Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Eräät vailla toivoa

Kirjoitettu 16.10.13
Esseen kirjoittaja: Alli Laukkanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Ilman omaatuntoa
Kirjan kirjoittaja: Robert D. Hare
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

”Uskallanko välittää muista ihmisistä? Se on rankkaa. Mutta, siis, kai minä todella välitän… en vain anna tunteiden häiritä… Siis tarkoitan, että olen aivan yhtä lämmin ja välittävä kuin muutkin, mutta jos katsoo totuutta silmiin, kaikki yrittävät vedättää meikäläistä… On pakko olla varuillaan ja pitää tunteet kurissa. – – Tuntuuko minusta pahalta, jos minun täytyy satuttaa jotakuta? No, joskus. Mutta enimmäkseen se on kuin.. höh.. [nauraa] … miltä sinusta tuntui, kun viimeksi litistit ötökän?” – Psykopaatti, joka suorittaa rangaistusta sieppauksesta, raiskauksesta ja kiristyksestä.

Tapasin Eeron ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten siirtyessäni työelämään. Olin tosi jännittynyt ja aika yksinäinenkin, siksi varmaan olin niin helppo kohde. Ensi alkuun koin hänen kylmänsiniset silmänsä pelottavina – ne seurasivat minua haukan lailla, pureutuen minuun ja jokaiseen liikkeeseeni – mutta ajan kuluessa huomasin tuntevani mielihyvää tuon vieraan seuratessa tekemisiäni.

Lopulta rohkaistuin ja menin juttelemaan Eerolle. Hänen hypnoottinen äänensä ja loistava karisma saivat minut pauloihinsa. Isot eleet ja nopea puhe kietoivat seittiään ympärilleni, ja jatkuva imartelu sai minut lopulta ansaa; olin koukussa. Eero oli ensimmäinen joka otti minut huomioon, piti minua hellästi, kuunteli ja auttoi juuri niin kuin kullakin hetkellä aina kaipasin.

Little did i know, kaikki tämä oli vain alkusoittoa. En ensin pitänyt yhtään outona, että Eerolla oli jatkuva jännityksen tarve, kaikki piti saada nyt ja heti. Ja jos jonnekin haluttiin lähteä, sinne piti lähteä samana iltana. Eero usein myös rikkoi lakeja muun muassa ajamalla ylinopeutta ja tekemällä pikkurikoksia, mutta luin nämä kaikki hänen upeaan ja maata mullistavaan karismaansa.

Suljin silmäni hänen empatian puutteeltaan ja vastuuntunnottomuudeltaan liian pitkään. Katselin häntä nurkissani kuukausia ruokkiessani ja elättäessäni tätä loista, joka ei oikeastaan tuonut elämääni mitään muuta kuin turhaa jännitystä siitä, tuleeko hän yöjuoksuiltaan koskaan takaisin. Lopulta, hänen lyötyään minua ensimmäisen kerran, hälytyskelloni alkoivat soida.

Rupesin kelaamaan, kuka Eero oikeastaan oli. Mistä hän tuli? Had no idea. Mitä hän oikeastaan teki? Had no idea. Mitä sitten tiesin? Kaiken edellä mainitun lisäksi Eero käyttäytyi kuin pikkulapsi; itsekeskeinen, petollinen ja vailla minkään sortin syyllisyyden tunnetta.

”Syyllisyys on vain mekanismi, jolla hallita ihmisiä. – – Hyvin epäterveellistä. Se tekee ruumiillemme hirvittäviä asioita. ” – Ted Bundy

Noh, siinä sitten googleteltuani tulin johtopäätökseen, että käsissäni saattaa hyvinkin olla psykopaatti (:O holy crap). Löysin teoksen nimeltä Ilman omaatuntoa, jonka oli kirjoittanut Robert D. Hare, josta luin, että psykopatiaan ei ollut hoitoa, mutta se piti kuitenkin todeta tietyn piirrelistan avulla. Täten otin yhteyttä psykiatriin, joka vahvisti epäilyni.

Nojoo elikä täähän oli fiktiivinen tarina, koska en – psykopaattien puuttuessa mun elämästä – keksinyt muuta tapaa soveltaa kirjaa käytäntöön. Mitä tästä nyt voisi ottaa mukaan loppuelämää varten, olisi tietty noi neuvot mitä annettiin, jos sattuu kohtaamaan psykopaatin. Pitäisi kuulemma kiinnittää huomio kyseisen henkilön sanomaan ja sanoihin niiden eleiden ja hurmaavien juttujen sijaan. Kirjassa oli hyviä pätkiä siitä, miten psykopaatti puhuu ja oh boy se on sekavaa settiä. Eli jos pystyisi vaan sulkemaan silmänsä ja olla näkemättä sitä karismaa, niin varmaan olisi helpompi kääntyä pois tilanteesta.

Toinen juttu oli kyynisyys ja varautuneisuus. Jos joku vaikuttaa ihan täydelliseltä paketilta, jonkun TÄYTYY olla vialla 😀 se oli basically kirjan pointti, ja ihan hyvä pointti sinänsä. Kolmas juttu oli omien heikkouksien tunteminen, sillä psykopaatit ovat harjaantuneet löytämään ne sun puolesta ja käyttämään niitä hyväksi. Täten, jos joku uusi tuttavuus on TÄY-DEL-LI-NEN ja ihana, ja rupee käyttämään sua hyväks, kannattaa äkkiä häipyä paikalta.

Neuvottiin myös hakemaan ammattilaisapua, ja ymmärtämään kenen syytä tilanne oikeastaan on. Psykopaatit ei tunne tunnontuskaa toisinkuin niiden kohteet, ja ei ole sun vika, jos vaikka sun penska syntyy psykopaattina (sehän ei siis kehity iän myötä, eikä vanhemmilla ole osaa eikä arpaa siihen, onko lapsi psykopaatti vai ei).

Kirja oli mun mielestä ihan sikahyvä ja mielenkiintoinen. Mua on aina kiinnostanut kaikki tämmöset ”ilmiöt”, ja kirjan kaikki oikean elämän tarinat ja sitaatit oikean psykopaatin suusta oli tosi jännää luettavaa. Ja mulla ainakin oli vähän semmonen käsitys, että suurin osa psykopaateista on juuri näitä vankilakundeja, jotka ovat murhanneet silmittömästi, mutta kirjan myötä selvisi, että on olemassa myös valkokauluspsykopaatteja, jotka onnistuu väistämään sitä lain kouraa esimerkiks huijaamalla rahaa mummoilta ja käyttäen charmiaan tuomaria kohtaan. Ja hyvin huomioitiin myös se, että psykopaatit huijaa harjaantuneitakin yksilöitä, kuten psykologeja, eli ei tarvitse masentua siitä, että miksen mä tajunnut heti mitä se yks oli miehiään (se oli muuten aika jatkuva teema kirjan läpi, kaikki uhrit jotka selvisivät, pohtivat sitä, et miten he eivät tajunneet ongelmaa heti, sehän oli ihan nenän edessä selkeänä).

Toisaalta taas oli vähän masentavaa tajuta, että mikään hoito ei auta. Ja näissä lapsitapauksissakin on se masentavaa, että mitä äiti voi oikeasti tehdä, kun tajuaa että joku on tosi pahasti vialla? Kun näkee miten oma 6-vuotias tytär grillaa oravaa takapihalla tai hakkaa omaa pikkuveljeään nuijalla päähän yöllä ihan vaan koska ”äidin ja pikkuveljen täytyy kuolla”? Leimatakkaan ei saa, siitäkin oli ihan elävä esimerkki, nimittäin joku 17-vuotias mies todettiin psykopaatiksi, niin tämä totesi että vai niin, käyttäydytäänpäs sitten odotusten mukaisesti.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!