Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Daavid ja Goljat

Kirjoitettu 24.05.15
Esseen kirjoittaja: Samuel Saukkonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Daavid ja Goljat
Kirjan kirjoittaja: Malcolm Gladwell
Kategoriat: 1. Oppiminen, 9. YPK:n ulkopuoliset, 9.01. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Daavid ja Goljat – Malcolm Gladwell
Onkohan tämä jo neljäs vai viides kirja, minkä olen lukenut Gladwelliltä? Käytyäni vuoden 2013 Nordic Business Forumilla en tiennyt juuri mitään tästä kaverista. Sen verran tiesin, että hän kirjoittaa kirjoja ja tutkii maailma. Kuulin, vain, että hän kirjoittaa hyviä kirjoja. Joten ostin kehutun Outliers –kirjan, luin sen ja tykästyin Gladwellin kirjoitelmiin. Kirjoissa hän tutkii paljon asioita, joille ei aikaisemmin ollut järkevää selitystä, tai sitten murskaa tutkimuksillaan perusolettamukset. Suoranaisesti Gladwellin oppeja on vaikea viedä arkipäivän bisnekseen. Nämä opit ovat lähinnä oman ajattelutavan laajentamista varten. Tämä laajentaminen tarkoittaa sitä, että osaa päätöksissä ottaa huomioon eri tavalla maailmaa. Tai ettei sorru perusolettamuksiin. ”Näin nämä asiat vaan menevät.” –tyyliin.

Itse Daavid ja Goljat –kirjassa Malcolm tutkii pitkin historian tapahtumia. Tapahtumia, jossa selvä altavastaaja ”Daavid” on pystynyt voittamaan suuremman ja oletetusti vahvemman ”Goljatin”.
Totuus kun ei ole aina siltä miltä näyttää. Vahvalta vaikuttava, ei välttämättä ole aina niin vahva. Vastaavasti heikkona ja altavastaajana pidetty voi todellisuudessa olla oveluuden ja historiansa takia todella vahva. Voimakkaat ja vahvat eivät aina ole sitä, miltä näyttävät.

Viat ja ongelmat voivat antaa rohkeutta, mitä et muuten saisi
Kirjassa oli yhdeksän tarinaa historiasta, jossa pieni altavastaaja voittaa suuren jätin. Kun perehdytään Daavidin Goljatin taistoon objektiivisesti, niin lopputuloksena Goljatilla ei ollut juuri edes mahdollisuuksia voittaa. Se on täysin perusteltu. Historiantutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että Goljatilla oli tauti, joka eritti liikaa kasvuhormoneja. Tämä tauti teki Goljatin kallosta heikomman ja näöstä sumean. Lisäksi Goljatilla oli raskas pronssihaarniska, joka teki Goljatista hitaan. Daavidilla taas ei ollut mitään ylimääräistä, vain vaatteet, keppi ja linko. Tämä teki taas Daavidista ketteräliikkeisen. Nyt kun otetaan vielä sen ajan sodankäynnin kolmen eri sotilasmuotoa mukaan, se lisää Daavidin voittomahdollisuuksia. Nämä sotilasmuodot menevät kuin kivi-sakset-paperi -peli. Goljat oli perus maasoturi pitkällä keihäällään.
maasoturi voitti juuri tämän pitkän seipään ansiosta ratsumiehet, koska pystyi tökkimään keihäällä kauempaa. Ratsumiehet taas olivat nopeita, siksi linkomiehet eivät osuneet lingoillaan heihin. Niinpä ratsumiehet voittivat linkomiehet. Linkomiehet taas voittivat maasoturit mennen tullen linkonsa ansiosta. Niin, ettei maasotureilla ollut mitään mahdollisuutta voittaa kauempaa linkoavaa miestä. Juuri tämän takia Daavid sai lingottua kiven kohti Goljatin taudin heikentämää otsaa. Goljat kaatui ja Daavid pääsi leikkaamaan Goljatin pään irti. Se oli siinä.
Tarinan opetus?
Se, ettei altavastaajaa kannata aliarvioida. Juuri ovelan ja voitonhimoisen taktiikkansa ansiosta pienestä voikin helposti tulla voittaja. Kun katsoo Suomen talvisodankin miehistöä Venäläisiin, niin olisi voinut käydä huonomminkin. Pelkät luvut ja oletetut arviot eivät kerro totuutta. Monesti heikkouden voikin kääntää vahvuudeksi.

Monet nykypäivän kovimmista yrittäjistä omaavat lukuhäiriön. Jonkun arvion mukaan kolmasosalla tai jopa puolilla suurimmista yrittäjistä on lukuhäiriö. Esimerkiksi Richard Bransonilla. Kun on jokin ongelma nuoruudessa, on joutunut siksi keksimään vaihtoehtoisia vaihtoehtoja selvitäkseen ympäristössä. Lukihäiriöisestä on voinut tulla erittäin hyvä kuuntelemaan ja yksinkertaistamaan, joten siksi hänestä on voinut tulla yksi maailman parhaimmista asianajajista. Tämä taas laittaa miettimään omia heikkouksiaan, miten niistä saisi vahvuuden käännettyä.

U-käyrä
Yksi suurimmista kolahduksista kirjassa oli U-käyrä. Eli kun luullaan, että monissa asioissa lisääminen tuottaa positiivista tulosta, niin se ei olekaan niin. On olemassa tietty piste, minkä jälkeen asiat alkavat menemäänkin huonompaan suuntaan. Havainnollistavaa esimerkkiä:
Kuten edellisessä kirjassa, Outliersissa, todettiinkin, niin huonosta sosiaalisesta luokasta on vaikea nousta. Siksi perusolettamus on, että mitä parempi sosiaalinen ympäristö, sitä helpompi on lapsesta kasvattaa kunnon kansalainen. Jossain tapauksessa tämä kääntyy kuitenkin laskuun. Sillä jos vanhemmilla on yksityiskoneita, ferrareita ja huviloita pitkin maata, on vaikea opettaa lapselle rahankäyttöä. Hänelle on vaikea selittää, ettei euroja tule enempää kuin se 10€ viikossa. Koska se vaatii älyttömästi perusteluja, koska lapsi näkee vain sen rikkauden vanhemmillaan. Eihän esimerkiksi 100€ tai edes 1000€ lapselle viikossa olisi juuri mitään vanhempien omaisuudesta. Haittavaikutuksien selittäminen käy liian raskaaksi. On helpompaa vain suostua siihen, että lapsi saa liian helposti kaiken. Siksi moni sortuu siihen, että lapsi saa liian helpolla kaiken. Se taas pilaa lapsen omaa ajattelukykyä. Tämä johtaa siihen, että lapsesta tulee riippuvainen annettuihin almuihin.

U-käyrä Osuuskuntien koossa
Tämä U-käyrä esimerkki käy luokkahuoneiden koossa. Se on totta, että yli 30-henkisen luokan opettaminen vaikeutuu lasten myötä. Kirjassa kuitenkin paljastetaan tutkimus, joka osoittaa sen, että myös alle 18-henkisen luokan opettaminen vaikeutuu. Vähäinen oppilasmäärä johtaa siihen, että oppilaiden on kiusallisempi osallistua mukaan opetukseen. Olen kuullutkin, että akatemialla optimaalinen treenien koko olisi juuri tämä 13-henkilöä, jonka verran Mittavassa on tällä hetkellä. Kun katsoo yhtä pitkällä olevia tiimejä, kuten Idealekaa ja Milliota, käy ilmi, että luvut pyörivät tämän kolmentoista hengen hujakoilla. Sama oli jouluna valmistuneiden Soulincin ja Innomon kohdalla. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että vajaan 20-hengen dialogi on erittäin raskasta. Onkohan tässäkin rakenteessa otettu huomioon, että ajan mukaan noin 7 henkilöä poistuu osuuskunnasta, ennen kuin siitä muodostuu oikea tiimi. Niin sanotusti väki vähenee, pidot paranee. Dialogi osoittautuu paljon kevyemmäksi, kun siinä on maximissaan se 13-henkilöä. Voikohan tässäkin olla selittämätöntä teoriaa taustalla? Kun väki on vähentynyt siihen 13:sta, niin tiimistäkin löytyy helpommin rooli. Tämä lisää viihtyvyyttä. Viihtyvyys tuo sen, että tuntee olon kotoisaksi, eikä ole tarve lopettaa tätä kesken. Tällä hetkellä on menossa kokeilu, jossa tiimi jaettiin kahteen osuuskuntaan. Luulen, että tässäkin U-käyrä astuu kuvioon. Kun ihmisten määrä treeneissä vähenee, häviää energiataso ja monipuolisuus. Omiin kokemuksiin perustuen tämä luku on noin kahdeksan hengen hujakoilla. Eli täydellinen treenidialogi muodostuu 8 – 13 hengen porukassa.

Big Five
Maailmanhistorian Innovaattorit ja yrittäjät ovat kiehtoneet aina minua. Aina kun kerrotaan Henry Ford tai Albert Einstein esimerkkiä, niin kuuntelen nämä todella huolella. Nyt kirjasta löytyi kohta, joka on löytänyt kolme yhdistävää osaa innovaattoreiden personnallisuudessa.

Psykologit mittaavat persoonallisuutta Viiden faktorin mallin, tai ”Big Five” –listan avulla, joka arvioi keitä me olemme seuraavien ulottuvuuksien kautta:

Neuroottisuus
(sensitiivinen/hermostunut versus varma/luottavainen)
Ulospäin suuntautuneisuus
(energinen/seuraa rakastava versus yksin viihtyvä/varautunut)
Avoimuus
(kekseliäs/utelias versus tapohinsa pitäytyvä/varovainen)
Tunnollisuus
(järjestelmällinen/työteliäs versus rento/huoleton)
Miellyttävyys
(yhteisöhaluinen/empaattinen versus itsekäs/vihamielinen)

Kun tutkitaan innovaattoreita ja vallankumouksellisia ihmisiä, heillä on usein hyvin erityislaatuinen sekoitus näitä piirteitä – erityisesti kolmea viimeisintä: avoimuutta, tunnollisuutta ja miellyttävyyttä.

Innovaattoreiden täytyy olla avoimia. Heidän täytyy kyetä kuvittelemaan asioita, joita muut eivät pysty.
Heidän täytyy olla myös tunnollisia. Innovoija, jolla on loistavia ideoita, mutta jolta puuttuu kurinalaisuus ja sitkeys ideoiden toteuttamiseksi, on vain haaveilija. Mutta ratkaisevan tärkeää on, että innovaattoreiden täytyy olla miellyttämishaluttomia. Miellyttämishaluttomilla en tarkoita vastenmielistä tai töykeää. He ovat ihmisiä, jotka ovat valmiita ottamaan sosiaalisia riskejä – tekemään rohkeasti asioita, joita muut saattavat paheksua.  Esimerkiksi Ikean perustajalla oli juuri nämä piirteet. Oikeastaan suurin haaveeni onkin päästä itsekin innovaattoriksi. Tiedän, että minulta löytyvät jo näitä piirteitä. Tai ihmisiltä, keiden kanssa haluan yrittää tulevaisuudessa. Tarvitsen vain vielä enemmän rohkeinta kokeiluja. Future Thinkers on tulossa.

samuel@mittava.fi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!