Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Brändikäsikirja

Kirjoitettu 06.12.20
Esseen kirjoittaja: Arttu Hietala
Kirjapisteet: 1
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 1. Oppiminen, 6. Markkinointi, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut, 6.4. Uuden aallon markkinointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Brändikäsikirja

 

Ajattelin lukea kauppakamarin kirjoittaman brändikäsikirjan ihan tarpeeseen ajatellen. Meillä on tällä hetkellä monta projektia meneillään kk-asiakkaiden kanssa, joiden kanssa on aloitettu miettimään jo strategiaa ja brändin voimakkuutta. Usein digimarkkinoinnissa mekin mietitään asiakkaiden kanssa, miten liidejä saataisiin enemmän. Verkkosivulla käy paljon väkeä ja se väki on helppo ohjata sinne mainonnan kautta, mutta mikään ei korreloidu ihka oikeaksi liidiksi. Brändin arvoa pidetään yleensä matalassa roolissa ja kysymykset ’’Mitä tehdään’’ ’’Miksi’’ jne. eivät motivoi yrityksen johtoa pohtimaan asioita, koska pitäisi vaan saada niitä perkeleen liidejä keinolla millä hyvänsä! Brändi usein sivutetaan ja hallituspöydässä on käyty jo keskustelu: ’’Se logo on meille ihan riittävä. Värit sininen ja punainen ovat meidän näköisiämme that’s all!’’ Brändi on siis jonkun mielikuva kyseisestä yrityksestä, mutta kai sitä pystyy analysoimaan myös vähän syvemmin? Miksi brändillä onkin väliä? Kuka on malliesimerkki hyvästä brändistä?

 

Pohditaan asiaa käänteisjärjestyksessä.

Mikä erottaa hyvän brändin?

 

Parempi ja menestyvämpi yritys, jolla on hieno visuaalinen ilme, on usein ajatus hyvästä brändistä. He tekevät vahvaa TV-mainontaa, joka jää mieleen. Melkein jokainen, joka meistä on katsonut telkkaria tietää Oltermannin juustomiehen. Juustomies on osa brändi-imagoa ja etenkin kaupassa Oltermannin tavoitteena on saada lapsiperheen lapset kirkumaan juustohyllyllä ’’Ostetaan sitä keltaista juustomies juustoa’’ Tällöin on onnistuttu. Markkinointi on mennyt perillä yhdistäen sen myös viestintään. Kevin Lane Keller on kuvannut brändin ominaispiirteitä brändipyramidilla. Siinä on viisi tasoa, joilla kuvataan asiakkaan suhdetta brändiin. Mitä korkeammalle pyramidilla noustaan, sitä suurempi on käyttäjän uskallisuus brändiä kohtaan. Kahdella alimmalla tasolla käyttäjille ei ole ehtinyt muodostua tunteita – emotionaalista suhdetta brändiin.

Kolmannella tasolla käyttäjä jo tunnistaa brändin vertailleessaan sitä kilpailijoihin. Neljännellä tasolla taas brändiuskollisuus on jo olemassa ja ostaja tuntee saavansa brändin tarjoavia selkeitä etuja. Viides taso on kuningas ja sillä tasolla brändi on pystynyt luomaan vahvan siteen ostajaan. Täytyy muistaa, että käyttäjä ei helposti vaihda valintaansa kilpaileviin.

Erilaisia brändistrategioita

 

Yleensä yrityksellä on erilaisia tuotteita ja palveluita, jotka on voitu brändätä vielä erikseen. Esimerkiksi BMW suomalaisittain Bemari on monoliittinen yhden brändin strategia. BMW on jo itsestään niin vahva brändi, ettei jokaista autoa ole brändätty erikseen, vaan se on nimetty numeroin. 1-sarja, 2-sarja, 3-sarja jne. Mitä isompi numero, sen isompi auto. Mitä isompi toinen numero, sitä isompi litrainen moottori.

 

Moni yritys Suomessakin on siirtynyt siirretyn identiteetin strategiaan, jossa isolla brändillä on monta eri tuotetta, jotka on brändätty omilleen. Esimerkiksi Raksapäiviltä tutulla Hartwalilla on monta siirretyn identiteetin brändistrategiaa. ED, Long-Drink, Jaffa on omia Hartwalin brändejään.’’Osta sitä Hartwallin lonkeroa, Hartwallin Jaffaa’’

 

Kolmas hyvin yleinen tapa hallita brändejä on tuotebrändistrategia, jossa yrityksen tuotteille ja palveluille luodaan oma brändi. Yksi esimerkki on tästä päivittäistavarayrityksistä hollantilais-englantilainen Uniclever. Unicleverillä on n. 400 itsenäistä tuotebrändiä.

 

 

Your brand is what people say about you when you’re not in the room. Jeff Bezos

 

Brändillä on ainakin kaksi tehtävää ollakseen merkityksellinen

 

  1. Markkinoijalla on haaste saada palvelunsa / tuotteensa erottumaan. Jotta yrityksen tuote / palvelu pääsisi asiakkaan päähän, sen täytyy tehdä jonkinlainen vaikutus, jättää muistijälki. Tehdäkseen muistijäljen yrityksen on jätettävä jokin positiivinen vaikutus asiakkaaseen. Se voi olla hyvä asiakaspalvelua elintarvikekaupassa, jolloin päätös Seppälänkankaan parkkipaikalla on helppo, onko se Prisma vai Citymarket. K vs S. Usein valinta tehdään asiakaskokemuksen, eli ensimmäinen tehtävä on tehdä yrityksestä ja sen tuotteista erottuva.
  2. Niin kuin Tiimimalli, niin yhteistyö ei olisi mahdollista ilman yhteistä luottamusta yksilöiden välillä. Yksilön kyky luottaa toiseen perusta kaikelle tekemiselle. Sama se on brändillä. Kun henkilö tekee päätöstä ja vertailee, niin hän valitsee itselleen sopivimman eli luotettavimman. Brändin täyttyy herättää luottamusta. Meillä on esimerkiksi asiakkaana IT-alan yritys, jossa kilpailu on kovaa. Erottautumistekijöitä luodaan erilaisilla luotettavuus indikaattoreilla ja asiakastyytyväisyydellä. Myyjille on hiottu päähän, että edustat tätä brändiä ja yksikin henkilökohtainen virhe voi olla merkittävä b2b sektorilla. Sana kiriää helposti ja yritys ei halua olla ’’negatiivisuuden’’ levittäjä. Tässä yrityksessä on linjattu, että yksi osa strategiaa on, että asiakastyytyväisyys on yks isoimpia mittareita mitä siellä seurataan. Jos paras luku on 5, niin luku ei voi alkaa alle 4.5:llä, koska asiakastyytyväisyys on niin iso kilpailuvaltti b2b puolella IT-bisneksessä. Samalla kun asiakas tehdään tyytyväiseksi hyvällä asiakaskokemuksella, niin itseasiassa hyvä brändielämys luodaan molemmille, niin myyjälle kun asiakkaalle. Bisneksessä onkin hieno tavata ihmisiä, jotka sanovat jo tapaamisen alussa ’’Mä haluan tarjota sulle parasta ja auttaa sua kasvattamaan sinun liiketoimintaa eteenpäin. Yhdessä, niin että molemmat hyötyvät’’

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!