Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ferrari

Kirjoitettu 14.12.14
Esseen kirjoittaja: Eemeli Oksanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Munkki joka myi Ferrarinsa
Kirjan kirjoittaja: Robin Sharma
Kategoriat: 8. Henkinen kasvu, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Munkki joka myi ferrarinsa

 

Robin Sharma kirjoittanut kirjan Munkki joka myi ferrarinsa joka on tavoitteiden asettamisesta ja kuinka voit luoda oman kohtalosi ja vaikuttaa alitajuntaan. Mutta kuinka itse muutan itseäni ja miten minä asetan tavoitteeni.

Yleensä elämässäni on ollut jokin harrastus seura jossa pelaan ja kehitän itseäni. Tavoitteita en ajatellut muuta kuin olisi kiva tehdä jokunen maali kaudessa. Ei mitään tarkempaa ja en kirjoittanut edes paperille niitä asioita ne olivat vain alitajunnassani.  Kausi meni ja olin saanut tehtyä muutaman hassun maalin ja olin tyytyväinen itseeni enkä halunnut enempää. Sillä pidin itseäni vähäpätöisempänä ja minulla ei olliut paloa olla paras. Nautin vain pelaamisesta.

Kun aikoinaan menin töihin armeijan jälkeen aloin tienaamaan paljon rahaa verrattuna siihen mitä aikasemmin olin tienannut ja se ei ollut oikeastaan mitään. Nyt oli rahaa mutta mitä haluja minulla oli? Oma asunto olisi mukava mutta ajattelin kuitenkin vielä opiskella ennnen sitä. Mutta kaikki piti hankkia omaan asuntoon. Haarukat veitset ja vastaavat. Ne oli pakollisia mutta ei kuitenkaan mitään sellaista joka vaatisi sitoutumista johonkin tavoitteeseen. Haaveilin tuolloin voittavani lotossa ja ostavani tällaisen mahtavan 46” led-tv;n. Mutta se maksoi silloin 2500€ ja oli kerta ostoksena iso. Noh ei minulla ollut luottokorttia tai mitään muutakaan niin laitoin 500€/kk sivuun ja odotin kunnes saain rahat kasaan muutaman kuukauden kuluttua menin kauppaan ja tilaasin itselleni kyseisen television ja tavoitteeni oli saavutettu. Olin muutenkin ajatellut säästää joka kuukausi 500€ jotta voi ostella kaikkea kivaa kun vain löytyy jotain mitä haluaa. Oli helppoa säästää rahaa mutta tavotten asettaminen ja siihen tähtääminen on pitkäjänteinen prosessi sillä se ei tapahdu yhdessä yössä. Pitää olla sisäinen motivaati eli halu tai syy, jotta tavoitteeseen pyrkii täysin. Oppimissopimus on täydellinen työkalu itselleni asettaa tavoitteet. Ja se on jopa pelottavaa kuinka hyvin kirjoitetut tavoitteet toteutuvat.

Ruusut nuo kauniin punaiset kukat kuinka ne voivat auttaa keskittymään. Kuinka jokainen meistä keskitty. Ja miksi keskittyisimme. Mailmamme pyörii niin kovaa vauhtia että en tiedä pysymmekö itse enää perässä. Olemme kiireisiä olemme stressaantuneita. Meitä ärsyttää jos jokin ei tapahdu välittömästi. Kaikki kiiruhtavat kaikkialle. Ihmiset vilisevät kaupungeilla jouluostoksilla. Mutta pysähtyykö kukaan koskaan katsomaan mailmaa ja pohtimaan näitä asioita. Kerkeämmekö me katselle edes ympärillemme siinä kiireydessä tai kuinka monta menetettyä tilaisuutta on mennyt ohi kun katsot oman kännykän ruutua ennemin kuin vastaantulijaa silmiin. Olemmeko me läsnä vai olemmeko läsnä sosiaalisessa mediassa? Itse liityn sosiaalisten median laitteiden piiriin vasta vuosi sitten ja  huomasin oman käyttäytymiseni muuttuneen siten että vielä useimmiten tuijottelen sitä pientä ruutua josta tulvii kaikenlaista informaatiota. Minulla on ikään kuin velvollisuuden tunne katsoa kännykkää jos vain joku yrittäisi tavoittaa minua. Omalla kohdalla velvollisuuden tunne sitä pientä esinettä kohtaan juontaa lapsuuteen jossa aina vastattiin lankapuhelimeen. SItten sain ensimmäisen kännykän ja siihen usiemmiten vanhemmat soittivat kotia syömään. Ja silloin oli vastattava. Ja tekstiviestit kun tuli niin niihin vastaaminen oli samantien tehtävä. Mutta nykypäivänä sitä viestiä tulee joka tuutista ja joskus tärkeät viestit hukkuvat sinne. Wazz UP laulaa kokoajan, joko otat hauskan kuvan itsestäsi kavereiden kanssa tai sitten ruuasta ja kerrot kavereille että meillä on pekonia ja munia ruuaksi. Oletko milloin mennyt viimeksi lenkille ilman puhelinta?  Niinpä et hirvein usein. Myös minulla on sama ongelma hetkiä irtaantua tästä nyky yhteisöstä on liian harvassa. Vaikka ainoa aika minulla siihen on lomalla. Varsinkin kesämökki jossa ei tarvitse teknikkaa mihinkään voi vain olla siellä hiljaisuudessa ja imeä ympäristöstä ärsykkeitä ja antaa tajunnan tulvan täyttää oma pää. Silloin on hetki milloin itse pääsen rentoutumaan täysin ja keskittymään siihen kyseiseen hetkeen. Mutta ruusu on kaunis oma aika on kallis. Mutta sijoittamalla omaa aikaa ruusuun voi saada paljon enemmän vastinetta sille ajalle jonka kiireydessä käyttäisi johonkin muuhun. Alitajunnan ruokkiminen kirjoilla ja niistä saaduilla uusilla ajatuksilla on tärkeää jotta voit kehittyä ihmisenä ja varsinkin saat paljon uutta näkökulmaa asioihin kun olet lukenut muutakin kuin Aku Ankkkaa.

Munkki joka myi Ferrarin parhaat opit olivat :

Kaikki vaikuttaa alitajuntaan

Ja älä myy Ferraria

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!