Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Elinvoimaa yhteisöstä

Kirjoitettu 18.05.13
Esseen kirjoittaja: Anna-Sofia Itkonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Elinvoimaa yhteisöstä
Kirjan kirjoittaja: Markku T. Hyyppä
Kategoriat: 2. Yhteisöllisyys, 2.1. Verkostot ja sosiaalinen pääoma

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Perhe oli ensimmäinen yhteisö, johon kuuluin. Sitten tulivat kerhokaverit, luokkatoverit, harrastuspiirit, työyhteisöt ja viimeisimpinä Tiimiakatemia ja oma tiimi. Monta erilaista yhteisöä, joista jotkin ovat tiiviimpiä kuin toiset. Joihinkin kuulun edelleen, toiset ovat jääneet menneisyyteen. Yhteisölle löytyy monia erilaisia määritelmiä, mutta yleisen tulkintatavan mukaan sen voi ajatella joukoksi yksilöitä, joilla on yhteinen päämäärä tai mielenkiinnon kohde. Heitä yhdistää yhteisöllisyyden tunne, jaettu tuntemus yhteisestä identiteetistä.

Yhteisö sanana tuo mieleeni turvan ja yhteishengen, mutta toisaalta myös samanmielisyyden ja yksilöiden tukahduttamisen. Hyvässä, toimivassa yhteisössä sen jäsenet kannustavat toisiaan kohti tavoitteita (niin henkilökohtaisia kuin yhteisiä) ja ovat paljon vuorovaikutuksessa keskenään. Tällaisessa yhteisössä puhe on suoraa ja kritiikki rakentavaa, jolloin kaikki voivat luottaa toisiinsa. ”Luottamusta voidaan kuvata kontaktiliimana, jonka määrää ja laatua kysytään yhteisön yksittäisiltä jäseniltä”, kuten Markku T. Hyyppä kuvailee teoksessaan Elinvoimaa yhteisöstä. Hyyppä tutkii yhteisöllisyyttä ja sosiaalisen pääoman käsitettä teoksessaan erityisesti niiden tuottamien terveydellisten vaikutusten kannalta, niin fyysisten kuin henkisten. Sosiaalisen pääoman käsitettä hän käyttää kirjassaan yhteisöllisyyden synonyyminä.

Hyyppä uskoo, että yhteisölliyys on hyvin vahvasti kytköksissä vapaaehtoisuuteen. Tällä hän viittaa luultavasti siihen, että kun yhteisöllisyys koetaan vahvana, tunnetaan  myös lojaaliuutta yhteisön jäseniä kohtaan ja vastuuta oman panoksen antamisesta työskentelyyn yhteisön tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisössä tunnetaan sisäistä paloa auttaa muita, koska yksilön hyvinvointi hyödyttää koko yhteisöä. Mitä tiiviimpi yhteisö, sitä vahvemmin sen jäsenet tuntevat velvollisuutta auttaa toisiaan. Toisaalta voi ajatella, että vapaaehtoistoiminta synnyttää kontakteja ja verkostoja, joista syntyy vuorovaikutuksen kautta yhteisöjä. Sosiaalisuus ja toiminnallisuus siis synnyttää yhteisöllisyyttä.

Mikä merkitys yhteisöllisyydellä sitten on? Yksilöille se antaa tukea ja joskus jopa suunnan elämälle. Kun tuntee olevansa osa kokonaisuutta, jonka toiminta on tavoitteellista, on myös yksilön omassa elämässä päämäärä. Kun ihminen tuntee, että hänen elämällään on jokin tarkoitus, on hän myös onnellinen. Yhteisö toimii myös yksilön turvaverkkona, joka kannustaa ja auttaa eteenpäin. Sen lisäksi, että sosiaalisuus synnyttää yhteisöjä, myös yhteisöön kuuluminen synnyttää sosiaalisuutta, ainakin jos yhteisö on vuorovaikutukseltaan tiivis. Yhteisöllisyys siis ruokkii yhteisöllisyyttä, verkostot synnyttävät verkostoja. Taustatuki myös toimii monessa tilanteessa rohkaisuna, jota yksilö tarvitsee puskeakseen itseään mukavuusalueensa ulkopuolelle, yhteisö siis auttaa jäseniään kehittymään.

Huomattavaa on, että yksilöllä on myös vastuu yhteisöstä ja hänen tulee omalla osuudellaan vaikuttaa sen kehittämiseen. Yksilön aktiivisuus hyödyttää yhteisöä: kun hän osallistuu vuorovaikutukseen ja vaikuttaa yhteisön tulevaisuuteen, varmistaa hän samalla sekä oman että muiden viihtyvyyden. Se, miten suuren panostuksen yhteisön jäsen on valmis antamaan, riippuu siitä, kuinka tiivis yhteisö on ja kuinka vahvasti yksilö tuntee kuuluvansa siihen. Yleisesti ottaen yhteisö on sitä tiiviimpi, mitä enemmän sen sisällä on vuorovaikutusta: tunnen jokaisen perheenjäseneni ja olen heidän kanssaan jatkuvasti yhteyksissä, joten tunnen hyvin suurta vastuuta heitä kohtaan. Olen toisaalta myös osa oman koulutusalani järjestöä, mutta en tunne kovin montaa siihen kuuluvaa jäsentä, enkä siis ole juurikaan vuorovaikutuksessa kyseisen yhteisön kanssa. Siten en myöskään tunne velvollisuuden tunnetta sitä tai sen jäseniä kohtaan: ”Yhteisöön kuuluva on yhteisönsä jäsen. Jäsenyys on tunne siitä, että kuuluu johonkin ja on henkilökohtaisissa suhteissa muiden yhteisön jäsenten kanssa.”

Yhteiskunnan kannalta yhteisöllisyyden etuna on sen luoma turvallisuuden tunne, joka syntyy kun jokaisella on joku, johon tukeutua vaikeassa tilanteessa. Myös yhteisöllisyyden synnyttämä yleinen luottamus kanssaihmisiin on yhteiskunnankin näkökulmasta tavoiteltavan arvoinen asia. Yhteisöllisyys myös lisää luovuutta, kun yksilöt saavat siitä rohkeutta ajatella idealistisemmin ja tehdä uskaliaampia päätöksiä. Tavoitteellisuus lisääntyy, ja sitä myötä myös onnellisuus ja henkinen hyvinvointi, koska, kuten jo aiemmin viittasin, päämäärättömyyden tunne aiheuttaa masentuneisuutta.

Yhteisön tärkeänä tehtävänä on siis tukea yksilöä, hänen tavoitteitaan ja kehitystään: ”Ihminen tarvitsee sosiaalista tukea, joka tarkoittaa ihmisen lähipiirin jakamaa hyväksyntää, arvostusta ja rakkautta.” Yksilön hyvinvoinnista hyötyy koko yhteisö; kun yksilö on tyytyväinen, hän tuntee halua kuulua kyseen omaiseen yhteisöön, osallistua sen toimntaan ja päätöksentekoon sekä auttaa omalla panoksellaan sitä kehittymään.

Yhteisö varmistaa yksilön tyytyväisyyden ja viihtyvyyden edistämällä vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen määrän lisäksi myös sen laadulla on merkitystä. Hyyppä reflektoi kirjassaan R.-L. Heikkisen työryhmän tutkimusta 75-vuotiaiden miesten ja naisten terveydestä: ”Tyydyttävät ihmissuhteet ovat tärkeitä, sillä ystävien tai sukulaisten tieheällä vierailuilla ei ollut sama vaikutusta kuin yhteydenpidon laadukkuudella.” Ollakseen vaikuttavaa, tulee vuorovaikutuksen olla syvällistä ja rehellistä. Kun on luottamusta, myös syvimpien tuntemusten esille tuominen luonnistuu, siispä luottamuspohjan rakentaminen on tässäkin suhteessa tärkeää. Kun vuorovaikutus on avointa, yksilöiden hyvinvointi on taattu ja yhteisön sisäiset konfliktit pystytään selvittämään heti niiden ilmetessä.

”Ryhmässä on erityistä dynamiikkaa, ryhmätunne on helppo aistia, ja ryhmän ominaisuudet perustuvat tunneviesteihin, joista ryhmähenki koostuu. Ryhmä on siis enemmän kuin osiensa summa, jos käytän kulunutta systeemiteorian määritelmää.” Yhteisöissä on voimaa, joka ei koostu pelkästään sen jäsenten taidoista. Ytimenä siinä on keskinäinen ryhmädynamiikka, yhteisöllisyyden tunne, joka kaivaa yksilöistä esiin uusia puolia, ruokkii kykyjä ja kannustaa jäseniä yhdistämään taitojaan uusiksi kokonaisuuksiksi. Tästä syystä ajatus yhteisöllisestä oppimisesta on herättänyt kiinnostusta ympäri maailman. Tiimiakatemialla tämä oppimismuoto on opiskelun ydin.

Käytännössä tavoitteenamme on luoda mahdollisimman tiivis yhteisö kuluvan kolmen ja puolen vuoden aikana. Tässä apukeinonamme ovat ensisijaisesti treenit, joissa käymme tiimin kesken dialogia, jonka kautta tutustumme toisiimme, kehitämme ajatteluamme ja synnytämme uusia ideoita. Treenit toimivat siis yhteisöllisen oppimisen välineenä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen tehostaa tiimin toimintaa, koska vastuun tunteminen tiimin kehityksestä sitouttaa tiimin jäsenet pyrkimään aina parempaan.

Omassa tiimissämme dialogi oli aluksi jähmeää, eikä konflikteja tai päätöksiä juurikaan syntynyt. Olimme hukassa päämäärämme suhteen ja opettelimme hyväksymään uudenlaisen vastuun tuoman paineen. Nyt jo yhden vuoden jälkeen on huomattavissa kehitystä: konfliktien syntyminen on toisinaan välttämätöntä, joten ne hyväksytään ja ne pyritään selvittämään. Vuorovaikutus on avoimempaa ja se edesauttaa tiimin toimnnan tehostumista. Ongelmat tiedostetaan ja uskalletaan kyseenalaistaa rohkeammin. Vielä on tietenkin paljon petrattavaa, pinnan alla kytee selvittämistä kaipaavia asioita eivätkä kaikki tiimin jäsenet vielä uskalla osallistua dialogiin samalla panoksella kuin toiset.

Koen kuitenkin, että olen itse saanut viimeisinä viikkoina tiimissämme aivan uudenlaista kannustusta ja tukea. Tiimillämme on ollut todella suuri osuus siinä, millainen ihminen olen tällä hetkellä: hitusen itsevarmempi ja huomattavasti viisaampi sen suhteen, mikä voisi olla minun juttuni joskus tulevaisuudessa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!