Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito

Kirjoitettu 10.01.22
Esseen kirjoittaja: Pekka Martinmäki
Kirjapisteet: 3
Kirja: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito
Kirjan kirjoittaja: William Isaacs
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luimme Minkan kanssa kirjan ja päätimme teemaan liittyen kirjoittaa yhdessä reflektion. Pekka toimi kirjurina. 

Dialogi on mielestämme kahden tai useamman ihmisen keskustelua. Dialogin tavoitteena on pysyä puolueettomana ja avoinna uusille näkökulmille. Avoin dialogi tukee molempien osapuolien oppimista ja kehittää kuuntelutaitoja. Dialogissa ei ole oikeaa tai väärää mielipidettä, vaan pyrkimyksenä on luoda yhteisiä ajatuksia ja kehittää kokonaan uusia ideoita. Dialogi hajoaa kasaan heti, jos joku osallistuja ei ole avoinna muiden mielipiteille, vaan sokeasti uskoo omaan lähteeseensä. Lähdekriittisyys on myös osa dialogia ja lähteiden arvioinnin tulee olla aktiivinen osa dialogia.  

Olemme Minkan kanssa siinä samanlaisia, että aina ei osaa olla avoin uudelle ja jäämme liian usein kiinni omiin kantoihimme. Usein näin käydessä joku tiimissämme tuo sen esille ja huomauttaa asiasta suoraan. Välillä on silti hankala nähdä oman kuvan ulkopuolelle, mutta yleensä se kuitenkin pienen mietinnän jälkeen onnistuu. Olemme huomanneet tehokkaaksi tavaksi olla ensin hiljaa ja kirjoittaa omat ajatuksemme ylös ennen niiden jakamista. Tämä helpottaa ajatusten jäsentelyä, sekä usein oman idean ylös kirjoittaessa sen ongelmat huomaa eri tavalla. 

Kirjassa luetellaan neljä periaatetta, jotka edellyttävät dialogin parantumisen. Kuuntelu, kunnioitus, odotus ja suora puhe.   

Kuuntelussa meillä molemmilla on vielä parannettavaa. liian usein dialogia harjoittaessa huomaa, että ei kuuntele, vaan valmistautuu vain siihen mitä itse aikoo sanoa. Vaikka vastauksen miettiminen on hyvä asia, se tulisi tehdä vasta toisen puheenvuoron jälkeen.  

Jos jo ensimmäisessä kohdassa epäonnistuu ei dialogin toimimiseen ole mitään mahdollisuutta.  

Kunnioitus ilmenee mielestämme siinä, ettei suoraan hylkää toisten ideoita tai ammu lennokkaita ajatuksia alas. Olemme Onixian sisällä tehneet sopimuksen, että projekteja ideoidessa ei saa kritisoida ollenkaan. Vasta kun etenemme toteutukseen, annamme muille luvan kritisoida suunnitelmia. Tämä toimii mielestämme vaihtelevalla menestyksellä, mutta yleensä hyvin. Tämä luo jokaiselle turvallisen tilan harjoittaa dialogia ilman pelkoa muiden kritiikistä ja luo ainakin meille myös turvaa siitä, että on hyväksytty. Se myös luo oloa, että minä en ole yhtä kuin ideani. Joka tarkoittaa sitä, että ideaan kohdistuvaa kritiikkiä ei tarkoita idean keksineelle henkilölle.  

Odotus on meille molemmille se vaikein osuus dialogissa. Minulla on tapana välillä murahtaa takaisin turhautuessani ilman, että mietin sitä sen kummemmin.  Minka nosti myös esille sen, kuinka välillä toimii dialogissa impulsiivisesti ja saattaa alkaa puhumaan heti idean saadessa. Tämä johtaa silloin tällöin myös siihen, että hän saattaa puhua aivan muusta asiasta tai sivuuttaa muut. Siihen kuitenkin molemmat panostamme aikaisemmin mainitulla systeemillä, eli ensin kirjaamalla ajatukset ylös.  

  Suora puhe taas taitaa olla meille molemmille se helpoin osuus dialogissa. Olemme molemmat vahvoja persoonia ja sanomme ajatuksemme yleensä ääneen turhia kainostelematta. Ajamme usein mielipidettämme vahvasti, kunnes olemme varmoja, että olemme saaneet ajatuksemme ulos siten, että kaikki sen ymmärtävät. Minulle varsinkin se on tärkeää, koska ahdistun siitä tunteesta, jos joku ei minua ymmärrä. Olemme myös keskustelleet paljon siitä, kuinka tuomme asiaamme eri tavoin esille ja minkälaisia haasteita se luo dialogiimme. Esimerkiksi Minka keskittyy enemmän sanojen takana oleviin asioihin ja tunteeseen asioita selittäessä. Minä taas keskityn enemmän sanavalintoihin ja kieliasuun. Tämä luo välillemme kitkaa koska minä kuuntelen Minkan sanavalintoja ja hän ei niitä mieti samalla tavalla. Esimerkiksi ensimmäisenä akatemian keväänä Minka sanoi minulle, että minulla on heikot sosiaaliset taidot. Tämä jäi minua vaivaamaan, kunnes puhuimme asiasta ja selvisi että hän tarkoitti sitä, että hänen mielestään en tuo mielipiteitäni tarpeeksi esille.  

Loppujen lopuksi molemmat olemme akatemian aikana dialogissa kehittyneet ja kehitys jatkuu varmasti vielä pitkälle tulevaisuuteen. 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!