Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Spotify – matka startupista musiikkibisneksen hallitsevaksi voimaksi

Kirjoitettu 18.03.21
Esseen kirjoittaja: Ella Saikkonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Spotify - miten maailma muutetaan
Kirjan kirjoittaja: Sven Carlsson & Jonas Leijonhufvud
Kategoriat: 9. YPK:n ulkopuoliset, 9.03. Yrittäjyys, 9.04. Johtaminen, 9.06. Markkinointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Spotify on viimeisessä viidessätoista vuodessa jalostunut pienestä ruotsalaisesta startupista merkittäväksi osaksi ihmisten arkea ympäri vuorokauden ja keskeiseksi musiikkibisneksen ajuriksi sekä jakelijaksi, joka on yksi New Yorkin pörssin arvostetuimpia yhtiöitä. Striimauksen merkittävyydestä saa konkreettisesti kiinni omassa elämässä, kun tarkastelee vuosittain koottavaa listausta, jonka Spotify tekee pelkästään kyseisen sovelluksen käytöstä henkilökohtaisesti. Vuonna 2020 kulutin musiikkia ja podcasteja enemmän kuin koskaan, liki 80 000 minuuttia, joka vastaa noin 15 % koko vuodesta (huomioimattakaan sitä, että jossain välissä tulisi nukkuakin…).

 

Spotify ja musiikkibisneksen murros

Spotify alkujaankin on syntynyt musiikkibisneksen murroskohdassa, kun levymyynnit laskivat jatkuvasti ja sen sijaan musiikin jakelukanavana toimi laittomat piraattipalvelut, joiden kautta musiikki päätyi kuluttajalle ilman, että artistit tai musiikkia tuottaneet tahot saivat siitä korvausta. Vaikka nyt jälkiviisaana voimme sanoa, että Spotify oli ratkaisu musiikkibisneksen ahdinkoon, oli vastaanotto pitkään negatiivinen ja osittain on sitä vieläkin, sillä myös Spotifyn liikeideana oli tarjota musiikkia ilmaiseksi kuuntelijoilleen ja sitä kautta ohjata asiakkaat maksullisen palvelun ääreen.

Spotify piti kautta linjan kuitenkin kiinni päätöksestään tarjota käyttäjilleen ilmaisversiota, sillä heidän näkökulmastaan se oli ainoa keino saada piraattimusiikkia lataava väki palvelun ääreen. Samaan aikaan rapakon toisella puolella musiikkibisneksen portin vartijana toimi Apple, joka heilutti tahtipuikkoa vaikkei musiikin jakelu ole sen keskeisin liiketoiminta. ITunes tarjosi tavan ostaa musiikkia digitaalisesti kappale kerrallaan ja tarjosi levy-yhtiöille mielekkään ratkaisun vastata muuttuneeseen kysyntään ja kulutustottumuksiin. Lisäksi Applen luoma ekosysteemi laitteineen ja sovelluksineen päivineen (IPod, AppStore ym.) oli kehitetty siten, että pitkään Spotifyn saapuminen markkinoille hidastui ja vaikeutui.

Spotifyn saapuessa markkinoille se oli puun ja kuoren välissä ja huonossa neuvotteluraossa; tarvittavan musiikin omistavat levy-yhtiöt, jotka olivat haluttomia jakamaan omistamaansa musiikkia halvalla ja Spotify joutuikin tekemään itselleen kalliiksi käyvät sopimukset levy-yhtiöiden kanssa saadakseen musiikin palveluunsa. Korkeat kustannukset ja sopimukset levy-yhtiöiden kanssa on suuri syy miksi Spotify on tuloksen näkökulmasta ollut tappiollinen koko sen historian ajan.

 

Vastuullisuus ja valta vaikuttaa kulutukseen

Spotifyn hallitessa musiikin striimausta markkinajohtajana maailmassa, on keskusteluun noussut myös niin striimauksen kuin Spotifyn yhtiönäkin, vastuullisuus. Radio Helsingin MUSA VAI BISNES -podcastissa on käsitelty muun muassa muusikkojen tuloja nykymaailman striimauskulttuurissa. Suurin osa muusikoiden tuloista tulee esiintymispalkkioista ja radiosoitoista saatavista korvauksista, kun taas striimaamisesta saatava tulo on pientä. Tämän lisäksi Spotifyn suunnalta maksettavat royaltit menevät levy-yhtiöiden kautta artisteille, joten tuloutumista on hankala tarkastella läpinäkyvästi. Nykyisessä koronatilanteessa, musiikkialan tuoreimmassa murroskohdassa, keskustelu muusikkoudesta tulonlähteenä ja ammattina on luonnollisesti noussut esiin; keikat ovat tauolla ja laajat radiosoitot ovat vain harvojen artistien herkkua kaupallisen radion puolella. Toisaalta Spotify on kasvattanut musiikin kulutusta ja musiikin merkitystä arjessamme, joten sillä on ollut myös musiikkibisnestä kasvattavia vaikutuksia sekä se on luonut epäsuoria tulonlähteitä artisteille.

Samalla kun striimattu musiikki, podcastit ym. pyörivät tunteja päivässä ja kulutus on suurempaa kuin koskaan, on esiin noussut myös suoratoiston kestävyys ekologiselta näkökulmalta. Vasta kuunnellessani yllä mainittua podcastia pysähdyin ensimmäistä kertaa pohtimaan striimauksen ekologisuutta ja yllätyksekseni huomasin, että tutkimusten perusteella suoratoisto on merkittävästi esimerkiksi fyysisiä tallenteita ja levyjä (niiden kulta-aikana) kuormittavampaa. Samalla kun suoratoisto ja sen helppous on demokratisoinut musiikin kuuntelun ja kasvattanut markkinaa, on siitä tullut monen muun arkisen kulutuksen lailla kulutettava palvelu, joka kuluttaa myös luontoa.

Vastuullisuus näkökulmaan liittyy myös Spotifyn merkittävä valta-asema musiikkibisneksen määräävänä ajurina ja mahdollinen vallan väärinkäyttö. Spotify tarjoaa artistin, bändin tai podcastin koosta riippumatta laadukkaan alustan jakaa teoksia, mutta kuten kirjassakin todettiin, on valta-asemaa mahdollista käyttää monin tavoin. Yritystä on kritisoitu muun muassa siitä, että se on nostanut suosituille listoille pienempiä artisteja sekä ns. täytekappaleita, joiden esittäjille ei tarvinnut maksaa ollenkaan tai todella vähän royalteja, ja siten Spotify on pystynyt vaikuttamaan suureen kulurakenteeseensa. Sosiaalinen media ja striimausalusta ovat kuitenkin tarjonneet monelle artistille entistä helpomman tavan saada musiikkinsa kuuluviin, kun biisin kasvaminen hitiksi ei vaadi aina suurta markkinakoneistoa taustalleen.

 

Spotifyn ydin ja käyttäjille tuotettu lisäarvo

Spotifyn keskiössä aivan ensimmäisistä demoversioista saakka on ollut musiikin kuuntelun nopeus ja helppous; palvelun tulee toimia siten, että musiikki pyörii saman tien play-nappia painettaessa. Tämä ydin palvelussa on pidetty mukana since day one. Myöhemmin Spotifyn toiminnan keskiöön asteli ajatus siitä, että se tarjoaisi musiikkia jokaiseen hetkeen. Tältä näkökulmasta syntyi personoituja soittolistoja, jotka tarjosivat palvelun kuluttajan arkeen helposti kulutettavaa ja tilanteeseen sopivaa musiikkia, joka taatusti kasvatti Spotifyn roolia arjessa ja kasvatti musiikin kulutusta.

Palvelun kehittyessä yritys on onnistunut tarjoamaan käyttäjilleen merkittävää lisäarvoa, jolla he ovat onnistuneet sitouttamaan käyttäjiä entisestään niin itse palveluun kuin myös maksulliseksi tilaajaksi. Muun muassa lisäarvoa ovat tuottaneet käyttäjälle henkilökohtaisesti personoidut musiikkilistat, uudet biisiehdotukset perustuen musiikin kuuntelu- ja genretottumuksiin sekä aiemmin mainitsemani vuosittaiset raportit kuluneesta vuodesta palvelun sisällä.

 

Spotiryn menestykseen vaikuttaneet tekijät

 

Järjestellessämme tällä hetkellä koko Tiimiakatemian tiimiyrittäjille suunnattua yhteisöllisyystempausta ja ollessamme bookkaamassa tapahtuman päätökseen esiintyjää, on huomannut musiikkibisneksen haasteellisetkin puolet artistien näkökulmasta. Kun pystymme jatkuvasti muutamalla klikkauksella kuuntelemaan rajattomasti tahtomaamme musiikki, on tahtotila musiikista maksamiseen vähentynyt. Artistit elävät keikkatuloilla ja ostajalle näyttäytyvä tuhansien hintalappu pitää sisällään merkittävän määrän näkymätöntä työtä ja tekijöitä. Olen itsekin pysäyttänyt itseni ajattelemassa, että kuinka hinnat eivät ole laskeneet ennen koronaa olleista keikkapalkkioista, kunnes ymmärsin, että harva pienemmän kokoluokan artisti omaa moniakaan muita tulonlähteitä kuin kyseiset keikkapalkkiot, eikä koronan myötä työn määrä keikan toteutumiseksi ole kuitenkaan ainakaan vähentynyt.

Lopuksi jäin vielä pohtimaan sitä kuinka nykyinen koronapandemia tulee muuttamaan koko musiikkibisnestä; Siirrytäänkö massatapahtumista pienenpiin intiimeihin konsertteihin? Kasvaako kulttuurielämysten kuluttaminen samassa linjassa striimauksen kasvun kanssa?

Tagit: , , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!