Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Dialogi- yhdessä ajattelemisen taito

Kirjoitettu 16.05.13
Esseen kirjoittaja: Jonna Pekkarinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Dialogi
Kirjan kirjoittaja: William Isaacs
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

William Isaacs- Dialogi, yhdessä ajattelemisen taito

 

Tästä kirjasta lähdin hakemaan aineksia hyvään dialogiin ja samalla miettimään Idealekan dialogin tämän hetkistä tilannetta.

 

Ennen kirjan lukemista mietin omaa rooliani tiimimme dialogissa. Tarpeen tullen voin olla paljonkin äänessä ja sanon mielelläni oman mielipiteeni. On kuitenkin monia hetkiä tai jopa kokonaisia treenejä, jolloin toimin vain kuuntelijana. Tiimissämme on muutama niin vahva persoona, eikä suun vuoroa saa kukaan muu. Välillä sitä miettii, että omalla mielipiteellä ei ehkä niin paljoa ole merkitystä. Enkä sitten koe tarpeelliseksi ryhtyä huutamaankaan.

Kuuntelutaidoissa olen kehittynyt huimasti tämän ekan vuoden aikana. Aikasemmin kuunteluun keskittyminen herpaantui nopeasti ja aloin huomaamattamini miettimään aivan muita asioita. Kuunteluhan ei tarkota sitä, että istuu hiljaa ja miettii omaa puheenvuoroaan. Ihan kivaa itsekin huomata, että on aidosti oppinut kuuntelemaan muita.

 

Mikä sitten Idealekan dialogissa on hyvää? Toisen tiimin valmentajalta saimme palautetta, että dialogimme olisi jo melko rikasta. Kuuntelutaidot ovat kyllä kehittyneet viime syksystä, mutta kehitettävää on. Esimerkiksi muistiinpanoja kirjoittaessa moni saattaa niin paljon keskittyä kirjoittamiseen, että hetken päästä pitää kysyä juuri kerrotua asiaa uudestaan.

Kävin menneellä viikolla ristipölyttämässä kolmannen vuoden tiimiä Ideaflyta ja sana ”kuuntelu” sai aivan uuden merkityksen. Heidän treeneissään jokainen sai puhua puheenvuoronsa rauhassa loppuun ja ihmiset olivat aidosti kiinnostuneita. Välikysymyksiä esitettiin, mutta puhuja sai jatkaa kuitenkin puheenvuoronsa loppuun asti.

 

 

Miksi toi sanoo noin?”

 

Ideaflyn treeneistä päästäänkin dialogin toiseen tärkeään elementtiin, kunnioittamiseen. Kyllä sen ihan selvästi huomasi, kuinka kolmannen vuoden tiimiläiset kunnioittivat toisiaan ja ikäänkuin antoivat keskustelussa tilaa jokaiselle.

Dialogin onnistumisen kompastuskivi onkin usein se, ettemme osaa olla avoimia keskustelulle vaan helposti turvaudumme aiemmin opittuihin tapoihin ja toimintamalleihin.

Täytyisi muistaa, että jokaisella dialogin jäsenellä on erilaiset taustansa, mahdollisesti kulttuurillisiakin eroja. Mielipiteet riitelevät keskenään, ei ihmiset. Sitähän meille on monia kertoja sanottu. Voitaisiin jokainen kuuntelemisen ohessa pysähtyä miettimään ja ymmärtään, miksi ”toi” sanoo niinkuin sanoo. Sitä kautta mielestäni syntyy kunnioitus dialogissa.

 

Odota!

 

Tämä on minulle dialogin haastavin osuus. Kun jotain tulee mieleen, se on äkkiä sanottava, ettei vain unohdu. Sama pätee kyllä ihan muissakin tilanteissa. Isaacs kertoo tarinaa lääkäristä, joka vertasi lääkärin työtä ja dialogia toisiinsa. Eihän hän voi yhden kivun perusteella kertoa, mikä potilasta vaivaa. Varmistuakseen kivun syystä olisi tehtävä lisätutkimuksia. Tämän tiedostaessaa hän siltikin sanoo joskus päästävänsä suustaan hätäisiä arvioita, tutkimatta asiaa lisää. Lääkäri kuitenkin tiedostaa tämän epäkohdan ja ainakin yrittää toimia paremalla tavalla. Ehkä välillä voisi myös pysähtyä miettimään, miksi minulle heräsi tällaisia ajatuksia? Miten tämä vaikuttaa muihin? Miksi, miksi ja miksi? Kyllä välillä kannattaa kyseenalaistaa itsensä ja perustella myös itselleen, mistä minun mielipide syntyy.

 

Ei paskanpuhumista

 

Suoraan puhuminen. Tiimimme kuumin aihe viimeisen kuukauden aikana. Kyllä, tiedämme itsekin olevamme valetiimin vaiheessa. Uskon tämän Idealeka-nimisen tulivuoren piakkoin räjähtävän, onhan se jo antanut merkkejä itsestään. Mutta eikös purkauksen jälkeen tuhkasta ja laavasta synny hedelmällistä maa-aluetta? Vaikka vertauskuva oli surkea, ihan hyvältähän meidän tilanne sitten näyttää. Ollaan matkalla kohti hyvää tiimiä!

Vaikka dialogi kuinka vaatisi suoraan puhumista, kuudentoista toisilleen vieraan ihmisen on väistämättä vaikea alkuvaiheessa puhua aina niin suoraan. Kun ei tunne toista, ei ehkä halua pahoittaa toisen mieltä, tai ei vaan uskalla yksinkertaisesti sanoa.

 

 

 

Nämä dialogin neljä elementtiä ovat kultainen lanka kohti parempaa ja parasta dialogia.

Mielestäni pitäisi myös muistaa, että jokaisella meistä on oma merkityksensä dialogissa. Minun osallistuminen tähän keskusteluun vaikuttaa aivan yhtä paljon kuin sinunkin osallistumisesi. Annetaan tilaa, kuunnellaan ja kunnioitetaan. Jokainen päivä ei voi olla huono päivä. 🙂

Jonna Pekkarinen

Osuuskunta Idealeka

jonna.pekkarinen@idealeka.fi

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!