Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Fiksusti toimivalla on kosmeettista älyä

Kirjoitettu 22.05.15
Esseen kirjoittaja: Hannes Hautala
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kosmeettinen Äly
Kirjan kirjoittaja: Timo Rope
Kategoriat: 9. YPK:n ulkopuoliset, 9.01. Oppiminen, 9.08. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tietokirjailija, yrittäjä ja kauppatietteen maisteri Timo Rope on kiinnostunut ymmärtämään ihmisiä. Tästä syystä ja markkinointitaustan takia hän kirjoitti kirjan Kosmeettinen Äly (2010 WSOY). Kirjassaan Rope valottaa älyn ulottuvuuksia, synnynnäistä älykkyyttä ja ennen kaikkea kosmeettista älyä.

Kirjassa ei tule suoranaisesti esille, mitä älykkyys on, koska kirjoittaja toteaa, että ei ole olemassa yhtä ja oikeata älykkyyden määritelmää. Yksinkertaisin määritelmä älykkyydelle on aivojen kapasiteetti, joka tekee mahdolliseksi järkevän toiminnan erityyppisissä tilanteissa. Perinteisiesti ottaen älykkyys on kumminkin määritelty kielelliseen, matemaattiseen ja loogiseen osa-alueeseen josta yhdessä käytetään nimeä yleisälykkyys. Tavallisesti älykkyyden mittarina käytetään Mensan testeistä saatua Gaussin käyrällä ilmaistua älykkyyden osamäärä. Se on melko kummallista, sillä Mensan testi on kuviopäättelytesti, eikä siksi mittaa ollenkaan verbaalista älykkyyttä, joka on osa kielellistä älykkyyttä. Kirjan mukaan normaaliälykkäitä eli sellaisia, joilla älykkyysosamäärä (ÄÖ) on 110–115, on vain 34 % väestöstä, kumulatiivisesti tarkasteltuna eli korkea- ja erittäin korkea älykkyys mukaan luettuna, normaaliälykkäitä on maailmassa 50 %. Tuskin meistä joka toinen on vajaaälyinen. Mensan testiä ei kannata ottaa kovin vakavasti. Testiin tutustuttaessa huomaa, että eri aikoina, normaalijakaumaa tarkasteltaessa on käytetty eri keskihajontaa. Silloin superälykkääksi, ja muhin älykkyyksiin päästäkseen, on vaadittu eri määrä pisteitä.

Olennaista on Timo Ropen mielestä kosmeettinen äly eli älykkyysmielikuva. Kosmeettinen äly tarkoittaa myös sitä, että tulee toimeen ihmisten kanssa ja, että antaa itsestään fiksun kuvan. Rope povaa menestystä kosmeettisesti älykkäälle. Kosmeettista älykkyyttä voi harjoitella, niin myyjä, lakimies, kuin opettajakin. Ei ole siis rajoituksia sille kuka voi oppia ja kehittää omaa kosmeettista älykuvaansa.

Rope kertoo, että kosmeettista älykuvaa luodaan vaikutelmaviestinnällä. Eli se miten toimii, käyttäytyy ja puhuu antaa vaikutelman itsestä ja omasta älykkyydestä. Kosmeettinen älykuva muodostuu siitä kuinka toimii ihmisten kanssa eri typpisissä tilanteissa ja minkälaisen älykkyysvaikutelman antaa.

Se millaisen älykkyysmielikuvan antaa muiden silmissä vaikuttaa paljolti fiksuus. Jotta kuulostaa, näyttää ja vaikuttaa fiksulta on kiinnitettävä huomiota pukeutumiseen, verbaalisuuteen, käyttäytymiseen, sosiaaliseen toimintaan, yhteiskunnalliseen ja organisatoriseen asemaan ja työtehtäviin. Näihin asioihin voi vaikutta kun tuo ne tietoisuuden tasolle. Kaikki mikä kuuluu ja näkyy viestii meistä, siksi toimintamme on oltava tietoista, mainitsee Rope.

Älykkyysmielikuvaan voi vaikuttaa kolmen portaan kautta: Tiedostaa, ymmärtää merkityksen ja lähtee toimintaan. Yksinkertaisesti ajateltuna, kuka haluaisi antaa itsestään huonon vaikutelman ja kuka ei hyötyisi positiivisesta älykkyysvaikutelma muiden silmissä.

Rope määrittelee positiivisen älykkyysvaikutelman sellaiseksi, jossa reaaliälykkyys(ÄÖ) on hieman matalampi älykkyysmielikuvaan verrattuna. Toisin sanoen tällainen henkilö (fiksu) antaa itsestään selkeästi älykkäämmän vaikutelman mitä hän on. Kirjassa tulee ilmi, että elämässä pärjäämisen kannalta parhaimpia älykkyysmielikuvan tasoja on (2)positiivinen ja (3)tasapainoinen älykkyysvaikutelma. Silloin tehtävät ovat korkeintaan omien rajojen yläpuolella, jolloin tehtävistä selviäminen on mahdollista ja kehittyminen hyvällä tasolla. Sen sijaan (1)ylitasoinen-, (4)-negatiivinen ja (5)alitasoinen älykkyysvaikutelma heikentää ihmisen kykyä kehittyä ja selviytyä yhteiskunnassa. Niin käy koska, ylitasoisella älykkyysmielikuvalla saadaan helposti liian haastavia tehtäviä, joista stressaantuu, joutuu henkilökohtaisiin ongelmiin ja ali suoriutuu. Negatiivisella- ja alitasoisella älykkyysmielikuvalla taas voidaan turhautua ja taantua, sillä tehtävät ovat liian helppoja omaan tasoon nähden.

Kannattaa panostaa kosmeettiseen älyyn yleisesti ottaen, koska se luo hyviä edellytyksiä elämässä pärjäämiseen. Mutta ajattelen, että myös etenkin myyntitehtävissä ja hyvissä asiakassuhteissa fiksu olemus ja kosmeettinen äly varmistavat kauppoja ja vievät eteenpäin.

KosmeettinenÄly

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!