Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Erilaisuuden voima

Kirjoitettu 18.11.13
Esseen kirjoittaja: Anette Rautiainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Erilaisuuden voima
Kirjan kirjoittaja: Barbara Prashnig
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tämä kirja oli minulle jotenkin todella vaikea. En saa oikein ajatuksiani kasaan tästä. Ja se ei nyt ikävä kyllä johdu siitä, että kirja olisi niin paljon saanut minut miettimään asioita. Toki se sen teki, mutta päällimmäinen fiilis on se, että miksi minä käytin tähän kirjaan niin helevetin paljon aikaa? En ole varmaan koskaan lukenut yhtä kirjaa niin pitkään kuin tätä (jos ei lasketa mukaan tällä hetkellä luettavana olevaa dialogikirjaa). En ole oikein päässyt käsiksi siihen, miksei tämä kirja sopinut minulle. Siinä kun kuitenkin oli paljon asioita, jotka avasivat silmiäni ja saivat tajuamaan asioita.

 

Kirjassa oli listattuna minkälaisia ovat analyyttiset ja holistiset ihmiset. Vertasin näitä piirteitä itseeni ja päädyin siihen tulokseen, että olen vähän molempia.

Analyyttiset puoleni:

  • suunnittelen ja valmistelen
  • pysyn aikataulussa, enkä voi sietää myöhästelyä
  • laadin listoja ja suunnitelmia
  • olen huolissani asioista ja stressaannun välillä liian helposti
  • noudatan ohjeita
  • noudatan reseptejä laittaessani ruokaa

Holistiset puoleni:

  • puhun paljon ja turhia asioita varsinkin tutussa porukassa
  • en tee asioita aina sadan prosentin tarkkuudella (johtuu siitä, että deadlinet ovat minulle deadlineja ja joskus asioiden alkuun saaminen hieman venyy…)
  • voisin tehdä asiat paremmin, olen aika harvoin täysin tyytyväinen omaan panostukseen
  • heittelen vaatteet sikinsokin
  • unohtelen asioita

 

Viimeistään kirjan lukiessani tajusin oikeasti, että kaikki eivät opi samalla tavalla ja siinä ei ole mitään väärää. Esimerkiksi itse en ole koskaan oppinyt käyttämään mindmapeja ja varsinkin lukion aikana tuli sellainen olo etten ole tarpeeksi hyvä, koska en koe että niistä olisi minulle yhtään mitään hyötyä. Nyt varsinkin kirjan luettuani tajusin, että kyseinen oppimistapa ei vaan sovi minulle. En ole silti yhtään sen huonompi kuin muutkaan. Olen aina tiennyt sen, että tarvitsen oppimiseen myös käytännössä tekemistä. Vaikka pidän lukemisesta ja olen koulussa pärjännyt mielestäni hyvin, pelkästään lukemalla oppiminen ei siltikään ole minun juttuni. Tämän takia uskon ja toivon, että Tiimiakatemia olisi minulle juuri sopiva oppimispaikka. Tiimiakatemialla pääsee oikeasti tekemään töitä ja olemaan tiimiyrittäjä, mutta kuitenkin myös lukemaan asioista teoriassa.

 

Kirja herätti minussa jollain tavalla surullisia fiiliksiä siitä, kuinka huonosti kouluissa otetaan huomioon se, että kaikki eivät opi samalla tavalla. Jos joku ei jaksa istua pulpetissa ja kuunnella, kun opettaja puhuu, leimataan hänet häiriköksi, vaikka oikeasti saattaa olla kyse vain siitä, ettei se oppimistyyli sovi hänelle. Erilaiset oppimistyylit pitäisi ottaa enemmän huomioon jo heti ala-asteelta alkaen. Sillä tavalla saataisiin jokainen oppimaan itselleen sopivalla tavalla ja uskon, että koulumenestyksen taso nousisi.

 

Tämä kirja ei kyllä missään nimessä pääse suosikkikirjojen listalle, vaikka silla hetkensä olikin. Kun aloitin tätä kirjaa lukemaan, ei minulla varsinaisia ennakko-odotuksia ollut. Ehkäpä tarvitsen aina jonkunlaisen mielipiteen kirjasta ennen kuin sen luen, että voin siitä enemmän irti saada…

 

Ihmiset eivät ole laiskoja. Heillä vain on vääriä tavoitteita – ts. tavoitteita, jotka eivät innosta heitä. -Anthony Robbins

 

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!