Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Draivi

Kirjoitettu 24.04.21
Esseen kirjoittaja: Iska Knuuttila
Kirjapisteet: 3
Kirja: Draivi - voiko sisäistä motivaatiota johtaa?
Kirjan kirjoittaja: Karolina Jarenko, Frank Martela
Kategoriat: 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Koronarajoitusten jatkuessa toiselle vuodelle vitsit alkavat olla todella vähissä. Tartuin Karolina Jarenkon ja Frank Martelan kirjaan Draivi -voiko sisäistä motivaatiota johtaa ja huomasin, että tiettyjä asioita muuttamalla innostus työtä kohtaan paranee.

Tiimini ulkoa asetetut tavoitteet, varsinkin tiukat, saavat meikäläisessä aikaan selviytymisreaktion: Säästelen voimia kaikesta kivasta, jotta selviän seuraavistakin ulkoisista tavoitteista. (Onneksi niitä kuitenkin on, jotta vievät eteenpäin silloin kun sisäinen moti on nollissa. Niiden ansiosta löysin tämän kirjan pariin.) Yleensäkin ongelmana on ollut ”ensin työ, sitten huvi” -mentaliteetti koko elämässä: Yritän pakottaa itseni tekemään jotain ikävää ja hoitaa aina velvollisuudet ensin pois alta. Siinä jää paljon kivaa ja hyödyllistä tekemättä.

Työkö muka eri kuin huvi? Luterilainen näkemys työstä kärsimyksenä ja itsensä pakottamisena tarvitsee korvata. Välillä se on ihan puhtaasti vain ulkoisen motivaation vuoksi tapahtuvaa ja välillä työ taas ei tapahdu, kun sitäkään motia ei ole. On ihan ok tehdä työstä hauskaa, usein se varmaan jopa helpottaa valmiiksi pääsemistä, että menee vähän mutkikkaampaa ja jännittävämpää reittiä. Ainakin Tove Jansson kirjoitti näin jossain muumitarinassaan.

Voisin yrittää kelailla tiimikavereistani, toteutuvatko heidän psykologiset perustarpeensa ja ottaa sen jokapäiväiseksi tavaksi, osaksi elämääni.

Psykologisia perustarpeita ovat

välttämättömät (kuin hygieniatekijöitä)

  • hengissä pysyminen, turvallisuus (= resurssit)
  • yhteisössä pysyminen (= status)

lisäksi elämästä mielekästä tekevät (kuin motivaatiotekijöitä)

  • itsensä toteuttaminen, johon kuuluu
    • vapaaehtoisuus
    • kyvykkyys
  • yhteisöllisyys, johon kuuluu
    • yhteenkuuluvuus
    • hyvän tekeminen

Vapaaehtoisuus

Vapaaehtoisuuden osa-alueet:

  • omaehtoiset päämäärät
    • Vaikka Tiimiakatemialla onkin suuri vapaus valita mitä tekee, silti aina ei tule tehtyä mitä haluaa, kun ei tiedä mitä haluaa. Paikoillaan ihmettely on tuskastuttavaa, joten olen puuhastellut kaikenlaista tiimin ja yhteisön eteen. Kun kaikenlaista puolipakollista silppua on paljon, on helppoa vain osallistua niihin ja lyödä laimin omat päämäärät.
    • Pyrin tekemään muutosta, olemaan vähän kapinallinen, vaihtamaan ajattelutapaa. Keskityn tavoitteisiini ja yritän toteuttaa ne, tarvittaessa myös pakollisten asioiden kustannuksella. Tosin näin kiltin ihmisen tapoja on hankala muuttaa. Minun oli tarkoitus kirjoittaa tämäkin essee vain puoliksi luetun kirjan pohjalta todella nopeasti, jotta pystyn keskittymään niihin asioihin, jotka ovat minulle oikeasti tärkeitä. Toisin kävi. Sanonta ”Hyvään pyritään, mutta priimaa tuppaa tulemahan” ei aina tarkoita että toiminta on kokonaisuuden kannalta järkevää.
  • tekemisen tapa
    • Välillä huomaan, että jokin asia on hauskaa tehtä eri tavalla. Kun ryhdyin kirjoittamisen sijasta piirtämään oppimissopimustani, niin ajatukset aukesivat aivan eri tavalla ja syvyydellä. Pääsin myös pitkästä aikaa käyttämään uinuvaa taitoa.
  • tekemisen innostavuus, sisältö
    • voi tuunata
      • itse toimenkuvaa
      • sosiaalista ympäristöä
        • Tämä on ollut minulle tabu. ”Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen.” Tuntuu epäkohteliaalta ja epätasa-arvoiselta sanoa kenestä tykkää ja kenestä ei. Työporukan valitseminen sen mukaan kenen kanssa viihtyy tekisi varmasti hyvää, sillä toiset ihmiset tuntuvat paljon inspiroivemmilta ja motivoivemmilta kuin toiset. Kaikki tietävät ajatuksen taiteilijasta ja hänen muusastaan. Ryhmädynamiikka on nimensä mukaisesti voimia, jotka voivat lamauttaa ihmisen tai tehdä hänestä Duracell-pupun. Minua arveluttaa ylenmääräinen hihkuminen ja säntäily, lienen vähän introvertti. Mutta korkea energia on ihan jees silloin kun omat tavoitteet ja iso kuva ovat selvillä. Treenitilan oven vieressä on ollut kyltti ”Mitä tuot mukanasi tähän huoneeseen?” Sen mukaisesti voisin yrittää panostaa enemmän siihen, että olen myös itse antoisaa seuraa.
      • asennoitumista
        • ”autanko asiakasta huomaamaan tarpeensa” vai uskottelen asiakkaalle että hänellä on jokin keinotekoinen tarve? Käytännössä kyse voi olla samasta asiasta. Se millaista tarinaa itselleen kertoo – miten asiat selittää, mitä korostaa ja miltä sulkee silmänsä – vaikuttaa valtavasti motivaatioon. Kumpi tarina on totta? Onko intohimohypetys vain tapa saada ihmiset keskittymään menestyjiin yhteiskunnan sijaan?

 

Mulle tehtävä

  • joka sopii omiin luonteenvahvuuksiini: kärsivällisyyttä, oivaltamista, tarkkuutta, esiintymisrohkeutta, muiden huomioonottamista.
  • jossa pääsen edistämään isosti jotain isoa ja tärkeää hyvää.
  • jota osaan ja opin lisää
  • porukka, johon haluan kuulua: kirkasotsainen, kunnianhimoinen, ammattimainen,
  • myös ”poliittista” vaikuttamista, mutta niin, että tilaa on myös mielipiteiden kehittämiselle ja uudelleenarvioinnille

 

”Ne ihmiset, joilla oli sekä vahvat sisäiset että ulkoiset motivaatiot pyrkiä kadetiksi, pärjäsivät urallaan huonommin kuin ihmiset, joiden syyt ryhtyä kadetiksi olivat pelkästään sisäisiä.” Se vie huomiota sisäisestä motivaatiosta. Vähän kuin luonto-ohjaaja- tai melontaopashommat. Tykkäsin meloa ja liikkua luonnossa, ja pidän siitä edelleen, mutta kun sitä tekee työkseen, niin vapaa-ajalla haluaa pysyä neljän seinän sisällä missä aurinko ei porota eikä tuuli tuiverra.

Kaikki ydintehtävien ulkopuolinen veks! Kaikki edellytykset onnistumiselle. Tiimikaverini Elisa oli oikeassa kun toivoi yksinkertaisuutta ja ”pakollisten” tehtävien karsimista minimiin. Ne estävät keskittymästä omiin tavoitteisiimme.

Kyvykkyys

  • taitavuuden ja hallinnan tunne
    • Tämä syntyy siitä, että pääsee tekemään omaa alaansa. Olen vähän vältellyt tätä, koska haluan oppia uusia juttuja. Helpot projektit olisivat kuitenkin voineet antaa tiettyä rohkaisua, henkistä selkänojaa muuhun tekemiseen. Projektin hankkimista ajatellessa tosin haluaisi sen olevan jotain todella mahtavaa, koska hankinta vaatii oman työnsä. Tähtiprojektien lisäksi myös tylsemmät lypsylehmätkin voivat siis sopivassa määrin lisätä työn imua.
  • aikaan saaminen
    • työn jäljen näkeminen tietotyössä kotoa käsin voi jäädä aika vähälle. Palautteen saaminen edes itseltään menikö jokin hyvin vai huonosti.
  • oppiminen ja kehittyminen, mutta tää vaihtelee

 

Täpitys, eli tiimiyrityksen edistymisen mittaristo ohjaa meitä tekemään oikeita asioita väärästä syystä. Hyvä valmentaja ei anna meille karttaa, vaan sytyttää kaipuun paratiisiin. Ehkä vinkkaa välillä mitkä reitit on toimivampia.

Kun joku kokee jotain hyväksi, hän ehdottaa sitä muille. Jos siihen on tärkeää saada aivan kaikki mukaan, ja kaikki ymmärtävät sen, kaikki osallistuvat. Jos he eivät ymmärrä miksi heidän pitää siellä olla, (paitsi että joku käskee ja jos ei tottele niin saa paheksuntaa), heidän ei pitäisikään olla siellä. Tee niin kuin parhaaksi näet! Mutta me ei nähdä kaikkea, ja sen takia on tärkeää keskustella paljon ja pyrkiä ymmärtämään. Voisiko anarkismi sittenkin toimia tiimissä? Osuuskunta Dynalla sen suuntainen ajattelu saattoi ehkä auttaa heitä pääsemään kohti henkilökohtaisia tavoitteitaan. Hylkäämällä Tiimiakatemian protokollan he eivät kuitenkaan päässeet niin pitkälle Tiimiakatemian mittareilla mitattuna.

Taisin olla ihan oikeilla jäljillä, kun kehityskeskusteluja vetäessäni keskityin siihen, kuinka voin auttaa ihmisiä saavuttamaan oppimissopimuksessa määritellyt tavoitteet.

Meidän pitäisi kysyä säännöllisemmin ”miksi?” koska näky falskaa. Joskus “miksi” on vanhentunut, tai sen saavuttamiseen on fiksumpia menetelmiä.

Yhteenkuuluvuus

  • keskinäinen ryhmähenki
    • tämä on todella haastavaa etänä. onneksi voi puhua puhelimessa ihan vain kuulumisia. Treeneissä tapahtuva Check-in ja check-out, eli vapaasti suomennettuna kuulumisrinki ovat ehkä parhaita työkaluja tähän. Vapaa-ajan viettäminen tiimin kanssa eri aktiviteettien parissa auttaa kyllä kummasti.
  • johto välittää ja arvostaa
    • olen laiminlyönyt tätä asiakkuuspäällikkönä toimiessani, sillä en ole tarpeeksi ahkerasti kysellyt kaikilta miten heillä menee.
  • luotettava ja reilu toiminta

Identifioituminen organisaatioon -mulla ei vielä täydellistä, vaan jonkun verran arvoristiriitaa. Tavoitteeni on parantaa maailmaa eikä ansaita omaisuutta. On täällä muitakin samanlailla ajattelevia, mutta jotenkin me ei kai olla löydetty toisiamme. Tosin rahalla pystyy ostamaan koulutuksen aika monelle kolmannen maailman nuorelle. Voi olla, että mun kannattaisi motivaationi vuoksi olla yhteydessä johonkin kummilapsitoimintaan, videoyhteydellä paikan päälle ja luvata ansaita heille uudet oppikirjat syyslukukauden alkuun mennessä. Ehkä se laittaisi enemmän vipinää tossuun.

Pyyteetön arvostus ihmisenä. “Kun ihminen on epävarma omasta asemastaan ja siitä että hyväksytäänkö hänet, niin tämä aiheuttaa ongelmia hyvin laajalla kentällä.” -been there.

Hyvän tekeminen

  • missio
  • impakti eli oman toiminnan vaikutus
    • on ollut hienoa nähdä miten olen saanut tiimit lukemaan toistensa esseitä uudistettuani Kuukauden Waltari -kisan tai katsoa osuuttani tiimini kuukauden liikevaihdosta. Nyt keväällä taas vaikuttavia projekteja on ollut vähemmän, joten en ole päässyt nauttimaan impaktin aiheuttamisesta. Tämähän muistuttaa aika paljon kädenjäljen näkemistä, mutta keskittyen positiivisiin seurauksiin.
  • auttaminen
    • tiimissä pääsee onneksi auttamaan muita aika paljon, mutta etäaikana pitäisi soitella vielä enemmän apua pyytäen ja tarjoten.

 

“if you got a dream like mine, nobody can take you down

if you got a dream like mine, nobody can push you around

when you know, even for a moment, that it’s your time

you can go with the power of a thousand generations.”

dream like mine, bruce cockburn –

 

Elää merkityksessä, ois se varmaan siistiä. Mä elän tienristeyksessä, miettien mihin suuntaan lähteä. Karkeasti joitain suuntaviivoja on sekä minulla että tiimillä, mutta se jättää myös aika paljon auki.

Joulun alla Tiimiakatemia osallistui joulupuukeräykseen tiimimme aloitteesta, ja toivottavasti ensi joulunakin. (Vaikka laihjoittaminen köyhempään maahan saisi paljon enemmän hyvää aikaan, niin suunta on kuitenkin oikea.) Hymähtelin sille hyväksyvästi, mutta ajattelin, että vaikuttavuuden tulee olla yrityksen toiminnan ytimessä kiinteästi, sen tulee olla strategista, eikä irrallinen ulkoinen palanen. Jalan- ja kädenjälkien hallinta. Aidosti tärkeän mission ympärille rakentuva yritys. Se olisi minun haaveeni. Tai yksi niistä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!