Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Building a storybrand

Kirjoitettu 09.12.20
Esseen kirjoittaja: Daniel Hakasaari
Kirjapisteet: 2
Kirja: Building a storybrand
Kirjan kirjoittaja: Donald Miller
Kategoriat: 6. Markkinointi, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kaverin suosittelemana uskalsin ottaa kuunteluun Building a story brand -kirjan. Kirja olikin ensimmäinen englanninkielinen kirja, minkä olen saanut kuunneltua. Olen aiemmin pelännyt ajatusta lukea tai kuunnella englanniksi, koska en pidä itseäni mitenkään erityisen lahjakkaana kieli-ihmisenä. Tämä kirja yllätti  positiivisesti oikeastaan jo ensimmäisillä minuuteilla, sillä tuntuikin jotenkin mukavalta kuunnella englantia suomen sijaan. Ehkä isoimpana etuna tässä huomasin itselleni sen, että jouduin pakostakin keskittymään kirjaan satasella sitä kuunnellessa, joten sen sisältö upposi paremmin mieleen.

Olisikohan tämä ollut ensimmäinen kirja, jonka luen konkreettiseen tarpeesta tulleeseen innostumiseen. Voisin toki esittää, että minua olisi kiinnostanut jotenkin erityisesti johtamisen kirjat, mutta nekin olivat lähinnä puoliväkisin aloitettuja ja nopeasti selailtuja opuksia. Tässä kuitenkin oli ensimmäistä kertaa tilanne, että halusin nimenomaan oppia jotain uutta, jonka voisin viedä suoraan projektiin.

Varsinaisena projektina minulla on Vuokrapuu Oy:n kanssa tehtävä yhteistyö, jossa vastaan tämän kuusivuokrauksen markkinoinnista, myynnistä ja logistiikasta Tampereen alueella. Tuote on uusi Suomessa ja haluaisin nimenomaan tuoda Vuokrapuun arvomaailmaa paremmin esiin. Luotan, että ekologisten arvojen esiintuominen oikealla tavalla saa meidät onnistumaan tässä uudessa kokeilussa.

 

Hauskaa itseasiassa, että meinasin jo kaksi kertaa kirjoittaa tähän reflektioon kirjan sanoman vastaisia ajatuksia. Ensimmäisellä kerralla olin kirjoittamassa, että haluaisimme tuoda Vuokrapuun arvomaailmaa ja tarinaa paremmin esille. Tämähän on se perinteinen kiva asia, minkä yritykset ajattelevat kiinnostavan kuluttajaa. VÄÄRIN. Asiakas ajattelee vain itseään. Heitä ei kiinnosta yrityksen tarina. Heitä kiinnostaa heidän oma menestystarinansa, mutta he eivät vain tiedä miten he sinne pääsevät. Meidän tehtävänä on antaa heille työkalut tämän tarinan läpiviemiseen.

Toisen virheen meinasin tehdä kirjoittaessani siitä, että ihmiset haluavat tehdä ratkaisujaan yhä enemmän ekologisesta näkökulmasta. Tavallaan tämähän on totta, mutta lauseen asettelu tuo ajatuksen siitä, että ihmisten henkilökohtaisissa arvoissa ekologisuus näkyisi yhä enemmän. Joten, VÄÄRIN. Kirjan mukaan ihmisiä ohjaa enemmänkin oman egon pönkittäminen suhteessa muihin. Olen parempi ihminen, koska toimin tietyllä tavalla. Saan kasvatettua itselleni tietyn statuksen tekemällä tiettyjä näkyviä valintoja. Näitä kahta ajattelutapaa haluaisinkin käsitellä ja miettiä, miten näitä ajattelumalleja hyödyntämällä voisin tehostaa omaa markkinointiani Vuokrapuun kanssa.

 

Kirjassa tuodaan vahvasti esiin ajatus opettaja-oppilas -suhteen luomisesta. Ajatus siitä, että asiakas on tarinan sankari, mutta hän tarvitsee ohjausta päästäkseen tavoitteisiinsa. Aluksi itselleni ei oikein auennut tuo juttu, mitenkä tämä toimisi markkinoinnissa, mutta sitten hoksasin mikä tässä oli ideana. Ihmisellä on sisäinen tarve olla tämä elokuvien sankari. Ilman sitä, että saat asiakkaan kokemaan itsesi sankariksi, et onnistu, sillä asiakasta ei yksinkertaisesti kiinnosta, mikäli hän ei hyödy siitä heti. Eli konkreettisesti asiakas tulee luoksesi tai hänellä herää kiinnostus jostain sinun palvelustasi tai tuotteestasi. Ulkoisena kiinnostuksen lähteenä yritykseemme on se, että ihminen tarvitsee tämän tuotteen tai palvelun. Miten se sitten eroaa kymmenistä muista vastaavista? Sillä, että mietitään ihmisen sisäistä tarvetta ostaa tuote. Mikä on se todellinen syy hankkia se?

Vuokrapuu pelaa palvelusopimuksien, mutta ennen kaikkea ekologisien arvojen varassa. Vuokraahan se nimensä omaisesti eläviä ruukkuun kasvatettuja joulukuusia. Miksi ihminen ostaisi meiltä kalliimman kuusen, kun vaihtoehtona olisi perinteinen kuusi tai muovipuu. Millä saamme ihmiselle tarpeen kannattaa ekologisia arvoja niin paljon, että hän ostaa mieluummin n. 50 euroa kalliimman kuusen? Me luomme hänelle ajatuksen siitä, että hän on sankari, mikäli hän tekee tämän ekologisen valinnan.

Millä tämän ajatuksen sitten luomme?

Itseasiassa tämän ajatuksen luominen on suhteessa aika helppoa. Ihmisten ajatusmaailmaa on yritetty kääntää jo vuosia ympäristöystävällisempään näkökulmaan. Lobbaushan on aika hyvin onnistunutkin, sillä nykyään ihmiset haluavat tehdä kestävän kehityksen kannalta hyviä valintoja. Nykyään ihmistä, joka ei tue ympäristöä, katsotaan jopa vähän kieroon. Kieroon katsomista tapahtuu eniten ainakin oman näkemyksen mukaan ns. hienommissa ja varakkaammissa piireissä.

Miksi ihminen haluaisi pönkittää egoaan ostamalla tuotteemme?

Samoissa piireissä on myös jotenkin kumma tarve nostaa itseään ikään kuin jalustalle muitakin ihmisiä enemmän. Tämä näkyy erittäin hyvin naapureiden kilpailemisena kummalla on hienompi talo, kalliimmat autot yms. Nämä ovat juurikin niitä henkilöitä, joihin haluamme markkinointiamme kohdentaa. He voivat nostaa omaa statustansa trendikkäästi ajattelevina ympäristönsuojelijoina vuokraamalla meidän puumme. He haluavat esitellä naapureilleen hienoa ekologista valintaa, jolla samalla voivat lytätä naapurin heitä huonommiksi ihmisiksi, kun ovat kerran valinneet kaadetun kuusen elävän puun sijaan. Suomalainen ihminen kun on jännä siitä, että hän maksaa mieluusti sata euroa, ettei naapuri saisi viittä kymppiä.

Miten tätä toteutamme markkinoinnissa?

Jotta saamme luotua ihmisille tämän sankariviitan päälle, meidän tulee siis vain panostaa markkinoinnissamme ekologisuuden esiintuomiseen sekä vahvaan brändäykseen Vuokrapuun asiakkaista hyväntekijöinä. Itseasiassa tätä hyväntekijän imagoa haluamme myös korostaa lahjoittamalla kymmenen euroa uusien puiden istutukseen jokaisesta vuokratusta kuusesta. Todellisuudessahan asiakas maksaa tämän kympin lyhentymättömänä omasta pussistaan, mutta tässä luodaan kuitenkin puoli-ilmaista statusta lähteä helposti hyväntekijäksi.

Markkinointia tulemme kohdistamaan suurempiin kaupunkeihin jo logististen mahdollisuuksien takia. Sieltä olemme jo etsineet ns. parempia asuinalueita, joissa näyttäisi olevan hienot ja siistit pihamaat omaavia isoja taloja uudehkoine autoineen. Etsimme alueita, joista selkeästi voi haistaa rahalla leuhkimisen. Näille alueille olemmekin jo jakaneet postilaatikkomainontaa. Lisäksi olemme käyttäneet yhtenä suurimmista sosiaalisen median markkinointiväylistä Linkkaria. Täältä olemme hakeneet vaikuttajamarkkinoinnin avulla erilaista näkyvyyttä paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa elävien ihmisten keskuudesta. Linkkaria aktiivisesti käyttävät ihmiset ovat kuitenkin harvemmin perinteisiä persaukisia duunareita.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!