Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Daniel Pink – Drive

Kirjoitettu 21.05.13
Esseen kirjoittaja: Aaku Siekkinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Drive
Kirjan kirjoittaja: Daniel Pink
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Otin seuraavaksi luettavaksi Daniel Pinkin kirjan Drive. Hän oli ollut puhumassa Nordic Business Forumissa ja innostuin siellä hänen ajatuksistaan. Dirve kirjassa hän puhuu motivaatiiosta.

Jo pitkään teollisen vallankumouksen alusta lähtien on ajatelutu, että ihmisiä motivoivat vain tarpeet: ruoka, raha seksi. 1940-luvulla Harvlov osoitti kuitenkin kokeillaan apinoilla kummallisen asian. He ratkaisivat yksinkertaista tehtävää vain mielenkiinnon ja ”ratkaisun selvittämisen ilosta”. Tämä motivaatio syntyi täysin ilman palkintoa ja hän kutsui sitä sisäiseksi motivaatioksi. Ja tosiaan se motivaatio syntyi ilman palkintoa, ja jopa niin, että kun apinoita palkittiin tehtävässä rusinoilla, he suoriutuivat tehtävästä huonommin ja hitaammin. Tämä johtui siitä, että palkinto vei huomion tehtävästä. Tuohon aikaan tämä oli kuitenkin todella radikaali löyty, eikä Harlov jaksanut kovin kauaa taistella yleistä mielipidettä vastaan.

1969 myös toinen psykologi nimeltä Deci tekee ihmisillä kokeen. Hän pistää kaksi ryhmää ratkaisemaan palikoilla tehtävää arvoitusta. Kun toinen ryhmä saa palkinnon tehtävästä he suoritutuvat hetken paremmin, mutta heti kun palkinto otetaan heiltä pois suoritustaso laskee reilusti alle ei-palkitun ryhmän. Tästä Deci päättelee, että ihmisillä on syntyperäinen tarve ratkaista haasteita, mitata taitojaan, etsiä mielenkiintoa ja oppia. Hän väittää myös, että tämä kolmas tarve on vaan todella herkkä ja tarvitsee oikeanlaisen ympäristön toimiakseen.

Nämä edellä mainitut kokeiden tulokset ovat kuitenkin todella kaukana siitä, mitä bisnesmaailmassa ymmärretään motivaatiosta. Palataanpa hetkeksi siihen, miten tähän on päästy.

Pink lähtee liikkeelle motivaatio 1.0:sta. Tämä vallitsi noin 50000 vuotta sitten. Elämä oli kovaa, pelkkää selviytymistä ja tarpeiden perässä juoksemista. Tästä kuitenkin tultiin pikkuhiljaa motivaatio 2.0:aan. Tämä alkoi silloin, kun ihmiset alkoivat muuttamaan kaupunkeihin, eikä enää ollutkaan kovin kestävää käytöstä varastaa naapurin kanoja tai naista. Yhteiskunnat alkoivat kehittelemään erilaisia sääntöjä ja lakeja, jotta ne voisivat toimia. Hyvästä käytöksestä palkittiin ja huonosta rankaistiin. Tämä motivaatio-käsitys on sen jälkeen ollut todella vallitseva ja edelleenkin harmillisen monessa paikassa sääntö. Esimerkiksi 1900-luvun alun tehtaissa työntekijöiden motivointi oli täsmälleen samanlaista. Tehtaan työntekijöiden tuli tehdä työt juuri oikeassa ajassa. Huonosta käytöksestä rankaistiin ja hyvästä palkittiin. 1960-luvulla todella pienissä osissa bisnes-maailmaa alettiin kuitenkin tajuamaan, että pelkästään tämä ei riitä. Ihmiset ovat paljon muutakin kuin hevosia, joita motivoidaan kepillä ja porkkanalla. Nyt 2000-luvulla tämä on käynyt yhä selvemmäksi. Yhteistkunta on kehittynyt yhä monimutkaisemmaksi ja on tullut selväksi, että nykyaikaisissa töissä motivaatio 2.0 ei vain riitä. Tästä on hyvä esimerkki Wikipedia. Vuonna 1995 myös microsoft pisti paljon panostuksia oman kaupallisen sähköisen tietosanakirjan luontiin. Wikipedian tekijät olivat ilmaista työtä tekevät vapaaehtoiset, Microsoftilla hyvin palkatut ammattilaiset. Jos vuonna 1995 olisi kysytty keneltä tahansa ekonomistilta, kumpi tietosanakirja tulee menestymään, olisi vastaus ollut monelle täysin

selvä, Microsoft. Toisin kuitenkin kävi. Wikipedia laajeni aivan valtavaksi tiedon lähteeksi ja Microsofot joutui hautaamaan oman hankkeensa 2000-luvulla. Miten näin pääsi käymään? Tätä on vanhan ajan motivaatiokäsityksellä todella vaikea selittää. Eikö niin, että ihmisten pitäisi saada enemmän ja parempaa tulosta aikaan, kun heitä palkitaan ja sitä kautta ohjataan oikeanlaiseen suuntaan. Miten voi kuitenkin olla mahdollista, että ilmaistyötä tehneet vapaaehtoiset päihittivät tällaiset työntekijät 1000-0? Syy löytyy sisäisestä motivaatiosta ja sen synnyttämästä uudenlaisesta ajattelusta.

Ulkoiset kannustimet toimivat ihan kohtalisesti algoritmisissa töissä. Sellaisissa töissä, joissa lopputulokseen päästään suoraa ja järjestelmällistä reittiä pitkin, eikä työntekijän tarvitse käyttää paljon ajattelukapasitettiaan. Heuristessa työssä, eli siis luovassa paljon ajattelua vaativassa työssä keppi ja porkkana voivat kuitenkin merkittävästi hidastaa työtehoa. Tämä on merkittävä väite, koska esim. kaikista Yhdysvaltoihin syntyvistä uusista työpaikoista 70% on heuristisia ja 30% algoritmisia.

Miksi ulkoiset kannustimet (keppi ja porkkana) sitten ovat niin huonoja?

1. Sisältä tuleva motivaatio kärsii
2. Korkein suoritustaso ei mahdollinen

3. Luovuus kärsii
4. Hyvä käytös kärsii
5. Saattaa lisätä epä-eettistä käytöstä

6. Aiheuttaa addiktiota
7. Lisää lyhytnäköisyyttä

Miten työntekijöitä pitäisi tulevaisuudessa motivoida:

1. Autonomia
2. Osaaminen/menestys (Mastery)

3. Tarkoitus

Toki myös palkkatason ja muiden etujen pitää olla riittävällä tasolla, jotta niitä ei tarvitse turhaan miettiä!

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!