Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Elämysseikkailu

Kirjoitettu 08.02.16
Esseen kirjoittaja: Iina Tiihonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Elämysseikkailu - matka maailman ympäri
Kirjan kirjoittaja: Kari Sotamaa, Riikka Ojanperä
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Löysin YPK:sta sattumalta Kari Sotamaan ja Riikka Ojanperän kirjan Elämysseikkailu, joka kertoo heidän matkastaan maailman ympäri. Parivaljakko kolusi seitsemän ja puolen kuukauden aikana läpi seuraavat kohteet: New York, Havaiji, Fidzi, Australia, Uusi-Seelanti, Thaimaa, Laos, Vietnam ja Kambodza. Valitsin kirjan nostattaakseni entisestään omaa MYM -innostustani ja saadakseni vinkkejä pitkälle reissulle.

Tein pari viikkoa sitten oppimissopimusta ja suunnitelmaa tulevalle vuodelle, ja tuntui että kaikki tavoitteet kulminoituivat tavalla toisella lopulta maailmanympärysmatkaan, vaikka se onkin vasta ensi vuoden hommia. MYM on tällä hetkellä kaikista voimakkain motivaattori omalle tekemiselle sekä akatemialla että henkilökohtaisessa elämässä. Reissu alkaa vihdoinkin siirtyä unelmista konkretian tasolle, kun olemme tiimin kanssa alkaneet miettimään matkasuunnitelmia ja tavoitebudjettia. Tietysti myös tällä hetkellä maailmanympärysmatkalla olevien valmistuneiden tiimiakatemialaisten matkakuvat herättävät lievän kateuden lisäksi hirveän suurta innostusta.

Olen alkanut kartoittaa omaa matkareittiä pikku hiljaa mielessäni, ja kirjassa esitellyistä kohteista ainakin Uusi-Seelanti ja Aasian maat (sekä ehkä Fidzi) kiinnostavat kovasti. Uuteen-Seelantiin on pakko päästä jo pelkästään maan mielettömän luonnon vuoksi. Kirja esitteli myös paljon erilaisia aktiviteetteja, joita maassa voi harrastaa. Suurin osa niistä meni heittämällä extremeurheilun puolelle. Aiemmin olisin näyttänyt sellaisille touhuille punaista valoa, mutta kirjaa lukiessa aloin haaveilemaan muun muassa jäätikkökävelystä, koskenlaskusta ja jopa laskuvarjohypystä, vaikka pelkään sekä lentämistä että korkeita paikkoja ylipäätään.

Fidzistä en saanut kirjan perusteella sen kummempaa mielikuvaa. Haluan oman reissun aikana johonkin paratiisisaarelle, ja Fidzi voisi olla yksi vaihtoehto. Olen kovasti myös miettinyt mihin Aasian maista tahtoisin, mutta en oikein saanut siihenkään kirjasta vastausta. Eniten mieleen jäi Vietnam, mutta sekään ei vielä synnyttänyt “pakko päästä” -fiiliksiä.

Mahdollisten matkakohteiden lisäksi sain kirjasta ajatuksia siitä, millä muilla tavoin pitkälle reissulle kannattaa varautua.

Rytmitä reitti

Pitkällä matkalla kannattaa suunnitella reitti siten, että ohjelmassa on sopivassa suhteessa rentoutumista ja aktiviteetteja. Esimerkiksi pitkän rantalomailun jälkeen on suositeltavaa suunnata kaupunkikohteeseen, jotta mieli pysyy virkeänä. Kaikissa reissuoppaissa mitä olen lukenut, toitotetaan sitä, että matkalla ei kannata kiirehtiä ja yrittää nähdä kaikkea mahdollista. 10 päivää on oikeastaan minimi yhdessä maassa, jos haluaa saada kunnollisen kuvan paikallisesta elämänmenosta.

En ollut miettinyt omaa reittiäni juurikaan tästä näkökulmasta, vaan valikoinut listalle kiinnostavia maita. Toisaalta jokaisessa maassa on varmasti mahdollisuudet sekä harrastaa että rauhoittua, joten kunhan vain pysyttelee kaikkialla sopivan kauan, ei toivottavasti kovin pahaa reissuväsymystä ehdi syntyä.

“Hyvin suunniteltu on puoliksi pilattu.”

Ylläoleva lausahdus kuvastaa toisaalta sitä, että esimerkiksi majoituksia, bussimatkoja tai aktivitteetteja ei kannata varata reilusti etukäteen, mutta toisaalta myös sitä, että matkaa ei muutenkaan kannata suunnitella liikaa ennakkoon. Kirjan kirjoittajien mukaan liian aikaisin varatuista lipuista ja tiketeistä koitui monesti vain harmia, kun matka ei edennytkään paikan päällä suunnitelmien mukaisesti. Paikan päältä ostaminen tulee monissa jutuissa usein halvemmaksi, ja muut reissaajat jakavat yleensä hyviä vinkkejä siitä, mitä kannattaa nähdä ja tehdä missäkin.

Itse en ole kovin ahkera suunnittelemaan reissuja tai ottamaan etukäteen selvää kohdemaasta ja sen tarjoamista nähtävyyksiä. Tykkään mennä fiiliksen mukaan ja usein hauskinta on vain kierrellä kävellen ympäri kaupunkia ja katsoa mitä vastaan tulee. Mymmiä joutuu ehkä suunnittelemaan vähän enemmän kuin viikon Euroopan reissua, mutta liikaa en halua suunnitelmia tehdä. Muutamat must see and do jutut jokaiseen kohteeseen ja muuten rennolla meiningillä sinne minne tie vie.

Kun hermoja kiristää

Maailmanympärysmatkassa itseäni huolestuttaa vain yksi asia; miten hermot kestää tiimiläisiä. Olen reissannut useampien eri ystävieni kanssa, ja tähän mennessä ennätys on 1,5 viikkoa ilman suurempaa ärsyyntymistä matkakumppaniin. Tällä kertaa en ole kuitenkaan lähdössä maailmalle parhaiden ystävien seurassa, vaan noin kymmenen hengen sekalaisella joukolla, joiden kaikkien kanssa arvo- ja ajatusmaailma ei mene ihan yksiin.

Tykkään kyllä kovasti tiimistäni, mutta reissun päällä ihmisten hyvät ja huonot piirteet tunnetusti korostuvat ihan eri tavalla kuin normaalissa arjessa. Poimin kirjasta kaksi vinkkiä, jotka varmasti helpottavat hermojen kiristykseen. Ensimmäinen on se, että välillä kannattaa matkata yksin. Ajallisesti tämä voi tarkoittaa yhtä päivää, yhtä viikkoa tai vaikka yhtä maata, mutta hetken itsekseen olon jälkeen toisten seura maistuu varmasti taas paremmalle. Toinen vinkki on se, että kaikista asioista pitää pystyä puhumaan. Olisi kurjaa lopettaa 3,5 vuoden yhteinen Tiimiakatemia -taival reissuun, jonka päätteeksi puolet porukasta ei ole enää väleissä keskenään. Kun kaikki asiat pystytään puhumaan halki, helpottuu elämä huomattavasti. Onneksi tätä taitoa on vielä vuosi aikaa treenata ennen kuin kova työ palkitaan ja pääsemme tiimin kanssa yhdessä ansaitulle maailmanympärysmatkalle.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!