Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
Fasilitoiva johtajuus, 5.0 out of 5 based on 2 ratings
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (2 votes cast)

FASILITOIVA JOHTAJUUS

Oletko koskaan miettinyt, miten ihmiset sitoutuvat oikeasti päätöksiin? Sillä miten niin useasti tuntuukaan siltä, että kukaan ei loppujen lopuksi pitäydy sovituissa säännöissä. Se saattaa ehkä hieman turhauttaa. Mutta, tähän saattaa olla ratkaisu! Se on nimittäin osallistava päätöksenteko, jota oikealta nimeltään fasilitoinniksi kutsutaan. Se on keino johtaa ryhmä, tiimi tai organisaatio tulokseen yhdessä ongelmia ratkoen. Fasilitoija itsessään ei vastaa lopputuloksesta, mutta auttaa ryhmää pääsemään siihen.

Onko sinulla kenties jokin haaste tai ongelma, jonka haluaisit ratkaista? Kenties jokin tapaus, johon toivoisit tiimin löytävän ratkaisun yhdessä, mutta et oikein tiedä miten asiaa lähestyisit? Mitä jos kehittäisimme tähän tässä yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja? Haluaisin nimittäin kuulla ajatuksiasi.

Idealogi

Voisimme tehdä aluksi niin, että me molemmat kirjoitamme ajatuksia ongelman ratkaisemiseksi omille papereillemme. Annetaan tälle aikaa n. 3-4 minuuttia. Uskoisin, että se riittää, mutta jos sinusta tuntuu, että tämä ideointiprosessi vaatii enemmän aikaa niin otetaan sille ihmeessä pari lisäminuuttia. Otahan esille kynä ja paperia, niin voimme aloittaa.

Pysäytä muut toimet hetkeksi ja ota oma aikasi miettiäksesi ongelmaan ratkaisuja.

Noin, minusta tuntuu, että olemme valmiita. Koska meitä on vain kaksi joudumme jakamaan ideamme keskenään, mutta normaalisti tässä kohtaa jakaisimme isomman porukan noin kolmen hengen ryhmiin. Tarkoituksena on ryhtyä varastamaan toistemme ideoita! Teemme niistä niin sanotusti omiamme eli kirjaamme ne ylös omille papereillemme. Parhaat varkaat toimivat niin, että he kertovat, kuuntelevat ja kehittävät. Se, miksi varastamme toisiltamme, on vain jotenkin ihmisluonteelle luontaisempaa, siis se, että keräämme kaiken hyvän itsellemme emmekä niinkään välitä jakaa. Mutta siitä ei pidä tässä kohtaa liiaksi välittää, pääasia on, että metodi toimii. Noin, eli mitäkäs ajatuksia sinun listallasi olikaan…?

Vaihe kestää ongelmasta tai ryhmän koosta riippuen 10-60 minuuttia

Heh, sinulla oli kyllä huikeita ideoita! Sain heti uusia ajatuksia niiden kehittämiseksi. Samalla minusta tuntuu kyllä, että sait itsekin paljon irti omista ideoistani. Noh, tämä oli erittäin hyvä näin. Nyt olisi aika pienelle jaloittelutauolle.

Riippuen edellisen vaiheen pituudesta, on tauko paikallaan tässä kohtaa.

Harmi, että meitä on tällä hetkellä vain kaksi, mutta nyt olisi tarkoitus jakaa ryhmät uudelleen ja toistaa edellinen vaihe uusissa ryhmissä. Näin ideat saavat uusia piirteitä tämän prosessin vaiheen ajan. Toimimme äskeisessä vaiheessa divergentisti eli avaavasti, jolloin on tarkoituksena ideoida mahdollisimman paljon. Isomman ryhmän kanssa tämän kolmikon vaihtelun voi toteuttaa 2-4 kertaa, jonka jälkeen alkaa konvergentti vaihe eli sulkeva toimenpide, jolla rajataan ideoista parhaat. Parhaimmat ideat valitaan kolmikoissa jokaisen keräämien ideoiden joukosta ja näille on hyvä olla joku määrätavoite kuten esimerkiksi 4 kiteytystä. Tämän jälkeen ryhmän mielestä parhaat ideat tuodaan esille, jonka jälkeen niistä vielä keskustellaan, arvioidaan ja jalostetaan koko porukalla. Hmm, minusta tuntuu, että olemme valmiit tämän vaiheen kanssa. Tuntuuko sinusta, että saimme kehitettyä ratkaisun ongelmaasi?

Dynaaminen fasilitointi

Eikö? Tehdään siinä tapauksessa kuules niin, että istut siihen paikallesi hetkeksi niin minä siirryn siksi aikaa kirjurin rooliin. Kokoan ajatuksia ylös sitä mukaa kun niitä kehittelet. Mitkä ovat ensimmäisiä mielestäsi olennaisimpia ratkaisuja ja ideoita käsillä olevaan ongelmaan?

Fasilitoija on tässä kohtaa koonnut esimerkiksi fläppitaululle neljä otsikkoa:

Faktat

Huolet

Ydinkysymys

Ratkaisut/ideat

Tarkoituksena on koota ryhmän ajatuksia taululle sitä mukaa kun niitä ilmaantuu. Olennaista on, että yksi henkilö puhuu kerrallaan, ja ideat numeroidaan, jotta niistä pysytään jollain tapaa kärryillä. Kritiikki kirjataan otsikon huolet alle.

Dynaaminen fasilitointi mahdollistaa yhteisen todellisuuden luomisen ongelmaan, sillä ideat laitetaan heti näkyville ja jokainen saa sanoa sanottavansa aiheeseen liittyen. Tämä menetelmä saattaa vaatia ryhmän energisointia alustukseksi, jotta jokainen kokee olevansa valmis ideoimaan avoimesti. Dynaaminen fasilitointi sopii mainiosti esimerkiksi kompleksisiin ongelmiin, arvojen määrittelyyn, strategian luomiseen ja muutoksen kirkastukseen.

Noin, aika huikean paljon ajatuksia saimme kirjattua ylös, luulen, että olemme saaneet koottua ongelmasta kaiken olennaisen. Tässä kohtaa pyytäisin sinua valitsemaan ratkaisujen joukosta kaikkein toteutuskelpoisimmat ideat, jotka on lopulta mahdollista viedä käytäntöön.

Muistilista

Nyt kun olet valmis johtamaan ryhmäsi parempiin tuloksiin niin sinun on hyvä muistaa muutamia asioita fasilitoinnin onnistumisesta. Esimerkiksi ongelmatilanteilta et pysty täysin koskaan välttymään fasilitoitaessa tilaisuuksia. Sen vuoksi on olennaista osata ratkaista pulmia kehittävästi, esimerkiksi Roger Schwartzin oppimismallin pohjalta. Ongelman kohdatessasi muista nämä:

Uteliaisuus (esimerkiksi sitä kohtaan mistä ajatukset juontuvat)

Ihmiset näkevät asiat eri tavoin

Jaa tietoa (objektiivinen näkemys)

Testaa oletuksia

Selvitä logiikkaa

Suunnittele yhdessä

Puhu asioista joista ei saa puhua (avoimuus)

On olennaista pystyä havainnoimaan ongelmia objektiivisesti. Tätä varten on olemassa interventioprosessi, joka etenee kuusiportaisesti:

1. Tarkkaile

2. Selvitä merkitys itselle

3. Päätä, teetkö jotain

4. Kerro mitä näet, tarkista (käyttäytyminen)

5. Jaa päätelmä, tarkista

6. Ehdota toimintaa, tarkista

Jos esimerkiksi tärkeän palaverin aikana kollega tuntuu olevan kiinnostunut enemmän puhelimestaan kuin palaverin sisällöstä, voit todeta hänelle sen minkä näet eli: ”Vaikuttaa, että sinulla on tärkeitä asioita kesken”. Jos vastaus on esimerkiksi, ettei tämä puhelimen käyttäjä ole oikeasti kiinnostunut palaverin sisällöstä on tärkeää, että jaat tämän päätelmän hänen kanssaan, jonka jälkeen ehdotat toimintaa, kysymällä: ”Mitä meidän tulisi nyt tehdä?”. Ei ole kenellekään otollista istua tuhlaamassa omaa ja muiden aikaa palaverissa, jonka sisältö ei merkitse tälle henkilölle mitään. Tässä tapauksessa ratkaisuna voi olla, että joko henkilö lähtee pois tai pureudutaan syihin miksi tämä palaveri ei kiinnosta. Jälkimmäinen tapaus voi avata täysin uusiakin näkökulmia asian käsittelyyn, mikä voi olla erittäin hyödyllistä.

 

Juuso Nieminen

Ideaosuuskunta Wire

+358 40 567 3325

juuson@osuuskuntawire.fi

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!