Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Dialogi 2.0

Kirjoitettu 24.03.13
Esseen kirjoittaja: Antti Reijonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Zen ja Jousella ampumisen taito
Kirjan kirjoittaja: Eugen Herrigel
Kategoriat: 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tämä kirja on erittäin tulkinnanvarainen. Jokainen lukija löytää tarkoituksen omaan tulkintaansa. Toinen omaan työskentelyynsä, toiset projektien johtamiseen. Itselleni tämä kirja avautui parhaiten treenien ja dialogin kehittämisen kautta. Etenkin siinä suhteessa, miten minä itse voin antaa parhaan itseni treeneissä dialogin kautta. Nämä ovat erittäin arkipäiväisiä juttuja, mutta niiden muistaminen ja uudelleen oivaltaminen saattaa olla hankalaa, kun treeneistä tulee rutiinia. Siksi tämä kirja herättelikin melko paljon parannusehdotuksia, kuinka saada itsestäni ja muista kaiken irti treenitilanteessa.

Ennen treenejä
Kun kokoonnumme treeneihin, niin jokainen irroittautuu omista projekteistaan ja rutiineistaan neljäksi tunnuksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vaikka oletkin fyysisesti irti projekteistasi, olisit myös henkisesti irroittautunut projekteistasi. Kerran jos toisenkin olen löytänyt itseni treenitilanteessa miettivät, mitä minun pitää projekteissani tehdä seuraavaksi, vaikka puhummekin Innomon kirjapistetilanteesta. Sanomattakaan tämä ei ole hyvä asia, sillä treenien taso laskee, mitä vähemmän ihmiset seuraavat treenejä. Miten voimme ehkäistä näin käymättä?

“Harjoituksen suorittamisenksi riittää, että harjoittelija ymmärtää, toisinaan riittää pelkkä aavistus siitä, mitä häneltä vaaditaan.” Tällä Herrigel tarkoittaa, että asennoituminen “harjoitukseen”, meidän tapauksessa treeneihin, pitää aloittaa jo matkalla. Se ei kuitenkaan onnistu, ellet tiedä, mitä määränpäässä sinulta vaaditaan. Näin ollen treenien lopullinen agenda onkin hyvä ilmoittaa viimeistään edellisenä iltana, jotta voimme koko Innomona alkaa orientoitumaan siihen jo matkalla treenitilanteeseen. Kun jokainen tietää mitä aiheita tulemme käsittelemään treeneissä, olemme jo pitkän askeleen lähempänä onnistuneita treenejä. Innomo onkin tiedottanut hyvin treeniagendoja, mutta lopulliset treeniagendat ovat jääneet erittäin vähälle ilmoittamiselle, koska treeniagendat elävät kokoajan. Näin ollen treenien vetäjän kannattaisikin ilmoittaa lukkoonlyödyt treeniagendat, kun ne ovat lopullisesti selvillä. Ei kuitenkaan liian aikaisin, koska ne pyrkivät unohtumaan, mitä kauemmin treeneihin on.

Check In kierros on myöskin hyvä tapa taas palauttaa mieliin, mitä kaikkea muuta tärkeää tekemistä onkaan menossa, mihin pitää keskittyä. Näin ollen olisikin tärkeää, että jokainen kertoo, mitä aikoo tehdä seuraavaksi projektinsa suhteen. Mikäli he eivät osaa kertoa, mikä on seuraava askel, niin se yleensä tarkoittaa, että henkilö ei välttämättä tiedä mihin suuntaan projektiaan kannattaa lähteä viemään. Tämäkös vasta on ikävä tilanne. Onneksi meillä on tämän hukassa olevan henkilön lisäksi myös 12 muuta viisasta kokoontunut samaan huoneeseen. Mikä meitä estää keksimästä yhdessä seuraavaa liikkua tuohon lukossa olevaan projektiin? Välillä ratkaisu on liian lähellä, jotta sen näkisi. Siksi onkin hyvä, että meitä on myös 12 muuta, jotka voivat ehdottaa, mitä tehdä seuraavaksi. Ratkaisun keksittyään, tämä eksynyt sielu voi löytää rauhan ja keskittyä siten paremmin treeneihin, kun ratkaisun etsiminen ei ole enää mielen päällä.

Vaikka seuraava ehdotukseni saattaa kuulostaa liian mainstreamilta tai hömpänpömpältä, niin koin sen toimivaksi Timo Hyvärin Itsensäjohtamisen kurssilla. Kun olemme käyneet läpi Check In kierroksen, niin mielen “pyyhkiminen” niistä asioista, jotka eivät liity treeneihin, olisi kohdallaan. Mutta mitenkä tämä onnistuukaan? No mindfulness harjoituksella! 5-10 minuuttia meditaatiota ja rauhoittumista auttaa huomattavasti keskittymiseen, jotta treeneistä saataisiin kaikki irti. Kun jokainen on virkeänä ja virittyneenä, onkin aika aloittaa itse treenaaminen!

Treeneissä
Dialogi on avaintyökalu, jota käytämme treeneissä. Ilman sitä, treenien luonne muuttuisi erittäin dramaattisesti ja emme välttämättä saisi niin paljoa irti treenitilanteesta. Näin ollen onkin erittäin hyvä tarkastella, miten voimme parantaa dialogiamme seuraavalle tasolle. Olen huomannut ja niin myös muu Innomo, että dialogimme taso on ollut hiukan laskussa sen parhaista päivistään, joten nyt on oikea aika lähteä korjaamaan suuntaa, ennen kuin se lähtee vielä enemmä alaspäin.

Mindfulness harjoituksen jälkeen tuloksena olisi olla 13 “tarkoituksetonta” tiimiyrittäjää dialogiringissä. Tarkoituksettomalla tarkoitan sitä, että emme ole jännittyneitä ja odota, koska pääsemme avaamaan suumme, jotta voimme kertoa oikeat vastaukset ja viedä treenejä haluamaamme suuntaan. Tärkeintä on, että jokainen on rentona ja valmiina ottamaan tietoa vastaan. Tällainen on erittäin harvinaista Innomon treeneissä, sillä suurin osa haluaa olla äänessä ja kertoa mitä hän miettii. Se kuitenkaan ei ole treenien tarkoitus, vaan vastaa ottaa tietoa ja olla valmiina myös jakamaan sitä tietoa, mikäli niin on tarve.

Usein “laukaisumme” on erittäin harkittu tai harkitsematon. Kun avaamme suumme, niin sieltä tulee joko mitä sattuu tai manipuloivaa tekstiä. Tärkeintä ei ole maaliin osuminen tekniikalla (manipulointi), vaan se miten maaliin päästään, se tie. Näin on myös dialogissa. Tilanteen tullen, kun olet virittynyt ja “se” laukaisee jousesi, avaat suusi ja kerrot miten sinun mielestäsi Innomo voisi toimia tässä asiassa. Sen tulisi tapahtua kuin luonnostaan, ilman tietoista laukaisua tai väsymistä jousen jännittämiseen. Sen pitäisi tulla mahdollisimman helposti ja ajan kanssa. Tätä taitoa voi harjoitella olemalla “tarkoitukseton” ja “tyhjyyden tilassa” ilman taka-ajatuksia.

Tarvitsemme Innomona kuitenkin tilaa dialogissamme, sillä laukaisut voimien loppuessa ja teknisesti tehdyt laukaisut, täyttävät tällä hetkellä huoneen. Tähän on erittäin hankala löytää ratkaisua muuten, kuin saamalla Innomolaiset virittymään oikeaan tilaan, jotta jokainen laukaisu olisi onnistunut ja “se” laukaisisi. Eräs tapa on se, että lähtisimme rakentamaan dialogia ratkaisukeskeisyyden pohjalta. Kirjan loppupuolella kuvattiin miekkailun jaloa oppia ja kuinka olet mestari, kun et enää pelkää kuolemaa. Sama pätee myös dialogissa. Avatessasi suusi, et pelkää, että sinut lytätään, vaan uskallat kertoa myös omat ajatuksesi, jotka rakentuvat aiemman keskustelun päälle.

Tätä kuoleman pelkoa saa pienennettyä myös sillä, että keskittyisimme ratkaisuihin ongelmien sijaan. Kun joku kertoo mielestäsi aivan idioottimaisen idean, niin et saa piikittää, puukottaa tai lytätä häntä. Mikäli idea olisi kuinka idioottimainen, niin sinun tulisi tiedostaa se, esim. “Kiitos ideastasi”, jonka jälkeen voit prosessoida sen, esim. “Valitettavasti Suomen laki kieltää alkoholinmyynnin alaikäisille.” ja ratkaisuehdotuksesi, esim. “Mutta siitä sainkin idean, että miksemme myisi limonadia?” Tällä tavalla saisimme pelkän lyttäämisen sijasta myös paremman ehdotuksen samalla,  kun idiootti perustelun, miksi hänen ideansa on typerä. Myös tilaa tulisi, kun pelkkä lyttääminen ei enää riitäkkään, vaan pitää olla parannusehdotus samalla esittää.

Riitatilanteessa ratkaisua voidaan hakea monella tapaa, mutta miten itse löysin tavan ratkaista riita, oli se, että älä mieti liikaa. Taas, olemalla läsnä ja valpas, pystyt irtaantumaan kaikesta turhasta ja olemaan siinä hetkessä. Älä tarkkaile tai ajattele vastustajasi käyttäytymistä. Hänen hyökätessään, paras tapa on “väistää” hyökkäys, mutta todellisuudessa se tarkoittaa “hyökkäyksen” vastaanottamista, eli ymmärtämistä. Yleensä riitatilanteissa vain jankataan omaa mielipidettä, eikä anneta periksi tuumaakaan, puhumattakaan toisen ymmärtämisestä. Ymäärtämällä mitä toinen sanoo ja käsittelemällä sen, löydät itsellesi voimat ja ketteryyden voittaa tuon riidan. Toisaalta, joskus voit myös ymmärtää sen, että toisen “hyökkäys” onkin oikeasti hyvä ja sitä kannattaakin lähteä jalostamaan. Mutta älä lyttää, vaan näytä, että ymmärrät, käsittele väite ja anna oma näkemyksesi asiasta, jonka myös toinen pystyy ymmärtämään.

Treenien jälkeen
Löysin melko hyvän ohjeen jousen virittämisestä, mitä voidaan soveltaa käytäntöön vientiin. Treeneissä saatu idea, voidaankin viedä käytäntöön näiden viiden kohdan kautta:

1. Tartu jouseen
-> Tartu ideaan. Yleensä tämä on erittäin suuri harppaus, mikä jää meiltä yleesä tekemättä. Jokainen meistä saa ideoita, mutta niihin tarttuminen ja päätös, että “nyt thedään tämä!” jää yleensä tekemättä. Mutta sen jälkeen, kun treeneissä on tehty päätös, niin ei muuta kuin hommiin!

2. Nuolen asettaminen paikoilleen
-> Päätöksen jälkeen on aika tehdä esityöt, eli “suunnitelmat”, ts. valistuneet arvaukset. BMC, tiedustelut, esimotorolat yms. on hyvä tehdä, jotta nähdään, onko ideassa potenttiaalia. Rikkinäisellä jousella (idealla) on hankala ampua, joten tässä vaiheessa jousta voidaan vielä korjata tai vaihtaa kokonaan uuteen.

3. Jousen nostaminen
-> Tämän minä ymmärrän sillä, että nostetaan jousi esille ja näytetään, että lähdemme laukaisemaan. Tämä todellisuudessa tarkoittaa esitöiden esittelyä tiimiyritykselle tai pilottiryhmälle. Näin ollen ulkopuoliset silmät saavat nähdä jousen (idean ja esityöt), joka on valmis virittymään. Tässä vaiheessa voidaan vielä tehdä huomioita ja parannusehdotuksia, ennen kuin on liian myöhä. Esimerkiksi, jos jousi on suunnattu väärään maaliin, voidaan suuntaa vielä korjata.

4. Virittäminen ja pysähdys jousi viritettynä
-> Onkin aika ottaa ensimmäiset askeleet kohti toteutusta, ihan oikeasti. Suunnittelut on tehty ja on aika laittaa se käytäntöön. Investoinnit ja muut asiat on hyvä hoitaa ennen laukaisua. Kun nämä on tehty, onkin aika pysähtyä ja miettiä, onko kaikki tarvittava tehty, jotta voimme täyttää asiakkaalle antamamme arvolupauksen. Jos näin on, niin otetaan seuraava askel.

5. Laukaiseminen
-> Onkin aika pitää avajaiset tai päätapahtuman vuoro! Nyt näemme, että onko virittäminen ym. alkutoimet olleet oikeat ja osuuko nuoli maaliin. Mikäli ei osu, niin koko rumba voidaan aloittaa alusta. Nähtiin, mihin suuntaan pitää korjata, pitääkö jousi vaihtaa vai oliko nuoli rikkinäinen ja uudella laukaisulla osutaan maaliin. Aina voidaan ampua toinen nuoli, jos siltä näyttää. Joskus pitää todeta, ettei ollut meidän päivämme, ja lähteä markkinoille uusia jousia etsimään.

Tähän taas pari kohtaa, miten saamme dialogia parannettua.

1. Orientoituminen kertomalla lukkoonlyöty treeniagenda ajoissa ja oikeanlainen virittyminen, jotta arjesta päästään irti
2. Annetaan tilaa, kun ei vain lytätä, vaan suun saa avata vasta, kun on parannus-/eteenvievä ehdotus esittää
3. Päätöksenteon jälkeen käytäntöönvienti, ei sooloillen, vaan oikeiden steppien ottamisen jälkeen

Antti Reijonen
Osuuskunta Innomo
044 7242801
Antti(ät)Innomo.fi

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!