Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

’’Fasilitoiva johtaminen on osallistavaa ryhmän ohjaamista. Se on ihmisten saattamista yhteen, yhteisymmärryksen luomista tavoitteiden suhteen, yhteistyöhön kannustamista, työtaakkojen jakamista, kehityksen seurantaa ja yhteisen toimintatavan luomista.’’ Ennen tämän kirjan lukemista minulla ei ollut mitään tietoa siitä, mitä fasilitoinnilla saatika fasilitoivalla johtamisella tarkoitetaan. Olin kuitenkin kuullut, että tästä kannattaisi lukea. Ja nyt ymmärrän myös miksi sitä suositeltiin. Fasilitoinnilla voidaan todella vaikuttaa asioihin ja itse ainakin ajattelen, että siten asioista saadaan paljon mielenkiintoisempia. Tämä kirja kertoi fasilitoinnista tarinan muotoisesti enkä tämän tyylisiä kirjoja olekaan aiemmin lukenut, joten oli ihan mielenkiintoista oppia uusia asioita hieman uudella tapaa.

 

Fasilitoivalla johtajuudella on paljon hyötyjä kuten se auttaa työntekijöitä näkemään ja ymmärtämään kokonaiskuvan asiasta, mahdollistaa oma-aloitteisen työotteen ja itsensä johtamisen, sitouttaa työtekijöitä näiden osallistuessa aktiivisesti päätöksentekoon, auttaa yhtenäistämään tehtäviä, fasilitoiduissa kohtaamisissa syntyy innovaatioita sekä se auttaa johtamaan tiimiä erityisesti haasteellisissa ja monimutkaisissa työolosuhteissa. Aluksi fasilitoiva johtajuus voi viedä hetken, että sen saa toimimaan kunnolla sillä se vaatii kuitenkin ryhmätyöskentelytaitoja jotta ryhmäpäätös on mahdollinen. Ja jos on tottunut aluksi johtamaan ihan eri tyylillä niin työntekijöiden ottaminen mukaan asioiden suunnitteluun voi aluksi vaikuttaa kaoottiselta. Fasilitoivassa johtamisessa fasilitaattori keskittyy vain tapahtuman etenemiseen eikä sisältöön. Tarkoituksena olisi, että ryhmä itse löytäisi ratkaisut asioihin.

 

Yksi hyvä fasilitoinnin menetelmä on havaintokehä. Siihen sisältyy neljä kysymystä; faktat, tunteet, merkitys ja toiminta. Eli tiivistettynä nämä kohdat ovat mistä on kysymys, miltä asia tuntuu, miten tämä vaikuttaa sekä mitä asialle tehdään. Jokainen näistä kohdista voidaan käydä läpi osallistaen osallistujia. Tämä menetelmä auttaa ymmärtämään asian ja siten myös toimimaan sen mukaan. Me-We-Us menetelmä jäi myös mieleen. Ensin asiaa pohditaan yksin, sitten parin tai pienen ryhmän kanssa ja lopulta koko ryhmän kanssa. Pienemmässä porukassa tulee ehkä helpommin kaikkien ajatukset ilmi ja näin ne on sitten myös helpompi esittää koko ryhmälle lopuksi. Kirjasta löytyi myös voimakenttäanalyysi, jossa ensin valitaan aihe sitten, tuodaan yhdessä esiin sen plussat ja miinukset sekä viimeiseinä valitaan siitä tärkeimmät kehityskohteet. Tämä menetelmä vaikutti hyvin yksinkertaiselle ja helpolle. Kirjassa oli hyvin erilaisia menetelmiä fasilitoivaan johtamiseen ja sieltä varmasti löytyy todella moneen tilanteeseen jonkinlainen metodi helpottamaan sen läpikäymistä.

 

Hyvä pohja asioiden läpikäymiselle on;

 

  1.  Check in
  2.  Asian selkeytys
  3.  Ratkaisu asialle
  4.  Toimenpiteet
  5.  Check out

 

Vaiheille 2-4 on hyvä keksiä jokin fasilitoinnin menetelmä. Tässä pohjassa jokainen vaihe osallistaa kaikkia osallistujia, mikä tekee siitä varsin hyvän. Tässä kirjassa pääideana oli yhdeksän avainhetkeä eli yhdeksän johtajuushaastetta, jotka ovat parhaiten ratkaistavissa käyttämällä avuksi fasilitointia. Näihin sopi yhdeksän fasilitoivan johtajan työkalua;

 

  1. Ymmärryksen luominen tavoitteista
  2. Tavotteiden jalkauttaminen
  3. Coaching
  4. Ongelmanratkaisu-työpaja
  5. Sidosryhmien viestintäsuunnitelman laatiminen
  6. Yhteistyön lisääminen – tarjoukset ja tarpeet
  7. Pelisääntöjen luominen
  8. Onnistumisen juhliminen
  9. Statuspalaveri

 

Näiden työkalujen avulla luodaan huipputiimi käyttäen fasilitoinnin menetelmiä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!