiden kehonkieleen. Olen usein itse äänessä osuuskuntamme treeneissä. Kehitettävää löydänkin siis siinä kuuntelijan/ tarkkailijan roolissa.

Hyvän johtajan tulee tietää omat arvot ja näkemyksensä. Pitää tunnistaa omat vahvat & heikot puolet ja itseään pitää kehittää joka päivä. Kirja kehottaakin laatimaan henkilökohtaisen harjoitusohjelman, miten voit aina kehittää itseäsi eteenpäin. Tärkeintä on mukavuusalueen ulkopuolelle hyppääminen. Tiimiakatemia onkin erinomainen ympäristö tähän. Täällä uskallamme yhdessä hypätä epämukavuusalueille tiimiyrityksen tuen kautta. Esimerkkinä omalla kohdalla, koen olevani hyvä puhuja treeneissä, joten seuraavaksi pitää keskittyä paremmin kuuntelemiseen.

Älykäs johtaja löytää älykkäät työryhmästään. Fiksuin johtaja kartoittaa ensin oman älykkyytensä ja sitten työntekijöidensä älykkyyden/ osaamisen eri osa-alueilla.  Tämän jälkeen johtaja ottaa työntekijänsä avuksi työtehtäviin, joissa he ovat selvästi parempia. Esimerkiksi jos yritän suomentaa venäjänkielisiä nettisivuja, otan osuuskuntamme Annan avukseni, koska hän osaa kielen selvästi paremmin kuin minä. Meidän pinkkujen pienissä osuuskunnissa onkin se etu, että tiedämme tarkasti jokaisen tiimiläisen erityisosaamisen. Lisäksi Tiimiakatemia itsessään on niin tiivis yhteisö, että melkein mihin tahansa hommaan osataan nimetä osaaja.

Kirjassa kerrotaan myös kuinka simpanssit juhlivat onnistumisia yhdessä. Niin tiimiyrityksenkin pitää tehdä. Onnistumisista tulee tehdä yhteisiä merkkipaaluja. Tiimiyrityksessämme onkin puhuttu paljon siitä, että otamme ensi syksynä käyttöön uudenlaisen palkitsemisjärjestelmän. Hyvä pointti kirjasta tulikin, että onnistujien tulee antaa itse kertoa onnistumisesta. Johtajan tehtävänä onkin johdatella keskustelua kysymyksin. Miksi tämä meni niin hyvin? Kuinka yllämme vielä parempaan? Mikä estää meitä toimimasta näin joka päivä? Johtajan tuleekin osata/uskaltaa kysyä miksi? Tämä onkin asia minkä haluan ottaa ehdottomasti käyttöön meidän osuuskunnassamme. Palkitseminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on tuoda nämä kysymykset esille onnistumisien yhteydessä!

Meidänkin osuuskunnassamme syttyy usein ristiriitoja. Hyvän johtajan tulee hyväksyä ristiriitojen puhkeaminen, mutta ei sallia niiden jatkumista.

  1. Ristiriitaan tulee tarttua mahdollisimman pian
  2. Riitapukarit pitää tunnistaa
  3. Molempien osapuolien kanssa tulee keskustella
  4. Mitä on tapahtunut? Milloin? Miksi?
  5. Johdattele keskustelua kysymyksillä. Älä anna vastauksia. Mitä mielestänne tilanteissa pitäisi tehdä?

Mikäli tämä ei auta, tulee komentaa. Ryhmälle tulee kertoa, että ei hyväksy ristiriidan estävän kehitystä. Kunhan esität vaatimukset selvästi molemmille osapuolille. Tämä onkin asia mihin toivon kehitystä omassa osuuskunnassani. Meidän tulee tarttua ristiriitoihin kiivaammin, koska muuten nämä asiat jäävät vaivaamaan. Tämä on asia, missä itse voin ainakin kehittyä. En ole paras ihminen ottamaan niin sanotusti ikäviä asioita esille. Learning Circuksen aikana kehityimme kuitenkin mielestäni tässä asiassa hurjasti. Kun kahdeksan ihmistä on pienessä asuntoautossa kaksi viikkoa, on ristiriitoihin tartuttava heti.

Viimeisenä asiana kirjasta nostan esille pointin, kiinnostu uusista asioista, ole utelias. Simpanssit ovat uteliaita, niin kuin ihmisetkin. Juuri uteliaisuus on saanut ihmiset kehittämään meille täysin uusia taitoja ja rakentamaan täysin uuden maailman. Uteliaisuuden merkitystä ei voi siis koskaan väheksyä. Johtajan tulee näyttää esimerkkiä uteliaisuudesta. Uteliaisuudella ja tiedonhaulla kun on tapana tarttua ympäristöön, ihan kuin hyväntuulisuudellakin. Pyrinkin itse olemaan jatkuvasti utelias tiimiyrityksestämme ja työtovereistani. Mielestäni meidän tulee kuitenkin kehittää vielä uteliaisuuttamme Tiimiakatemian sisäisissä asioissa, sillä tavoin saamme kaiken irti tästä ympäristöstä!

Harri Mustonen
Ideaosuuskunta Aito
harri@ioskaito.fi

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!