Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Brändi kulmahuoneeseen

Kirjoitettu 08.12.13
Esseen kirjoittaja: Marjo Heiskanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Brändi kulmahuoneeseen
Kirjan kirjoittaja: Anja Kahri, Tuomas Kahri, Marco Mäkinen
Kategoriat: 6. Markkinointi, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

BRÄNDI KULMAHUONEESEEN

Anja Kahri, Tuomas Kahri, Marco Mäkinen

Kirjassa Brändi kulmahuoneeseen käsitellään tehokkaasti brändin rakentamista. Monella nykypäivän yrityksellä suurin osa yrityksen arvosta koostuu sen brändipääomasta. Nykyään yritysten johtajien tulisi ottaa brändirakentaminen enemmän tosissaan, jotta sen avulla päästäisiin hyviin liiketaloudellisiin tuloksiin. Brändi on aina asiakkaan mielikuva tuotteesta tai palvelusta. Se voi olla kuluttajan mielestä niin huono kuin hyväkin. Brändi on kaikkien niiden mielikuvien ja tiedon määrä, joita ihmisillä on jostain asiasta. Alun perin brändi on syntynyt Amerikassa jo 1700-luvulla, kun karjaa merkattiin polttomerkein. Tänä päivänä brändit kuvaavat mielikuvallisia ja todellisia ominaisuuksia, jotta erottautuisivat toisistaan.

Ihmiset muodostavat eri yrityksistä ja sen tuotemerkeistä tietynlaisia mielikuvia. Yritykset pyrkivät saavuttamaan tavoitemielikuville asetetut tavoitteet. Jokainen yritys luo itsestään jonkunlaisen mielikuvan. Joku haluaa olla luotettava, toinen ympäristöystävällinen ja kolmas nuorekas. Imagosta puhutaan mielikuvana, joka määrittyy yrityksen palveluiden ja tuotteiden laadusta verrattuna samalla alalla oleviin yrityksiin. Imago on mielikuva, joka kuluttajalla on yrityksistä ja tämä mielikuva vaikuttaa vahvasti asiakkaan ostopäätökseen. Jos on hyvä imago, se tuo aina hyvää kilpailuetua.

Brändi on myös mielikuva, joka on aineetonta omaisuutta. Brändi voi olla ihminen, tuote, palvelu tai yritys. Sen rakentaminen on nykyään tärkeää työtä, jota kaikissa yrityksissä tehdään parhaalla mahdollisella tavalla, jotta yrityksen brändit pärjäisivät mahdollisimman hyvin kiristyvillä markkinoilla ja se vastaisi yrityksen valitsemaa tavoitemielikuvaa. Kun yritys rakentaa brändiään tehokkaasti, kirkastaa se brändiin liittyviä mielikuvia ja erottuu kilpailijoistaan paremmin. Brändin rakentaminen on samalla yrityksen liiketoiminnan rakentamista. Se on myös hyvin pitkäjänteistä toimintaa ja se voi kestää hyvinkin pitkään ennen kuin tulokset näkyvät ja saavutetaan brändiuskottavuutta asiakkailta. Voidaan sanoa, että hyvin erottuva ja rakennettu brändi on yksi yrityksen valttikortteja nykypäivän bisneksessä. Brändiosaaminen on ehdottomasti keskeisimmistä kilpailuvaihtoehdoista ja mielestäni tehokas sellainen. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen paljon kosmetiikka maailmassa työskennelleenä kosmetiikkafirma L`oreal, joka on luonut itsestään vahvan brändin, kun taas suomalainen Lumene on enemmän ehkä panostanut tuotekehitykseen käyttämällä raaka-aineinaan suomalaisia marjoja kuten lakkaa, puolukkaa ja mustikkaa ihonhoitotuotteidensa valmistuksessa. Tulisiko Lumenen luoda myös brändiä vielä tehokkaammin? Tänä päivänä se varmasti kannattaa.

Myös julkkis voi olla brändi, jolla tulisi olla hyvä imago. Hyviä esimerkkejä hyvin rakennetusta imagosta ovat laulajat Michael Monroe ja Jenni Vartiainen. Michael vetää puoleensa legendaarisella rocktyylillään ja Jenni salaperäisellä sekä mystisellä puketumisellaan. Kun julkkis tunnetaan, heiltä odotetaan aina tietynlaista käytöstä ja ulkonäköä. Kun kaikki tunnistavat julkkiksen, on hänen vastattava julkisuudessa olevaa mielikuvaa. Näille tähdille ei sovi keikkojen peruuttaminen tai nuhjuinen ulkoinen ulkonäkö siviilissä.

Kirjasta parhaiten mieleeni jäi esimerkki vaateliike Seppälästä, joka on vuosi vuodelta yltänyt parempiin taloudellisiin tuloksiin, ja ei ihme, sillä sen mainonta on ollut viime vuosina vuorovaikutteisempaa kuin kilpailijoilla. Seppälä on käyttänyt tavismalleja ja näin onnistunut saamaan tavallisuuden eduksi, että me kaikki suomalaiset naiset voimme näyttää hyvältä, kunhan siihen saa vaatetuksellista apua. Itse pidän paljon Seppälän vaatemallistoista, joita mm. Hanna Saren on suunnitellut. Seppälän tapa mainostaa on mielestäni ollut näyttävää ja houkuttelevaa sekä hinta-laatusuhde on erittäin hyvä. Myös pidän paljon sen näyttävistä esillepanosta ja hyvästä asiakaspalvelusta. Tämän vuoden pikkujoulu asukokonaisuudenkin löysin Seppälän nuorekkaasta mallistosta. Kiteytettynä vielä, Seppälä on nuorekas ja inspiroiva muodin kehto, josta saa aina ajankohtaista muotia kohtuullisen hintaan.

Myös omaa projektiamme Vauvamessuja haluamme rakentaa sellaiseksi ”brändiksi”, joka olisi ihmisten mielissä mieluisena mielikuvana. Haluamme tuoda hyvinvointia odottaville ja tuoreille äideille sekä koko perheelle. Haluamme myös rohkaista ja neuvoa äitejä huolehtimaan itsestään raskauden aikana ja sen jälkeen sekä tarjota lämpimän, informatiivisen ja hemmottelevan tapahtuman ja irtioton arjesta. Visiona meillä on, että voisimme konseptoida tapahtuman myös tulevaisuudessa muihin kaupunkeihin. Tämä kaikki vaatii valtavasti vielä työtä.

Niin kuin jo kirjan nimi viittaa Brändi kulmahuoneeseen, tulisi yritysten johdon todella ymmärtää miten tärkeää brändin rakentaminen on ja että sitä kautta saavutetaan menestys ja liiketaloudellinen voitto. Nykyisten johtajien tulisi ymmärtää, että brändin luominen on samalla liiketoimin- nan rakentamista ja jotta tämä onnistuisi tulisi tehdä hyviä strategisia ja brändin kehittäminen huomioon ottavia päätöksiä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!