Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Big Think Strategy

Kirjoitettu 25.12.13
Esseen kirjoittaja: Sakari Lehto
Kirjapisteet: 2
Kirja: Big Think Strategy
Kirjan kirjoittaja: Berndt H. Schmitt
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.6. Strategiakirjat, 7. Innovointi, 7.3. Innovatiivisen yrityksen kehittäminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Think Big! Ajattele isosti! Tämän lausahduksen kuulee lähes jokaisessa yrittäjän innovointikirjassa aivan kuten tässäkin, mutta mitä  se käytännössä tarkoittaa? Mistä tiedän ajattelevani kapeasti vai isosti? Onko olemassa joitain ohjenuoria tai oppaita avaran ajattelun toteuttamiseksi?

Ihan ensimmäisenä on opittava erottamaan “Big Think” ja “Small Think” toisistaan.

Small Think vs. Big Think

Small Think, eli kapea ajattelu kuvaa innovoidessa ensimmäisenä mieleen juolahtavia ideoita ja ratkaisuehdotuksia. Nämä tulevat ensimmäisenä mieleen siksi, että ne ovat jo ennestään yleisesti yrityselämässä käytössä olevia toimivaksi todettuja ratkaisuja. Kapean ajattelun ratkaisuissa ei piile suurta riskiä ja siksi ne koetaankin turvalliseksi ja perusvarmaksi ratkaisuksi. Perusvarma nimenomaan, ei mitään erikoista.  Kapean ajattelun ideat valitaan aina perimmäisen mukavuuden- ja turvallisuudenhalun pohjalta, koska mielemme ohjaa meitä välttämään turhia riskejä. Ongelma on kuitenkin siinä että, mitään uutta suurta ja hienoa ei saavuteta tekemällä samaa vanhaa. Tasapaksua tietä ilman dramaattisia ylä- tai alamäkiä.

Small Thinkiä kuvaavia adjektiiveja: Helppo, turvallinen, nopea, mukava, tasainen, perusvarma, vanha

Kuulostaa todella suomalaiselta, eikö? Suomi on maa, jossa vallitsee äärimmäinen turvallisuudenhaluisuus ja kaavoihinkangistuneisuus. Suomalainen luottaa vain suomalaiseen ja katsoo kieroon kaikkea uutta ja vierasta. Ensimmäisenä kulkeminen pelottaa. Otetaan esimerkiksi vaikka Nokia, joka olisi voinut historiansa aikana kivuta älypuhelinta kirkkaimpaan johtoon – jos vain olisi ajatellut isosti. Käsittääkseni Nokia oli ensimmäinen puhelinvalmistaja joka löysi sopivan teknologian kosketusnäyttöpuhelimille, mutta luottivat liikaa stereotyyppiseen näppäinpuhelimeen, eivätkä siksi panostaneet kosketusnäyttöihin. Kapeaa ajattelua, miten kävikään? Pian tämän jälkeen muutkin valmistajat (Apple, Samsung) huomasivat kosketusnäytöt, mutta kuinkas he asian näkivät? Suuri mahdollisuus mullistaa koko puhelinmarkkinat – Big Think! Toisin kuin Nokia, Apple on tunnettu kyvystään ajatella isosti ja vei kunnian nyt myös kosketusnäyttöjen edelläkävijänä hyödyntämällä ensimmäisenä kosketusnäyttöjen tarjoamat suuret mahdollisuudet. Nokialla oli tilaisuus tehdä sama ja ottaa suuri etumatka kilpailijoihin, mutta oljenkortta ei koskaan käytetty. Useamminkin Nokialla on ollut mahdollisuuksia nousta puhelinteknologian terävimpään kärkeen, mutta kapea ajattelumalli ja epäröinti ovat estäneet tuon nousun. Suomalainen osaaminen on huippuluokkaa ja olemme monen alan edelläkävijöitä, mutta emme osaa tai uskalla hyödyntää näitä lahjoja.

Vaikka olenkin suomalainen, ei se kuitenkaan tarkoita että olisin tuhoontuomittu menestyksen suhteen. Sillä jälleen kerran, kyseessähän on stereotypia! Stereotypia suomalaisuudesta, jonka omaksuminen vain tuntuu ensimmäiseltä vaihtoehdolta. Kapeaa ajattelua. Ei minua todellisuudessa rajoita mikään ja voin oppia näkemään riskien sijasta mahdollisuuksia. Minun, ja meidän kaikkien, pitää vain ensin sisäistää Big Think.

Mutta Big Think ei ole helppo. Se on todella vaikea sisäistää, koska se sotii perimmäisiä vaistojamme vastaan. Se haastaa turvallisuudenhaluisen ihmisen ajattelemaan uhkarohkeasti ja mielivaltaisesti ylittämään omat mukavuusalueen rajat. Big think on aina jotain uutta ja innovatiivista, eikä se koskaan tule mieleen ensimmäisenä – oikean menestystekijän löytämiseksi tulee varata paljon aikaa ja avaraa mieltä. Big Think vaatii paljon luovaa ajattelutyötä ja avoimuutta kaikelle uudelle, sekä Small Thinkin tiedostamisesta ja sen täydellistä hylkäämistä.

Sisäistääkseen Big Thinkin, pitää tavallaan rakastaa riskiä, koska se on aina myös mahdollisuus ponnahtaa huipulle. Sama pätee myös yritystasolla, mutta siellä prosessi on vielä monta kertaa haastavampi, koska Big Think pitää saada iskostettua kaikkiin yhteisön jäseniin. Tällainen muutos vaatii rohkeaa, innokasta ja aikaansaavaa kaverijohtajaa, joka on itse sisäistänyt ison ajattelun tärkeimmäksi menestystekijäksi kaikessa toiminnassa.  Vaikka nyt hyvin mahtipontisesti olenkin puhunut isosta ajattelusta, ei se silti tarkoita sitä, että se olisi varma avain menestykseen. Päinvastoin, täydellinen epäonnistuminen on sekin yhtä todennäköinen. Jos riskin takana nyt sattuisi menestys piilemään, vaatii sen saavuttaminen edelleen taakseen loputtoman määrän työtä  ja vedenpitävän, tulenkestävän strategian. Pitää hyväksyä menestyksen ohella menehdyksenkin mahdollisuus ja tiedostaa jo kliseeksi noussut tosiasia (jonka harmi vain aniharva vieläkään todellisuudessa sisäistää): Vain tekemällä oppii ja virheitä tekemällä oppii parhaiten.

Big Thinkiä kuvaavia adjektiiveja: Vaikea, vaarallinen, vaativa, mahdollisuus, uusi, epävarma, epämukava, rohkea, innovatiivinen

Noh, löytyy Suomesta myös hyviä esimerkkejä isosta ajttelusta. Esimerkkinä mainittakoon yksi suurimmista omista yrityselämän esikuvistani, Rovio Entertainment.  Muistan törmänneeni samankaltaiseen peliin jo ennen Angry Birdsin ilmestymistä ja todenneeni sen koukuttavuuden jo tuolloin, mutten osannut kuvitellakaan mitään yhtä suurta mahdollisuutta kuin Rovio tässä näki. Rovio huomasi saman koukuttavuuden ja lähti ajattelemaan sitä isosti. Innovointiprosessin tuloksena syntyi peli, jossa ammutaan ilkeiden possujen linnakeita alas ritsalla, käyttäen ammuksina vihaisia lintuja. Mikä menestys. Ei aikaakaan kun Angry Birds oli maailman tunnetuimpia mobiilipelejä. Mikä tärkeintä, Rovio ei lopettanut tähän! Yksi Big Think -mallin suurimmista vitsauksista on tyytyminen ensimmäiseen saavutukseen. Menestys tulee hankkia aina uudelleen, iso ajattelu ei lopu koskaan. Mitä siis Rovio teki? Rovio jatkokehitti peliä, julkaisi jatko-osia ja kehitti Angry Birdsistä lyömättömän brändin. Nykyään brändi näkyy lähes missä vain – sarjakuvat, tv-ohjelma, uudet pelit sekä kaiken maailman brändituotteet. Vastikään ostin 3kk vanhalle veljenpojalleni lahjaksi Angry Birds vauvabodyn. Rovio on esimerkki siitä, kuinka mitättömänkin oloisesta ideasta voi luoda suuren ilmiö ajattelemalla isosti.

Isoa ajattelun määräävät resurssit

Minulle “Big Think” ja “Small Think” ajattelumallien ero on hahmottunut kunnolla vasta viime kuukausina. Vuosi takaperin iso ajattelu merkitsi minulle sitä, että innovoidessani toistelin päässäni lausetta “Think Big, Think Big…”, tietämättä sen todellisia menettelytapoja ja merkitystä. En sano että täysin vieläkään hallitsisin ison ajattelun, mutta osaan ainakin jo hyvin tunnistaa tilanteen jossa innovoidessa sorrutaan kapeaan ajatteluun. Olen huomannut kapean ajattelun hallitsevan yleensä aina silloin kun annetaan jonkin määräävän resurssin rajoittaa innovointiprosessia. Näitä havaitsemiani resursseja ovat: raha, aika, tietopääoma, tiimi, into ja energia.

Raha. Asetettuasi projektille tiukan budjetin olet luonut sille rajat, joita ei saa ylittää. Pitäähän laskelmat olla kunnossa ja hintaluokat selvillä, mutta raha ei saisi olla rajoittava tekijä innovatiivisuudelle. Liian usein rahasta tehdään määräävän tekijä heti alussa ja edetään täysin sen asettamissa rajoissa. Mielestäni innovointiprosessissa pitää aina ensimmäisenä ajatella kantilta “Entä jos raha ei ole ongelma”. Raha on oleellisimpana vasta toteutusvaiheessa, eikä silloinkaan sen pitäisi olla ongelma. Lainanottoa ei tarvitse pelätä, sillä senkin on tarkoitus olla mahdollistaja. Saatat menettää rahat, tai saatat ansaita paljon lisää, mutta lopulta raha on vain väline.

Aika. Aivan kuten raha, myös aika luo rajoja innovatiivisuudelle. Mitään suurta ei koskaan synny hetkessä. Deadlinet ovat hyviä pitämään tekemisen meiningin yllä, mutta innovointiprosessissa ne saattavat pakottaa hätäisiin ratkaisuihin. Siksi etenkin kiireisinä aikoina lähes poikkeuksetta turvaudutaan kapeaan ajatteluun ja tehdään nopeat päätökset vanhan totutun pohjalta. Big Think -mallissa innovointiprosessille ei pidä luoda tiukkaa aikarajaa. Oikea menestystekijä voi löytyä päivän, viikon tai kuukauden työllä.

Tieto. Pohjan ajattelulle luo tietopääoma. Se, kuinka laajan tietopääoman omistaa, määrää myös sen kuinka isosti kykenee ajattelemaan.  Omatakseen tarpeeksi hyvän tietopääoman pitää hakea tietoa mahdollisimman monesta lähteestä. Tietoa haetaan paitsi nykyhetkestä, myös historiasta ja tulevaisuudenkuvista. Vaikka tietoa pitää olla paljon, Big Think -mallissa ei kuitenkaan pidä tehdä juuri niin kuin tiedonlähteessä kerrotaan, vaan tärkeämpää on löytää mahdollisia menestys- tai uhkatekijöitä, käyttää niitä suuntaviivoina ja luoda niiden pohjalta jotain uutta.

Yksi tärkein tiedonhankinnan työkalu on benchmarkkaus. Benchmarkkaus tarkoittaa toisen yrityksen toimintaan tutustumista ja siitä oppimista. Yleinen mielikuva on, että benchmarkkauksia tehdään oman alan kilpaileviin yrityksiin ja hankitaan tietoa heiltä, mikä toki on ehdottoman tärkeää, mutta toisaalta sekin on kapeaa ajattelua. Katsos, joku toinen tekee jo niin ja sen kopioiminen ei ole isoa ajattelua. Jotta voisi luoda jotain uutta omalle alalleen, pitää lähteä pois omalta alalta. Täysin uudet menestystekijät saattavat löytyä arvaamattomistakin paikoista aivan erilaisilta aloilta.

Into. Jos jokin on varma niin se, ettei mitään suurta saavuteta ilman aitoa intoa tekemistä kohtaan. Into syntyy yksilöistä, heidän arvoista ja intresseistä – siksi onkin tärkeää muodostaa projektiryhmä jäsenistä, jotka jakavat saman innostuksen ja intressit. Innostusta voidaan myös kammeta toisilta, ja esimerkiksi kaverijohtajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on tartuttaa omaa innostustaan myös muihin. Innostuksen siivittämänä suorituskyky nousee uudelle tasolle ja syntyy paljon uusia ideoita. Innostusta tulee ruokkia ja pitää yllä jatkuvasti, muutoin sen vaikutus hiipuu. Innostuksen vastakohtia ovat masennus ja turhautuminen. Jokainen tietää, ettei masentuneena kykene tekemään mitään suurta ja loistokasta.

Tiimi. Tiimissä haasteena (sekä loistavana mahdollisuutena) on yksilöiden osaamisen ja innostuksen esilletuonti ja yhdistäminen yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi. Tiimi on yksilöä vaikeampi saada toimimaan yhtä päämäärää kohti, mutta kun siinä on onnistut – nousee mahdollisuudet eksponentiaalisesti. Tiimitoverit mahdollistavat työtehtävien jakamisen ja paremman tehokkuuden, sekä monipuolisemmat mielipiteet ja kattavammat ideat (isomman ajattelun). Tiimistä löytyy tarvittava turvallisuudentunne, mikä riittää paikkaamaan juuri sen kolon, minkä ison ajattelun riskinotto turvallisuudentunteelle aiheuttaa. Liian suuri tai pieni tiimikoko tai epäsopivat jäsenet saattavat kuitenkin hidastaa tiimin toimivuutta, joten projektiryhmän laadussa ei kannata tinkiä.

Energia. Viimeisenä, mutta ei missään nimeessä vähäisimpänä ison ajattelun määräävänä resurssina toimii yksilön energia. Innovatiivisuus vaatii virkeää mieltä. Virkeä mieli syntyy, kun aivot saavat happea ja verenkierto pelaa. Toisin sanoen tulee varmistaa riittävä unensaanti, ravinto ja aktiivinen elämäntapa. Innovatiivisuus syntyy luovasta ajattelusta, mikä on peräisin aivoista. Passivoituneena ja aliravittuna aivot pelaavat puolivaloin, jolloin myös innovatiivisuus kärsii. Passivoituminen ja väsyminen alkaa siitä hetkestä kun pysähdyt, joten pitääksesi innovatiivisuuden yllä – pidä itsesi liikkeessä ja keho ravittuna.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!