Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Dialogi – Avain innovatiivisuuteen

Kirjoitettu 13.05.13
Esseen kirjoittaja: Venla Suomala
Kirjapisteet: 2
Kirja: Dialogi - Avain innovatiivisuuteen
Kirjan kirjoittaja: Jorma Heikkilä, Kristiina Heikkilä
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Dialogi

Avain innovatiivisuuteen

Jorma Heikkilä – Kristiina Heikkilä

 

Jorma ja Kristiina Heikkilän kirja oli toinen lukemani Dialogi kirja. Kirjassa ei tullut paljoakaan kokonaisuutena uutta. Kirja korostaa tyypillisesti dialogin tärkeyttä ja arvoa innovoimiseen. Kirjasta sai kyllä monia työkaluja oman ajattelun ja yhteisen dialogin kehittämiseen.
Itselleni kuitenkin kolahti oman ajatuksen pohtiminen suhteessa sanomiseen.  Minä tai muut emme sano sitä mitä todella ajattelemme vaan lähes aina muodostamme ”kauniimman” version.

 

Vasen sarake

Vasen sarake on Argirisin ja hänen kollegoidensa kehittämä tekniikka, mikä paljastaa miten muutamme ja manipuloimme tilanteet niin, että emme vain paljasta mitä todella ajattelemme. Harjoittelu sarakkeiden kanssa herätti todella ajattelemaan, miten ihmiset eivät todellakaan puhu  suoraan.
Asiat kaunistellaan ja muokataan yhteiskuntaan ja ”hyvään” kommunikointi tapoihin sopiviksi. Rossin ja Kleinderin harjoituksen tarkoitus onkin saada ihmiset ” tiedostamaan salaiset ja piilossa olevat oletukset.” Nämä kaikki oletukset estävät meitä kommunikoimasta ja käyttäytymästä tarkoituksen mukaisesti.

Harjoituksessa valitaan jokin ongelma tai tilanne mikä on jäänyt harmittamaan. Tilanteesta tehdään yhteeenveto miten olet toiminut kyseisessä tilanteessa, mitä olet ajatellut siinä tilanteessa, mitä olisin halunnut tehdä toisin? Miksi

Tätä läddetään täyttämääm oikealta puolelta ensin. Mietititään miten keskustelu eteni ja kirjataan ylös oma osuus. Tämän jälkeen täytetään vasen puoli ja pohditaan mitä ajattelit TODELLA , mutta et sanonut.

  • Mikä on johtanut sinut ajattelemaan tuolla tavalla?

Perustuvatko ajatukseni pelkkiin oletuksiin ja aiempiin kokemuksiin. Vaikuttiko kyseinen henkilö siihen miten suhtauduin vai oliko kyse vain tilanteen taustoista.

  • Mikä oli sinun tarkoitukesi, mitä pyrit saavuttaman?

Tätä tulisi pohtia paljon. Etenkin kun on tullut sanottua jollein pahasti. Usein tulee todettua vain että saadakseen toiselle pahan mielen. Miksi haluan saada toiselle pahan mielen?

  • Miten kommenttisi vaikuttivat vastapuoleen?

Tätä olisi itsellä hyvä miettiä ennekuin sanoo santtavanasa. Etenkin kun se ei ole positiivista. Riippuu myös paljon viestin vastaanottajasta, miten kommentti vaikuttaa vastapuoleen.

Itse vielä lisäisin kysymyksen: Oliko kommentti tarpeellinen?

Usein ei. Mikäli kommnetin tarkoituksena on pahoittaa toisen mieli, se ei ole kovinkaan tarpeellinen. Omaa huonoa päivää on jostain syystä levitettävä vähän muuallekkin. Mistä tämä ominaisuus ihmisissä tulee?! Aivan turhaa.  Itse haluiaisin oppia hallitsemaan omia ärtymistiloja, väsymystä ynnä muita turahutumisen aiheita niin ettei sitä tarviste muille tuoda esille. Siis jos sen ainoa tarkoitus on levittää pahaa oloa.
On myös tilanteita missä emme sano ääneen ajatuksia vaikka ne olisivat tarpeellisia. Sanomatta jättämistäkin on hyvä pohtia. Miksi ei sanonut vaikka teki mieli. Pelkäänkö seurauksia?


Useissa tilanteissa voi olla tarpeellista että ei sano mitä ajattelee, mutta kehittävässä dialogi keskutelussa se olisi tärkeää.

 

Venla Suomala

Osuuskunta Millio

 

 

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!