Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito

Kirjoitettu 29.03.20
Esseen kirjoittaja: Tiia Kolehmainen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito
Kirjan kirjoittaja: William Isaacs
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 4. Johtaminen, 7. Innovointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Keskustelun muoto eli dialogi on tuttu käytäntö meille tiimiakatemialaisille, sillä se on kenties meidän hyödyllisin työkalumme oppimiseen ja kehittymiseen. Dialogi koostuu neljästä perussäännöstä; kuuntelusta, kunnioituksesta, suoraan puhumisesta ja odotuksesta. Kirjassa on myös esitelty neljän roolin malli, jonka tarkoituksena on selventää ryhmän käyttäytymisen taustarakenteita. Nämä mallissa esitetyt roolit ovat aloitteentekijä, kannattaja, vastustaja ja sivustakatsoja. Jokaisen rooli voi vaihdella dialogin aikana, mutta se voi pysyä myös samana.

Jotta dialogin tavat ja salat voi oppia, on tärkeintä oppia muuttamaan omat asenteet ihmissuhteisiin. On opittava eroon tavasta saada muut ymmärtämään meitä ja vastaavasti lisäämään omaa ymmärrystämme niin itsestä kuin muistakin. Kuten kirjan melko alussa jo sanottiinkin, dialogin kehittämiseen ei löydy suoria työkaluja, jotka henkilöt voivat omaksua. Dialogi on tiedonhankintakokemus, joka toteutuu ihmisten sisimmässä ja heidän välillään. Tärkeimpiä osatekijöitä ovat ne, joita yksikään osallistuja ei ole tietoinen ennen keskustelun alkua.

Mitä on dialogi? Dialogi on tapa puhua yhdessä eri tavalla. Se on keskustelua, jossa on ydin ja jossa ei valita puolta. Tässä voisi verrata vaikka neuvottelua, minkä tarkoituksena on erimieliset osapuolet sopuun lopputuloksesta, kun taas dialogin tarkoitus on saavuttaa uusi ymmärrys, joka toimii pohjana tuleville ratkaisuille. Dialogin avulla on myös tarkoitus saada aikaan ”syvällisempiä” keskusteluja, jotta päästään lähemmäs ongelman todellista alkuperää. Dialogi ei kuitenkaan synny itsestään. Sen aikaansaamiseksi vaaditaan johdonmukaista toimintaa, joustavia rakenteita, kykyä ennakoida ongelmia, otollista ilmapiiriä ja keskustelun vaikuttavaa pohjavireen ymmärtämistä. (pohjavire = kyky ajatella ja tuntea)

Kuinka dialogi siis poikkeaa keskustelusta? Keskustelun idea on saada aikaan jokin lopputulos ja saada asia pois päiväjärjestyksestä. Dialogi taas pyrkii selvittämään valinnan luonnetta ja tekemään valinta useista vaihtoehdoista. Tarkoituksena on herättää oivalluksia, jonka pohjalta ennakkokäsityksiä ja tietoja voidaan järjestää uudelleen.

Koska dialogin käyminen vaatii aina useamman ihmisen, siinä voi aina kehittyä ja tämä kehitys alkaa yksilötasolta. Jotta dialogia oppii ymmärtämään, on yksilön kysyttävä ensin itseltään, miten hyvin osaa kuunnella itseään ja puhua itsensä kanssa. Nämä ovat hyviä kysymyksiä pohdittavaksi. Itselle dialogin käyminen on haastava taito, ja sen takia myös tämän kirjan luin. Väitän, että molemmissa, niin kuuntelussa kuin puhumisessa itsensä kanssa on haasteita, sillä en kenties myönnä joitain asioita aina itsellenikään ja tietenkin se heijastuu myös ulospäin. Olen kuitenkin ottanut päiväkirjan käyttöön, mihin saa purettua mietteitään, mutta sekään ei ole päivittäistä. Lisäksi kirjassa on myös kerrottu, kuinka neljää perustaitoa voi kehittää yksilötasolla. Itse ajattelen, että vahvin osa-alueeni on kuuntelussa ja heikoin ehdottomasti suoraan puhumisessa. Mutta varmasti jokaisesta löytyy kehitettävää mutta myös omaa taitoja, joita on kertynyt puolentoista vuoden aikana.

  1. Kuuntelu
  • Kuuntelu on dialogin ydin, yksinkertainen mutta syvällinen taito. Tämä ei tarkoita, että osaan vain kuunnella muita vaan lisäksi kykyä ottaa sanat vastaan ja hyväksyä ne. Jotta voimme osallistua mukaan dialogiin, meidän pitää osata kuunnella, mikä edellyttää, että meidän pitää olla läsnä tilanteessa. Läsnäoloa voimme opetella tarkkailemalla itseämme, mitä tunnen tässä ja nyt. Kuuntelu edellyttää myös omien ajatusten tiedostamista. Tämä johtuu siitä, että ajatuksemme pohjautuu usein lopulta muistoihin ja ne vaikuttavat taas siihen, kuinka asiat näemme/koemme, joka taas heijastaa siihen, kuinka asioita tulkitsemme. Ihmiset tekevät myös luonnostaan nopeita johtopäätöksiä, sen suuremmin asiaa ajattelematta, mutta kun opimme kuuntelemaan ja sitä kautta näkemään asiat oikein, muutokset voivat olla suuriakin. Sen lisäksi, että päätökset ovat usein nopeita, ne perustuvat yksinkertaisiin ”näin se on” -ajatteluun. Ne harvoin ovat oikeita.

Tästä hyvänä esimerkkinä voisi käyttää, että jos on luonut ennakkokäsityksen jostain ihmisestä, ettei itsellä ole hänestä niin hyvää kuvaa, kuuntelet todennäköisesti hänen juttujaankin samalla tavalla, et pidä niistä. Tässä huomaa, kuinka asenteet vaikuttavat omaan kuunteluun ja huomaa, ettei osaa kuunnella oikein. Tällä henkilöllä on todennäköisesti aivan oikeaa asiaa, omasta mielikuvasta johtuen, et osaa kuulla sitä, vaan ajatuksiin värittyy myös sama tuntemus ja kuulet asian aivan eri tavoin, miten se oli tarkoitettu.

Tästäkin voi oppia pääsemään eroon. Voit aloittaa kysymällä itseltäsi ”teenkö muille niin kuin en haluaisi itselleni tehtävän?” Tämän lisäksi, kun huomaat kuunnellessasi jotakuta, että sisäinen vastarintasi alkaa nousta, työnnä se syrjään. Sen jälkeen voit tarkastella, mikä tunne nousee esiin ja mitä asioita se tuo mieleen ihmisestä, miksi se nousi esiin. Kun sisälläsi herää jokin reaktio, tehtäväsi on seurata sitä. Koska se on usein muisto, tiedät, mitä on odotettavissa seuraavaksi. Seuraa sitä samalla kun toinen puhuu, niin huomaat kuuntelevasi mitä hänellä on sanottavanaan.

Viimeinen kirjassa mainittu keino kuuntelun oppimiseksi on yksinkertaisesti olla hiljaa. Tällä tarkoitetaan, että sisäinen metelimme pitää saada hiljennettyä, jotta voimme olla aidosti läsnä ja keskittyä kuuntelemaan toista. Tähän auttaakin nykyisin suosituksi nousseet meditointi hetket ja muutenkin taukojen pitäminen pitkän päivän keskellä. Tärkeää on siis oppia kuuntelemaan itseä, jotta opimme kuuntelemaan muita.

  1. Kunnioitus
  • Kunnioitus ei ole passiivista toimintaa, vaan toisen ihmisen jatkuvaa tarkkailua. Jotta voimme tarkastella toisia kokonaisina olentoina, meidän pitää oppia hallitsemaan dialogin toinen keskeinen taito eli kunnioitus. Kunnioitus tarkoittaa toisen rajojen hyväksymistä ja olemista oma itsensä. Hänellä on samanlainen oikeus olla tässä ja nyt niin kuin sinullakin. Kun kunnioitamme toista, parhaillaan opimme häneltä jotain uutta. Ympärillä olevien ihmisten kunnioitus tarkoittaakin sitä, että pyrimme näkemään heissä piilevät mahdollisuudet.

Kunnioitusta voi myös oppia lisäämään. Kaikki lähtee siitä, että hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on. Jokainen meistä on erilainen yksilö ja sitä tulee jokaisen kunnioittaa. On tärkeää myös elää tässä hetkessä, ei menneessä eikä tulevassa. ”yhtenä menestyksellisen dialogin salaisuutena on kyky antaa muille anteeksi meitä ärsyttävää käytöstä ja hyväksyä, että samanlaista löytyy myös meistä itsestämme. Pyri siis kunnioittamaan muita ja itseäsi”

Toinen keino parantaa kunnioituksen lisäämistä on nostaa pintaan asia, joka tuntuu erilaiselta tai jopa mahdottomalta ymmärtää. Meillä on taipumus sanoa halusta että ”ymmärrän” vaikka tämä ei pitäisi paikkaansa. Älä yritä löytää väliltänne samankaltaisuuksia vaan pyri näkemään hänet vieraana. Näe hänet tarkoituksella päinvastaisena, erilaisena kuin sinä, niin alat ymmärtämään häntä eri tavalla.

Meillä tiimissä kunnioitus näkyy muun muassa siinä, että ensinnäkin saavutaan ajoissa paikalle, tervehditään ja osallistutaan keskusteluun. Jokainen saa olla sellainen, kun on, ja välillä käymme erittäinkin avoimia keskusteluja ja olemme haavoittuvaisia. Se osoittaa, että kunnioitamme toista ja annamme hänen näyttää tunteensa ja sanoa asiat suoraan niin kuin ne ovat.

  1. Odotus
  • Kolmas dialogiin kuuluva ydin on odottaminen. Odottaminen alkaa heti, kun joku on äänessä. Sinun on tehtävä valinta, muodostatko kuuntelemastasi heti jonkinlaisen mielipiteen puolustamalla omia ajatuksia, jos ne eivät mene yksiin puhujan kanssa. Toinen vaihtoehto on olla kärsivällinen ja lykätä mielipiteen ilmaisua ja kerätä tukevia perusteita sille. Omia ajatuksia ei tukahduteta, mutta niitä ei tuoda esiin liian yksipuolisten perusteiden nojalla. Pyrit ilmaisemaan ajatukset niin, että muut voivat ymmärtää, miten ajattelet.

”Odottaminen tarkoittaa suunnan vaihtamista, askeleen takaisin päin ottamista, pysähtymistä, asioiden katsomista uusin silmin”. Tämä on suuri haaste siinä mielessä, että ihminen usein pitää mielipiteistään tiukasti kiinni, eikä niitä muuteta kevyin perustein.

Malttamattomat ihmiset muodostavat varmoja käsityksiä mielestään ja ajan myötä käsitykset muuttuvat päähän pinttymiksi, jotka vastaavasti haittaavat dialogia. He, jotka omaavat pinttymiä, eivät anna dialogin tuoda esiin uusia ajatuksia ja näkökulmia, sillä heillä on aiheesta jo tarpeellinen tieto mielestään. Olet niin varma asiasta, että et voi olla väärässä ja ilmaiset mielipiteesi heti kuin mahdollista. Tätä voi jokainen pohtia omalla kohdallaan ”millaisia päähänpinttyä itsellä on, mistä olet täysin varma?” Nämä auttavat kehittämään odottamisen kykyäsi.

Dialogin etenemiselle on ominaista että puhuja itsekin yllättyy sanomastaan. Kirjassa todettiinkin, että keskustelua käyvät usein ihmiset, jotka tietävät, mitä ja miksi ajattelevat. Se ei kuitenkaan sovi dialogiin. Itse koen olevani tällainen henkilö, joka ei tiedä mitä pitäisi sanoa ja milloin. Sen takia olenkin usein hiljaisempi, enkä sano mielipidettä ensimmäisenä vaan haluan kuulla muilta perusteluja, jotta voin muodostaa oman mielipiteeni aiheesta.  Totta kai on mielipiteitä, mutta välillä ne tuntuvat taas niin olemattomilta, jotta niitä edes sanoisi ääneen, mutta juuri niistä dialogi voi saada sen oikean käänteen. Ajatukset pitäisi vain tuoda rohkeammin esiin.

Kun olemme omanneet tietyn asenteen, lukkiudumme siihen emmekä pääse eteenpäin. Tässä vaiheessa pitäisi osata pysähtyä odottamaan ja ottaa askel taakse päin. Mutta silloin kun pelissä on paljon, tämä tuntuu viimeiseltä vaihtoehdolta mitä tehdä. Pakkomielle saa meidät sokeiksi. Mutta kun opimme ottamaan askeleen taaksepäin ja tarkastelemaan muitakin mahdollisuuksia, olemme oppineet odottamisen taidon.

Odottamisen taustalla vaikuttaa tietoisuuden periaate. Kun annamme tietoisuuden laajeta ja syventyä, siihen mahtuu entistä enemmän välittömiä kokemuksia. Kun tiedämme, muodostamme mielipiteen nopeasti, mutta jos taas emme, haluamme kuulla lisää perusteluja aiheesta. Lisäksi kuvittelemme että ajatukset ”vain putkahtavat mieliimme” mutta näin ei kuitenkaan ole. Jos odotamme, saamme tuntuman niihin ja ymmärrämme mitä virikkeitä päivittäisen ajatusten takaa löytyy.

 

  1. Suoraan puhuminen
  • Kuten jo alussakin sanoin, tämä on itselle haasteellisin osuus ja kirjassakin sanotaan, että ”suora puhe on dialogin haasteellisin tehtävä, ja se tarkoittaa oman aidon itsensä ilmaisemista”. Jotta dialogissa voi puhua suoraan, on tärkeää kysyä itseltään ”mitä nyt on tarpeen ilmaista?” Älä kuuntele vain omaa tunneperäistä rektiota ja kuvitelmia, miten muut ajattelevat sinun toimivan, vaan kuutele aitoa itseäsi. Meille kaikille on varmasti tullut tilanteita, jossa on sanottu että pitää käyttäytyä tietyllä tavalla ja vaatiikin rohkeutta pystyä selvittämän, mitä itse ajattelemme/tunnemme.

”minuutemme ei ole toisen lausunnoista muodostuva kooste. Tästä syystä on epätodennäköistä, että kukaan muu sanoo juuri sen, mitä meidän on tarpeen sanoa.” Samaistun itse tähän lauseeseen. Nojaudun liikaa siihen, mitä muut sanovat ja toistan samoja mietteitä, kun en tuo omia mielipiteitä hanakasti esiin. Mutta on tärkeää muistaa, että jokaisen mielipide on yhtä arvokas ja sitä tulee kunnioittaa samoin kuin muidenkin.

Tähän ajatukseen löytyi kirjastakin tukea; ”voidaksesi puhua suoraan, sinun pitää uskoa itseesi ja siihen, että ajatuksillasi on arvoa” Ehkäpä juuri tuo itseensä uskominen on ollut itsellä hieman hukassa.

Kirjassa oli myös eräs hauska kohta. Jokainen meistä on varmasti kuullut sanan Abracadabra, mutta ei varmastikaan miettinyt sen tarkoitusta. Kun opimme ilmaisemaan itseämme, huomaamme, että sanat ovat täynnä taikuutta. Sana abracadabra tarkoittaakin ”luon, kun puhun”

Suoraan puhumista voi oppia useammalla tavalla. Ensimmäinen askel on voittaa itsesensuuri. Älä mieti asioita liikaa, vaan ajattele mikä on pahinta, mitä voi käydä, jos ilmaiset mielipiteesi suoraan. Mieti mitä seuraa sen sanomisesta ja sen sanomatta jättämisestä.

Toinen tapa on astua tyhjyyteen. Tämä tarkoittaa heittäytymistä keskusteluun spontaanisti ja improvisoiden, ettet tiedä vielä mitä kaikkea tulet edes sanomaan. Haluat dialogissa kenties sanoa jotain, mutta pää lyö aivan tyhjää. Ne hetket usein ennakoivat luovaa tapahtumaa. Niistä hetkistä ei pidä panikoitua. Sisällä kasvaa pieni paine ja välillä ne purkautuvat ääneen lausuttuina sanoina.

Kolmas keino on kysyä itseltäsi, mistä haluat tulla tunnetuksi? Tällä ei viitata siihen, että tulisit tunnetuksi suorapuheisuudella, vaan siihen, että kun uskallat sanoa ääneen tavoitteesi, oli se kuinka hullunkurinen tahansa, se useimmiten toteutuu helpommin.

Entäpä suoraan puhumisen huonot puolet, kerran se on niin vaikeaa? Niihin on kaksi näkökantaa. Kun emme osaa kehittää tätä taitoa, olemme hiljaisia, emmekä saa tuotua esiin haluamiamme ajatuksia ja asioita. Kun kyky on viety liian pitkälle, olemme koko ajan äänessä ja valtaamme tilan muilta. Jotta opimme puhumaan suoraan, meidän on opittava näkemään ne osat itsessämme, jotka nousevat esiin ääripäissä.

  • Yksi syy, että kuulumme jompaankumpaan ääripäähän (hiljaiseen osallistumattomuuteen tai liian kärkkääseen osallistumiseen) on se, että olemme muovanneet vankan kuvan siitä, keitä luulemme olevamme ja keitä luulemme muiden haluavan meidän olevan. Ongelma pitää siis oppia näkemään, jotta sen voi korjata.

                         

Kun dialogi toimii, kenelläkään ei ole tarvetta oikaista tai tyynnytellä toista eikä salata eriäviä mielipiteitään. Tämän ansiosta ryhmässä on helppo käyttää kaikkia neljää eri perustaitoa. Tasapainoinen dialogi on mahdollista, kun jokainen voi esittää oman näkemyksensä ja on oma itsensä ja aidosti läsnä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!