Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Dialogin hienous – entiseen ei palata

Kirjoitettu 03.05.13
Esseen kirjoittaja: Sonja Hyökyvaara
Kirjapisteet: 2
Kirja: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito
Kirjan kirjoittaja: Willian Isaacs
Kategoriat: 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 2.3. Yhteisöllisyyden kehittämisen työkalut, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Dialogi

ja yhdessä ajattelemisen taito

 

Dialogi-kirjan ensimmäisillä sivuilla johdannon kirjoittaja Peter Senge kysyy: ‘milloin viimeksi koit, että joku todella kuunteli sinua?’ Ilokseni tajusin, että minähän saan tilaisuuden tähän joka viikko! Treeneissä harjoitellaan dialogia ja sen perustaitoihin kuuluu kuunteleminen. Useimpien on vaikea palauttaa mieleen milloin niin on käynyt, milloin joku on todella kuunnellut sinua. Tiimiakatemialla sinulla on joka viikko oiva tilaisuus tulla kuulluksi.

Olen käynyt nyt reilu puoli vuotta Tiimiakatemiaa ja voin heittämällä kertoa, että tiimimme avoin dialogi on antanut minulle eniten. Dialogi tarkoittaa yhdessä perehtymistä johonkin asiaan. Se on tapa ajatella ja miettiä yhdessä. Dialogi ei ole yhden ihmisen toiseen kohdistavaa toimintaa vaan ihmiset käyvät dialogia yhdessä.

Dialogimme on kehittynyt huomattavasti puolivuotisen taipaleemme aikana. Alussa vain muutama ihminen oli äänessä ja ‘ringin’ ulkopuolella puhuttiin paljon. Nyt me hitaastilämpenevätkin olemme päässeet asian ytimeen. Totesimme, että on tärkeää tiedottaa treenien agendasta etukäteen. Silloin voimme pohtia asioita jo etukäteen ja valmistautua. Huomasimme tämän kun keskustelua syntyi treenien jälkeen niin paljon ja asiat jäivät kellumaan kun ratkaisuun/päätökseen ei päästy. Moni asia tuli mieleen vasta jälkeenpäin. Näin ollen jos aiheeseen tutustuu jo etukäteen ja valmistatuu, on treenien dialogi paljon tehokkaampaa ja antoisampaa kun jokaisella on valmiiksikin jo jotain sanottavaa. Itse koen valmistautumisen tärkeänä, silloin saan paljon enemmän treeneistä irti. Dialogin päätarkoituksena ei kuitenkaan ole päätöksenteko. Dialogissa pyritään luomaan mahdollisuuksia ja näkemään uusia vaihtoehtoja. Keskustelussa pyritään pääsemään lopputulokseen ja saamaan käsiteltävä asia pois päiväjärjestyksestä.

Toinen todella tärkeäksi koettu asia on alun check in/ fiiliskierros, miksi sitä nyt ikinä kukin haluaa kutsua. Fiiliskierroksella jokainen pääsee aukaisemaan suunsa ja lopputreeneistä se sitten sujuu paljon juoksevammin. Ilman fiiliskierrosta voi olla, että joku jää sanomatta sanaakaan. Itsellä ainakin fiiliskierros auttaa pääsemään fiilikseen mukaan. Fiiliskierroksella on yleensä tapana kertoa kuluneesta ja tulevasta viikosta ja kertoa yleisiä fiiliksiä ja ilmotusluontoisia asioita. Harmillisesti joustamme välillä tästä jos treenit on paljon muuta ohjelmaa täynnä. Sitä ei pitäisi pitää yhtään sen vähemmän tärkeänä kuin muitakaan asioita.

Olemme keskustelleet myös siitä, että jos mielipiteelle saa kannatusta, edes jonkunlaisia ‘samaamieltä’ kommentteja niin se rohkaisee kertomaan omia mielipiteitä. Ryhmässä tarvitaan kannattajia siinä missä alotteentekijöitäkin ja vastustajia siinä missä sivussakatsojiakin.

Tiimimme vahvuus on selvästi se, että olemme joukko aivan erilaisia ihmisiä. Kaikki ovat eri taustoista, eri-ikäisiä, pitävät erilaisista asioista ja oppimistyylit ja -tottumukset ovat erilaisia. Mielipiteemme eriävät toisistaan tosi paljon. Aluksi se oli todella hankalaa, ja on sitä vieläkin mutta yhteistä säveltä on löytynyt asettamalla yhteisiä tavoitteita, johon kaikki pystyvät sitoutumaan. Ja siinähän oli sumplimista. Syksyllä mietittyihin tavoitteisiin ei päästy, joten rupesimme miettimään mistä tämä johtui. Kaikki juonsi käymästämme dialogista. Dialogia kävi vain muutama ihminen eikä eriäviä mielipiteitä uskallettu sanoa. Eihän semmoinen toimi, kun tiimistä on kyse.

Usein myös harhaudumme dialogissa keskustelemaan jostain ihan muusta. Jotkut haluavat olla äänessä koko ajan vaikka heillä ei olisi aiheeseen liittyen mitään sanottavaa ja haluavat jauhaa ihan siitä syystä, että ovat äänessä. Silloin usein käy niin että tulee enemmän sanoja, mutta vähemmän sisältöä. Itse haluaisin ainakin oppia sanomaan lyhyesti ja ytimekkäästi mielipiteeni ja asiani.

Tiimin ja treenien ilmapiiri vaikuttaa vahvasti ajatteluumme ja toimintaamme. Jos ilmapiiri on nihkeä, kenenkään ei huvita keskustella. Myös aihe voi olla vaikea ja rankka, jolloin porukka on hiljaista, mutta olen todennut että rankat ja ei niin kivat aiheet vain kehittävät tiimiä. Tämä pätee myös toisinpäin. Jos ilmapiiri on hyvä, syntyy lennokasta juttua ja luovia ideoita. Ilmapiirin voi kokea näkymättömänä tilana, jonka oppii tiedostamaan.

William isaacs kertoo kirjassaan, että dialogissakin on rooleja. Esimerkiksi hallitsija, soturi, rakastaja ja taituri. Oli hauskaa nähdä miten tunnistin nämä roolit oman tiimimme dialogista. Esimerkiksi tiimimme tiimiliiderillä Tomilla on selvä rooli treeneissä. Yksi rooli mikä meiltä usein puuttuu on se joka oottaa asiasta kopin ja tekee siitä konkreettista. Esimerkiksi ottaa asioita ylös fläpille ja lähtee viemään dialogia eteenpäin. On helpompi hahmottaa mistä puhutaan kun asioita kirjataan ylös. On esimerkiksi vaikea alkaa ratkaisemaan ongelmaa jos ongelma on epäselvä tai emme ole vielä keksineet ongelmaa mitä olemme käsittelemässä.

On ollut mahtavaa nähdä, että ajatteluni taso on noussut aivan uudelle tasolle. Olen oppinut ajattelemaan eri näkökulmista asioita. Olen oppinut sisäistämään ja ottamaan huomioon toisten mielipiteet. Se vaatii sen, että laittaa oman mielipiteensä vähäksi aikaa sivuun ja kuuntelee muita. ‘Ihmiset eivät kuuntele, vaan lataavat asettaan.’ Odota kärsivällisesti omien ajatusten esiintuontia ja suhtaudu avoimesti muiden esittämiin näkökohtiin. Älä ajattele ennakkoon, että toinen on väärässä ja oma mielipiteeni on parempi. Sieltä voi tulla tosi hyviä mietteitä ja näkökulmia mitä kannattaa ottaa huomioon ja kuunnella. Harmillisesti usein puolustetaan omia näkemyksiä tappiin asti, jotta asemamme pysyy tai haluamme suojella etujamme. Olen käynyt useasti pohtivaa dialogia päässäni: olen miettinyt tekojeni taustalla vaikuttavia rakenteita eli ajatusteni ja tekojeni syitä. Olen oppinut näkemään entistä selvemmin sitä, mitä olen ennen pitänyt selvänä. Olen myös alkanut miettiä sellaisia tekoihimme liittyviä näkökohtia, joihin en ole ennen kiinnittänyt huomiota. Se on ollut yllättävää ja tehokasta! Monien treenien jälkeen fiilis on ollut ällistynyt siitä, että en ollut ajatellutkaan tuota ollenkaan etukäteen eikä oma mielipide olekaan enää niin vahva. Muiden pointit on ehdottomasti kuulemisen arvoisia, miksei sitten minunkin.

Itselläni dialogi on tehnyt tehtävänsä herättämällä oivalluksia joiden pohjalta järjestänyt omia ennakkokäsityksiä uuteen uskoon. Dialogi on avannut silmäni näkemään ympärillämme olevat mahdollisuudet ja on saanut ajattelemaan uudella tuoreella tavalla. Minusta tuntuu juuri siltä että sisimmässäni uinuva älykkyys on herännyt.

Kirjassa sanottiin hyvin: yhdessä ajattelu tarkoittaa, ettei yksilö enää pidä omaa kantaansa lopullisena vaan vain askeleena kohti lopputulosta. Dialogi ohjaa meitä näkemään enemmän kuin yksittäisten mielipiteiden summan. Dialogissa hyödynnetään osallistujien yhteistä älykkyyttä ja voimaa.

‘lähes kaikkialla, missä dialogi on otettu osaksi arkipäivää ja sen rutiineja, muutokset ovat olleet peruuttamattomia. Entiseen ei palata.’ Itse olen kokenut että treenien dialogi on paras paikka oppia. Parhaita osatekijöitä ovat ne, joista kukaan ei ole tietoinen ennen keskustelun alkua. Meillä on käynyt myös niin, että sen sijaan, että keskutelemalla saataisiin aikaan jotain uutta, tuloksena on eri leireihin jakautumista ja sanasotaa. Energia pitää suunnata näkemyseroista johonkin sellaiseen, mitä ei ole vielä olemassakaan. Dialogin tavoitteena on saavuttaa uusi ymmärrys, joka muodostaa perustan myöhemmälle ajattelulle ja toiminnalle. Luovassa dialogissa aletaan keksiä aivan uusia mahdollisuuksia ja näkemään uusia vuorovaikutustaitoja. Dialogin avulla terästämme huomiointikykyämme ja herkkyyttämme, mitä usein aliarvioidaan työelämässä. Tunneälymme kehittyy.

Aluksi huomasin myös sen, että joidenkin ihmisten mielipiteitä on vaikea kuunnella ihan sen takia, että ei niin pidä siitä ihmisestä. Ennakkoluulot ovat niin vahvoja. Ajattelee että emme ole ollenkaan samalaisia. Dialogissa täytyy muistaa että jos joku toinen on eri mieltä, se ei tarkoita mitään henkilökohtaista. Asiat riitelevät, eivät ihmiset. On tärkeää oppia muuttamaan asennettaan ihmissuhteisiin. Meidän tulee oppia luopumaan pyrkimyksestä saada muut ymmärtämään meitä ja lisäämään sen sijaan omaa ymmärrystämme niin itsestämme kuin muistakin. Älä myöskään tee johtopäätöksiä ja päätelmiä mitä muut ajattelevat tai miettivät. Vaan kerro rohkeasti omia mielipiteitäsi ja ota kantaa.

Parasta treeneissä on se kun keksimme juuri yhdessä jotain ihan uutta ja ideoita lentelee. Jokainen innostuu ja dialogi on luovaa. Erilaisuutemme myötä otamme huomioon monia eri näkökulmia. Silloin juuri tulee sellainen olo, että yhteisvoimin voi saavuttaa jotain paljon suurempaa kuin kukaan omin voimin. Mielestäni aina kun tämmöinen tilanne tulee, että joku aihe herättää paljon keskustelua, sitä ei pidä keskeyttää kiirehtimällä aikataulun takia. Silloin voi katsoa järkevämmäksi tiivistää jostain toisesta aiheesta tai jättää muut aiheet toiseen kertaan. Silloin kun keskustelua syntyy, sille pitää antaa mahdollisuus. Mikään ei ole niin ärsyttävää kun luovan keskustelun keskeytys.

Mitä tutummaksi porukka tulee sitä enemmän pääsen fiilikseen puhua asioista. Riippuu myös päivästä, mutta usein otan osaa keskusteluun ja haluan kertoa näkemysiäni ja ilmaista mielipiteitäni. Itselleni vaikeinta dialogissa on puhua suoraan, mikä olisi todella tärkeää. Dialogin perustaitoihin kuuluu kuunteleminen, kunnioitus, suora puhe ja vankkojen mielipiteiden lykkääminen. Pohdin usein asioita mielessäni, enkä uskalla sanoa niitä, koska pelkään että en osaa ilmaista itseäni oikein ja joku pian loukkaantuu. Mietin myös usein onko ajatuskeni hyvä vai pitävätkö he minua ihan hassuna. Olen kyllä saanut alusta alkaen paljon positiivista palautetta palautteenantotaidoistani. Koko ajan ollaan menty parempaan suuntaan, mutta vielä on rutkasti kehitettävää. Suoraan puhuminen ei tarkoita sitä, että töksäyttää ilkeyksiä, vaan kertoo mielipiteensä suoraan mutta ‘rakentavasti’. Kaikkien pitäisi ilmaista aidosti itseään riippumatta siitä mitä muita vaikuttavia tekijöitä tilanteessa on. Kuitenkin on myös hyvä miettiä mitä milloinkin on tarpeen ilmaista.

Ei ole myöskään helppoa selvittää mitä ajattelemme tai tunnemme. Se vaatii rohkeutta. Muista että minuutemme ei ole vain muiden lausunnoista muodostuva kooste.

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!