Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

EPÄONNISTUIT!

Kirjoitettu 29.09.14
Esseen kirjoittaja: Jari Savolainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kantapään kautta
Kirjan kirjoittaja: T. Piippo & M. Peltola
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3. Yrittäjyys, 3.1. Yrittäjien elämänkertoja ja yritysten historioita, 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen, 3.4. Uusia tuulia ja haasteita yrittämiseen, 7. Innovointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Epäonnistuminen on tabu. Useimmiten se peitellään, ja aletaan selittelemään. Mokasin, mutta… Itsekin teen näin päivittäin, ns. pehmennän omaa mokausta, vieritän syyn toisen niskaan tai jopa kiellän kokonaan koko asian tapahtumisen. Mistä tämä tunne johtuu? Miksi lähes kaikki ihmiset peittävät ensisijaisesti epäonnistumisensa? Miksi itse omat epäonnistumiset halutaan jäävän unholaan, kun taas toisten ihmisten pieniinkin mokiin kiinnitetään heti huomiota? Miksi? Miksi meidät on ohjelmoitu toimimaan tällä tavalla?

Heti ensimmäisenä lukiessani kirjaa tuli todella mietteliäs olo. Miksi epäonnistumista peitellään, vaikka sen kautta uudet, suuremmat asiat keksitään? Miksi sanasta yrittäjä tulee niin monelle mieleen epäonnistuminen ja liian suuret riskit? Tottakai, jos ei elämässä ja omassa toiminnassa yritä ikinä kehittää mitään, tehdä asioita eri tavalla kun jokainen muu ihminen, kaikki pysyy samana. Jos teet jotakin eri tavalla, kehityt. Jos kehityt, opit uutta. Jos opit uutta ja kehityt, epäonnistut. Kun epäonnistut, opit että se ei ollut hyvä ratkaisu. Jatkat kehittymistä ja oppimista. Vaikka kuinka monta kertaa epäonnistut, jatkat sitä koko ajan. Tarpeeksi kun olet yrittänyt, vihdoinkin onnistut. Ja sekös tuntuu nannalta.

Yrittäminen mittaa ihmistä. Kuinka paljon on valmis uhraamaan ja sitoutumaan omiin ratkaisuihin ja suunnitelmiin? Kuinka paljon käyttää aikaa tiettyihin toimiin. Kuinka paljon sinua kiinnostaa juuri nyt luoda verkostoja, joiden kautta voit tulevaisuudessa löytää jotain hyötyä itsellesi? Jäätkö mielummin kotiin dataamaan vai verkostoitumaan Slushiin? Juuri nyt jokainen meistä pystyy vaikuttamaan siihen, kuinka pitkälle me pääsemme elämässämme. Live it. Deal with it.

 

Every day im failin’ it

Kumpi tekee isomman vaikutuksen sinuun: ihminen, joka on jättänyt tekemättä 100 suurta virhettä, vai ihminen, joka on tehnyt nämä 100 virhettä? Kumpi on oppinut enemmän? Voisin luvata, että virheitä tekevät oppivat paljon enemmän ja nopeammin. Epäonnistuminen on elintärkeää. Ilman niitä ei voi olla varma minne päin täytyy mennä. Miten voit liikkua labyrintissä, jos et yritä mennä mitään reittiä pitkin?
Jatkuva kokeileminen on tieonnistumiseen. Mieti sitä. Jos ennemmin tai myöhemmin kokeilet 100 eri vaihtoehtoa, millä todennäköisyydellä tiedät vastauksen? Todennäköisyys suurenee kokoajan.
Väärässä oleminen on helppoa, siitä ei palkita. Oikeassa oleminen on vaikeaa, ja siitä palkitaan.

 

”oikeassa oleminen pysäyttää, väärässä oleminen pakottaa jatkamaan matkaa”

 

Oman jutun löytäminen on vaikeaa. Ainakin minulle. En vielä tiedä tarkalleen, mitä tulen tekemään 10 vuoden päästä. Minua kiinnosta lähes kaikenlainen yrittäminen, sen oman jutun eteenpäin vieminen. Tämän takia kokeilen nyt myös akatemialla laidasta laitaan projekteja, jotta pikkuhiljaa alan löytämään juuri sitä, mitä haluan. Liian helpot, ns. mukavuusalueen pömpötysprojektit on punnittava uudelleen, saakoniiltä millaista lisäarvoa, jos miettii omaa tulevaisuutta.
Hyvänä koppi kirjasta liittyen delegointiin: kahdenlaiset tehtävät pitää delegoida: sellaiset, joita ei osaa ollenkaan ja sellaiset, jotka osaa todella hyvin. Keskittyminen pelkästään asioihin, jotka osaa hyvin, supistaa osaamista ja oppiminen hidastuu. Kun pystyn jatkuvasti haastamaan itseäni parantamaan taitojani ja kehittämään niitä, löydän varmasti ennemmin tai myöhemmin sen oman punaisen toimintalangan. Tällä hetkellä, jokainenmeistä pystyy vaikuttamaan siihen omalla haluammalla tavalla. Itse olen päässyt erilaisiin projekteihin mukaan, jotka tuovat minulle aivan erilaisia toimintapaikkoja ja asioita, joita hoidan ja opettelen. Olen panostanut verkostoitumiseen. Pyrin pääsemään uusien ihmisten lähelle, oppimaan heiltä. Pyrin käymään tapahtumissa, esim. NBF, Slush ja JES:n tapahtumat. Omaanmieleen, ajattelutapaan ja luovuuteen vaikuttaa ympäristö sekä ihmiset. Miten paljon altistan itseäni sellaisille teille, joiden kautta pystyn luomaan oman tulevaisuuteni? It’s up to me!

 

Ihan hulluja ajatuksia laukkaa pää täynnä tätä kirjaa lukiessa. Aika villejä ideoita, joita pystyisi ehkäpä jollain tavalla hyödyntämään tämän hetkisissä projekteissani ja toiminnassani. Näistä konkreettisimmaksi esimerkiksi muovautui ehkä tuote, joka muuttuu jatkuvasti. Tuotteen nimi pysyisi samana, mutta sisältö muuttuisi jatkuvasti, esim kuukauden välein. Tuote seuraisi massamedioita, ja muuntautuisi aina tarpeeseen. Kyse voisi olla jopa humoristisesta ideoinnista, jossa otetaan kantaa johonkin viraaliin/tunnettuun asiaan. Esim. elokuvatähtien alastonkuva-internetvuotoon olisi tullut tuote, joka liittyy palomuuriin, tamppooneihin tai ”X-Listaan”, jossa mm. opastettaisiin ihmisiä olla ottamatta alastonkuvia itsestään, jos ei halua niitä näkyville mihinkään.

Ajatus laukkaa, IDEA: Hot or Not?

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!