Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Druckerin parhaat

Kirjoitettu 12.06.13
Esseen kirjoittaja: Lauri Pisilä
Kirjapisteet: 3
Kirja: Druckerin parhaat
Kirjan kirjoittaja: Peter Drucker
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.7. Johtamisen klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Druckerin parhaat on tähän mennessä konkreettisin johtamisen kirja mitä olen lukenut. Kirjassa on niin painavaa sanaa johtamisesta ja sen onnistumisen edellytyksistä, että tähän kirjaan on palattava vielä tulevaisuudessa uudelleenkin. Käsittämättömän kovaa kamaa. Tässäpä kolahduksia ja pohdintaa.

Mitä johtaminen on?

”Johtamisen tehtävänä on tehdä ihmisistä kykeneviä yhteiseen suoritukseen, tehdä heidän vahvuuksistaan tuloksellisia, ja heikkouksistaan merkityksettömiä.”

Jotta voi tulla hyväksi johtajaksi, on aluksi ymmärrettävä perinpohjin, mitä johtaminen oikeastaan on. Kirjassa (s. 20-21) on kattavasti selitetty selkeästä sana kerrallaan, mitä johtaminen on ja mihin sillä pyritään.

Tekniikoiden, analyyttisten työkalujen ja johtamisstrategioiden takana on muistettava aina se fakta, että johdettaessa on aina loppujen lopuksi kyse ihmisistä. Nykypäivän johtajuuden voisi siis päätellä olevan enemmänkin valmennusta. Ihmisläheisen johtamisen tärkeyttä Druckerkin siis korostaa, mikä lienee jo aika itsestäänselvää!

Vision merkitystä ei Druckerkaan jätä mainitsematta. Hänen mukaansa yrityksellä on oltava yksinkertaiset, selvät ja yhdistävät tavoitteet. Kaikkien pitää olla sitoutunut yhteiseen visioon, muuten ei ole yritystä. On vain sekalainen joukko vailla päämäärää. Johtajan tehtävä on innostaa ja osata sitouttaa alaisensa arvoihin, päämäärään ja visioon. Jotta se voi onnistua, on vision oltava kaikkia yhdistävä ja mielihaluja palveleva.

Sen lisäksi johtajan pitäisi luoda organisaatioon jatkuvan kehittymisen mahdollisuus. Puhutaan oppivasta ja opettavasta yhteisöstä. Tiimiakatemia tarjoaa nimenomaan tällaisen ympäristön, taidamme olla siis edelläkävijöitä. Tiimiakatemian metodeista oppimissopimukset ja niiden avoimuus tiimiyrityksessä oli toinen juttu, minkä yhdistin välittömästi Druckerin ajatuksiin. Hän kertoo kirjassa, kuinka suuren yrityksen tuottavuus parani sen seurauksella, että työnjohtajia myöten kaikkien henkilökohtaiset tavoitteet esiteltiin ja yhdistettiin yrityksen tuottotavoitteisiin. Tulokset puhuvat puolestaan. Vaikka tuntuu välillä, että teemme asioita riittämättömästi tiimiyrityksessä, on muistettava se fakta, että olemme todellakin oikeilla jäljillä ja joistakin Druckerinkin mainitsemista organisaatioon positiivisella tavalla vaikuttavista menetelmistä on ollut meillä käytössä jo ensimmäisestä vuodesta lähtien. Meidän pitää siis ehdottomasti jatkaa samoilla toimintatavoilla ja luottaa niihin. Murehtimisen sijaan voisimme alkaa tehostamaan niihin panostamista ja luoda uskoa, että kun teemme nämä asiat kunnolla, yrityksemme kehittyy.

Mikä on liikeyrityksen tarkoitus?

Tarkoitus? Luoda asiakaskuntaa -> Markkinointi ja innovointi.

Drucker selvittää johtamisen tarkoituksen lisäksi tyhjentävästi myös liikeyrityksen olemassa olon tarkoituksen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on tässä: ”Luoda asiakaskuntaa.” Koska yrityksen tarkoitus on luoda asiakaskuntaa, sillä on kaksi, ja vain nämä kaksi, perustehtävää: markkinointi ja innovointi. Drucker näkee markkinoinnin tavoitteiden olevan nykypäivänä vääränlaiset. Markkinoinnin pitäisi pyrkiä tekemään myynnistä tarpeetonta. Ne eivät hänen mielestään kulje käsi kädessä vaan ovat pikemminkin toistensa vastakohtia.

Motivaation johtaminen organisaatiossa?

”Ihmisiä ei ”johdeta”. Tehtävänä on ohjata ihmisiä. Päämääränä on saada jokaisen yksilön erityisvahvuudet ja tiedot tuottavaan käyttöön.” – Peter F. Drucker (s.74)

Kuten Daniel Pink NBF:ssä esitti, raha ei ole riittävä motivaattori luovan työn tekijälle. Kirjan mukaan tyytymättömyys rahaan laskee motivaatiota jyrkästi, mutta tyytyväisyys rahaan on lähinnä ”hygieniatekijä”. Siksipä työntekijöitä pitäisi johtaa kuten vapaaehtoistyöntekijöitä. Kumpaakin ryhmää motivoi aivan samat asiat! Koska vapaaehtoistyöntekijä ei saa palkkaa työstään, työn on oltava yksilölle antoisampaa, kehittävämpää ja elämyksellisempää kuin normaalin työntekijän. Samaa fiilistä meidän pitää tarjota liike-elämässä alaisillemme. Tarpeeksi rahaa, että se ei haittaa motivaatiota + kehittävää, haastavaa ja palkitsevaa työtä. Litteään organisaatioon rohkaistaan kirjassa menemään. Tämä johtaa siihen, että johtajan ja alaisen suhteesta tulee kumppanuus. Ja kumppaniaan ei voi käskeä tekemään mitään, on vain suostuteltava ja houkuteltava. Senpä takia johtaminen on enemmänkin ”markkinointia”. Johtamisten uusien lainalaisuuksien johdosta ei voitane puhua enää ”ihmisten työn johtamisesta” vaan uusi, parempi termi sille voisi olla kirjan mukaan ”työsuorituksiin tähtäävä johtaminen”.

Tehokkuus vs. älykkyys

Kirja avasi silmiäni ja vahvisti näkemyksiäni siitä, että tehokkuus ja tietotaito ei todellakaan kulje käsikädessä. Monesti älykkäät ja teoreettisesti valveutunueet ihmiset ovat epäonnekseen tehottomia. Ei riitä, että tietää asioita ja oivaltaa hyviä juttuja. Se on vasta hyvä alku. Sen lisäksi tarvitaan kovaa työtä, uskoa ja tavoitteita, että ideat realisoituvat ja tuottavat sitä kautta parempia tuloksia. Itse olenkin monesti miettinyt missä olisimme, jos laittaisimme edes kerran viikossa jonkun hyväksi havaitun idean/hyvän oivalluksen käytäntöön. Luemme valtavasti kirjoja, mutta laitammeko oikeasti asioita käytäntöön mitään. Yhdessä kirjassa voi minun mielestäni olla niin paljon tietoa, että kaiken käytäntöön saatuaan on todella menestyvä tiimiyrittäjä sillä osa-alueella. Esimerkkinä vielä Brian Tracyn luento NBF:ssä. Jos ottaisimme hänen esityksensä perin pohjin käsittelyyn ja keskittyisimme niiden asioiden käytäntöön laittoon, meitä tulisi vääjäämättä huippumyyjiä. Sen sijaan käymmekin hakemassa uuden myynnin kirjan ja unohdamme mitä Brian Tracy meille opetti. Kuulostaa käsittämättömltä ja erittäin tehottomalta. Jos osaat puhua, mutta et puhu, on sama vaikka et osaisi puhua. Jos tiedät, mutta et laita käytäntöön, on sama kuin et tietäisi lainkaan.

Top 3:

1. ”Johtamisen tehtävänä on tehdä ihmisistä kykeneviä yhteiseen suoritukseen, tehdä heidän vahvuuksistaan tuloksellisia, ja heikkouksistaan merkityksettömiä.”

2. Keskityn parantamaan ”käytäntöönlaittoprosenttiani” ja toisaalta haastan muitakin (etenkin niitä älykkäitä tiimiläisiä) laittamaan asioita käytäntöön!

3. Ihmisiä pitää johtaa kuin vapaaehtoistyöntekijöitä.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!