Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Dettmann ja johtamisen taito

Kirjoitettu 29.10.19
Esseen kirjoittaja: Paula Karjula
Kirjapisteet: 2
Kirja: Dettmann ja johtamisen taito
Kirjan kirjoittaja: Saska Saarikoski
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.8. Johtamisen käsikirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Dettmann ja johtamisen taito on hyvä ja helppolukuinen perusopus johtamisen saloihin. Kirja keskittyi mielestäni aika paljon johtamisen ja valmentamisen peruspilareihin ja -ajatuksiin. Sain kirjasta sekä uusia oivalluksia, että kertausta vanhoihin oppeihin.

”Pelaajan luottamusta valmentaja ei saa koskaan murskata. Ihmistä ei opeteta nöyryyttämällä.” Luottamusta ei voi korostaa liikaa. Se on tiimityöskentelyn perusta, ja myös hyvällä johtajalla on luottamuksellinen ja välitön suhde johdettaviin. Hyvän johtajan luokse on helppo tulla.

”Valmentajan pitää kyetä koskettaman pelaajiaan emotionaalisella tasolla, koska juuri sillä tasolla tapahtuvat urheilun kaikkein tärkeimmät asiat.” Hyvä johtaja palvelee alaisiaan ja keskustelee aidosti heidän kanssaan. Tunteet ohjaavat meitä ihmisiä hurjasti. Sanotaan, että teemme ostopäätökset tunteella, ja perustelemme niitä sitten loogisin argumentein. Olen aika varma, että teemme kaikki muutkin päätöksemme tunteella. Emme luota johtajaan, jos hän ei herätä meissä positiivisia tunteita. Positiiviset tunteet syntyvät luottamuksen ja avoimuuden kautta. Saksassa valmentaessaan Dettmann istui pelaajiensa kanssa samassa aamiaispöydässä, joka oli Saksassa täysin poikkeuksellista. Mielestäni hyvä johtaja istuu alaistensa kanssa samassa aamiaispöydässä. Se edistää läheisen, avoimen ja välittömän suhteen säilymistä alaisiin.

”Suzukin mukaan paras tapa hallita lammasta on antaa sille tarpeeksi laajat laitumet. Samoin on ihmisen kanssa. Ihmisiä hallitaan antamalla hänen olla vapaa.” Vastavuoroisesti hyvä johtaja luottaa alaisiinsa, eikä ajattele olevansa etevämpi tai pätevämpi kuin johdettavansa. Hän ei anna alaisilleen mielivaltaisesti neuvoja ja käskyjä, vaan tarjoaa tukeaan, kysyy ja kuuntelee. Empatia on yksi tärkeimmistä hyvän johtamisen työkaluista. Jokaisen johtajan tulisi muistaa kirjassa esille tulleet johtamisen välineet, jotka ovat kyseleminen, kuunteleminen, kannustaminen ja kiittäminen.

”Vasta kun lakkasin ajattelemasta omia tavoitteitani ja keskityin joukkueeseen ja päivittäiseen työntekoon, pystyin antamaan pelaajille sen, mitä he tarvitsivat kehittyäkseen entistä paremmiksi.” Johtaminen on palveluammatti, ei egon pönkittämistä tai valta-asemasta kiinnipitämistä.

”Huipputasolla valmentaja ei voi opettaa pelaajaa, hän voi ainoastaan auttaa pelaajaa oppimaan.” Kannatan itse kysymysten kautta johtamista, en suorien käskyjen antamista. Hyvän johtajan tehtävä on saada alaiset oivaltamaan asioita itse. Omat oivallukset jäävät mieleen paremmin kuin toiselta osapuolelta suoraan saadut neuvot. En itse usein ajattele omia sanomisiani, vaan sanon mielipiteeni aika suoraan ajattelematta kummemmin. Haluaisin olla sellainen tiimikaveri ja johtaja, joka saa omalla kannustuksella ja toimillaan tiimikaverit/alaiset kokemaan ahaa-elämyksiä ja oman tekemisen kannalta tärkeitä oivalluksia.

”Kurinpidolliset ongelmat eivät yleensä synny siitä, että valmentaja vaatii liikaa vaan siitä, että valmentaja vaatii liian vähän. Jos pelaaja pääsee liian helpolla, hän saattaa alkaa suunnata energiaansa toissijaisiin asioihin.” Meidän tiimissä näkyy mielestäni aika selkeästi tämä ongelma. Kun meillä on ollut paljon tekemistä, ollaan tehty, mutta kun projekteja ei ole enää ollut, ongelmia alkaa tulla lisääntyvässä määrin. Tiimissä, jossa kaikki jäsenet ovat tasavertaisia keskenään, on vaikea vaatia toisilta. Yhteisistä jutuista ja asioista, jotka eivät suoranaisesti ole kenenkään vastuulla, on helppo livistää. Myös ns. kurin puute on ongelma. Treeneistä myöhästely ja tiimin yhteisiin asioihin välinpitämättömästi suhtautuminen luo löysäilyn kulttuurin. Dettmann loi Turkissa valmentaessaan käytännön, että loukkaantuneiden pelaajien tulee kertoa aina harjoitusten alussa vitsi. Meille voisi kehittää jonkin vastaavan jutun esimerkiksi treeneistä myöhästyvälle.

”Oikotiet ovat harhateitä. Ainoa salaisuus on siinä, että jaksaa tehdä työtä, ja työtä jaksaa tehdä vain, jos rakastaa sitä, mitä tekee.” En voisi olla enempää samaa mieltä. Jos joskus toimin johtotehtävissä, haluan olla palveleva johtaja, joka auttaa työntekijää löytämään oman intohimonsa tekemiseen niin, ettei tekeminen ole pakotettua, vaan sisäinen motivaatio ja ”rakkaus lajiin” ohjaisi tekemistä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!