Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito

Kirjoitettu 28.04.13
Esseen kirjoittaja: Linda Heikkilä
Kirjapisteet: 3
Kirja: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito
Kirjan kirjoittaja: William Isaacs
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ennen Tiimiakatemiaa en ole ikinä oikein edes tullut pohtineeksi mikä dialogi on. Olen kai aina ajatellut, että siinä ei ole mitään sen kummallisempaa kuin avoin keskustelu. No, ensinnäkin keskustelu ja dialogi käsitteinä ovat täysin erilaiset.

Keskustelu = tarkoituksena päätöksenteko, pyritään luomaan mahdollisuuksia ja näkemään uusia vaihtoehtoja, pyritään pääsemään lopputulokseen ja saamaan käsiteltävä asia pois aikajärjestyksestä

Dialogi = pyritään selvittämään edessä olevan valinnan luonnetta ja tekemään valinta useiden vaihtoehtojen joukosta, tarkoituksena herättää oivalluksia joiden pohjalta tietoja ja etenkin ihmisten ennakkokäsityksiä voi järjestää uuteen uskoon

Dialogin luonne muotoutuu jokaisen osallistujan henkilökohtaisista taidoista. Jotta dialogi onnistuisi, olisi hyvä kun jokaisella osallistujalla olisi hallussaan ainakin perusteet dialogin neljästä perustaidosta.

  1. Kuuntelu
  2. Kunnioittaminen
  3. Odottaminen
  4. Suoraan puhuminen

Kuuntelussa tärkeää on se, että kykenee kuuntelemaan toista avoimin mielin ilman vastarintaa. Kuuntelu ei siis ole pelkästään istumista hiljaa ja toisen tuijottamista silmiin. Kun dialogiin osallistuvat ihmiset pystyvät tosissaan hiljentämään omia ajatuksia ja keskittymään toisen puheenvuoroon, saadaan asioita ratkaistuakin. Minun kuuntelutaitoni on aika kohtalaisella tasolla. Mikäli asia on mielenkiintoinen keskityn kuunteluun tosissani, ja jään pyörittelemään mieleeni mitä kukin on asiaan sanonut. Jos asia on vähänkin epämieluisa minulle havahdun siihen, että ”esitän” kuuntelevani, vaikka todellisuudessa mielessäni pyöriiikin jotain ihan muuta enkä oikeasti olekaan kuullut sanakaan toisen puheenvuorosta. Usein omaa kuunteluani häiritsee myös se, että mietin tarkkaan mitä minä voisin sanoa asiaan ja miten minun tulisi asiani esittää.

Idealekan treeneissä kuuntelu ei ole vielä parasta mahdollista. Kyllä, dialogissamme annetaan toiselle suunvuoro ja katsomme puhujaa mukamas kuunnellen. Mutta kuinka moni oikeasti kuuntelee? Varsinkin check in-kierroksilla monet katselevat kelloa, räpläävät puhelinta vihkonsa tai laukun suojissa ja tuntuvat keskittyvän muihin asioihin. Check-in kierrokset ovat mielestäni yhtä tärkeitä kuin treenien muukin sisältö. Alku- ja loppukierroksella saa tietää miten muilla tiimin jäsenillä menee ja mikä tiimin tilanne on. Tällöin siis varsinkin tulisi osata kuunnella muita.

Toisten puheenvuorojen ja mielipiteiden kunnioittaminen on ehdoton edellytys onnistuneelle dialogille. Jokainen osallistuja on samanarvoinen kuin muut ja jokaisella on oikeus tuoda oma asiansa esille, ilman että sitä tuomitaan. Kunnioittamiseen liittyy myös se, että osaa kunnioittaa omia mielipiteitä ja ajatuksia eikä yritä korjata niitä sellaisiksi johon muut ovat tyytyväisiä. Itse en korjaile omia ajatuksiani ja mielipiteitäni muille miellyttäviksi, mutta toisinaan jätän sitten omat ajatukseni sanomatta jos tiedän sen aiheuttavan turhanpäiväistä hässäkkää.

Idealeka on kehittynyt mielestäni huimasti toisten ajatusten kunnioittamisessa. Alussa treenien dialogeissa osa puhui ehkä hieman röyhkeästikin päällekäin eikä varsinkaan hieman hiljaisemmat ihmiset saaneet suunvuoroa halutessaan. Nykyään suunvuoron saaminen on helpompaa, ja päällekkäinpuhumisestakin osataan pyytää anteeksi. Osaamme myös kuunnella ja olla keskeyttämättä häntä, jolla on puheenvuoro.

Kun osaamme odottaa ja lykätä varmaa mielipidettämme, voimme saada uusia näkökulmia esiin. Omia mielipiteitä kannattaa välillä kyseenalaistaa ja pohdiskella erilaisista vinkkeleistä, sillä näin emme turvaudu vain muistoihin ja pystymme kehittämään uutta. Itse ainakin (ja luulisin että suurin osa tiimistänikin) ei vielä hallitse tätä taitoa. Jos minä olen jotain mieltä, en ala kovinkaan usein pohtimaan tai kyseenalaistamaan omia miellipiteitäni ennen kuin sanon ne ääneen. En myöskään pitkitä varman mielipiteen muodostamista, vaan se tulee yleensä samantien ja siinä sitten pysytään. Luulen, ettei kovin moni Idealekalaisistakaan kyseenalaista omia ajatuksiaan, ennen kuin he tuovat asian esille meille muille. Tätä taitoa voi kehittää esimerkiksi siten, että pysähdyt silloin tällöin miettimään kysymyksiä:

”Miksi tarkastelen asioita niin kuin tarkastelen?”

”Mikä kysymys kätkeytyy kysymyksen taakse?”

”Mitä teemoja tai kytkentöjä näen lausuttujen sanojen takana?”

”Miten muuten tai mitä muuta taustaa vasten voin tarkastella näitä seikkoja?”


Suoraan puhuminen, dialogin neljästä taidosta tämä on minulla alkeellisimmassa vaiheessa. Ei sillä, ettenkö uskaltaisi puhua suoraan mielipiteistäni. En vain tiedä milloin on kannattavaa tuoda omat asiat suoraan esille ja millon oman asian voi jättää sanomatta. Kirjassa sanotaan, että jos haluaa puhua dialogissa suoraan, on vastattava yhteen kysymykseen ”Mitä nyt on tarpeen ilmaista?” Tämä kysymys pyörii mielessäni aina, kun mieleni tekee puhua suoraan jostain asiasta. Pohdin, onko minun järkevä sanoa tätä ääneen? Onko asiani dialogin kannalta oleellinen, vai aiheuttaako se vaan turhaa riitaa? Tiimini korostaa sitä, että jokaisen olisi hyvä uskaltaa puhua suoraan ja ilmaista mielipiteensä, koki sen sitten turhaksi tai ei. Minulle tämä vain ei ole ihan niin yksinkertaista. Jos itse koen, että oma asiani on epäoleellinen tai muuten vain turhaa sanoa ääneen, niin en minä silloin sano. Ehkä minun pitäisi opetella puhumaan suoraan ja reippaammin omista mielipiteistäni, vaikka en itse kokisikaan niiden esilletuontia niin tärkeänä.

 

Kaiken kaikkiaan voin suoraan sanoa, että Idealekan dialogi ei vielä ole kehittyneimmästä päästä. Mutta emmehän ole olleetkaan tätä taitoa kehittämässä kuin vasta alle vuoden. Kehitämme tätä taitoa viikoittain vähintään sen 8 tuntia. Pikkuhiljaa dialogimme vahvistuu ja jokainen meistä pystyy antamaan dialogiin enemmän ja enemmän.

 

Miten voin kehittää dialogiamme?

  1. Kuuntele ilman vastarintaa
  2. Opi sietämään jännitystä
  3. Pitkitä varman mielipiteen muodostamista
  4. Voita itsesensuuri

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!