Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Funky Business

Kirjoitettu 02.04.13
Esseen kirjoittaja: Aaku Siekkinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Funky Business
Kirjan kirjoittaja: Jonas Ridderstråle and Kjell Nortstrőm
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Funky yhteiskunta

Elämme yhteiskunnassa, joka on valtavasti muuttunut viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Vapaakauppa kukoistaa melkein kaikkialla maailmassa ja kaikille tuotteille ja palveluille löytyy omat markkinat. Tämä on johtanut siihen, että kaikilla aloilla on valtava ylitarjonta. Jos haluat ostaa kännykän tai sitten vaikka meidän yrityksen tapauksessa Mysteeri-shoppaajan, niin valikoima on valtava. Aloille tulee koko aika lisää kilpailijoita, ja nämä edelleen kiristävät kilpailua.

Toinen tärkeä muuttunut tekijä, on uudet vaativat asiakkaat. Helppo tiedonsaanti ja liikatarjonta ovat yhdessä luonneet asiakkaille ”dominoivan diktatuurin”. He muodostavat netissä erilaisia kuluttajien yhteisöjä ja pystyvät niiden avulla oikeasti vaikuttamaan yritysten toimintaan. Ennen vaikea tiedonsaanti ja alitarjonta tekivät asiakkaista lähinnä ”avuttomia ankkoja”. Diktatuurin lisäksi asiakkaiden huomiosta kilpaillaan rajummin kuin koskaan. Kaikki tavoittelevat osuutta asiakkaan sydämmestä ja mielestä ja tämä vaatii nykyisin hyvinkin äärimmäisiä tekoja. Tämän olen hyvin huomannut asiakasnäkökulman markkinoinnnissa. Ei riitä, että lähetämme yhden sähköpostin ennen ensimmäistä soittoa, koska suuren mainossähköpostitulvan keskellä on suuri riski, että se jää asikaaltamme huomaamatta. Tämän takia olemme päätyneet lähettämään kolme erilaista sähköpostia ennen soittoa. Tämä on toiminut hyvin, mutta viestien sisällön kanssa pitää olla tarkkana, että asiakas ei närkästy viestien tulvasta.

Viimeisien vuosien aikana olemme myös siirtyneet hitaasta rauhassa tilanteisiin reagoivasta yhteiskunnasta tosiaikaiseen yhteiskuntaan. Tietojärjestelmät nopeuttavat kaikkia prosesseja ja reagoivat nopeasti erilaisiin muutoksiin. Tästä hyvä esimerkki on Coca Colan limsa-automaatit, joidenka hinta vaihtelee ulkona vallitsevan sään mukaan. Kun ulkona sataa, hinta on halvempi, ja hyvällä säällä raikkaasta kokiksesta pitää maksaa sitten jo enemmän.

Samalla kun kaikki prosessit ovat nopeutuneet ollaan siirrytty myös aivopohjaiseen yhteiskuntaan. Henkistä pääomaa on vaikea mitata, mutta sillä on valtava rahallinen merkitys kaikkeen yrityksen toimintaan. Tästä hyvä esimerkki on esim. Microsoftin ja General Motorsin markkina-arvo. GM:llä on 647000 työntekijää verrattuna Microsoftin 27000:een, mutta silti Microsoftin markkina-arvo on kuusi kertaa isompi. Yksi Microsoftin työntekijä on siis noin 100 kertaa GM:n työntekijää arvokkaampi. Toisaalta henkisessä pääomassa ongelmana on se, että sen arvo voi vaihdella nopeastikin. Innovaatioita tulee ja menee, ja sen takia yleisesti voidaankin jokaisen aivopohjaisen yrityksen olevan aina 1,5 vuoden päästä kuilun partaalta. Mikä on Osuuskunta Soul Includedin henkinen pääoma tällä hetkellä ja mitä sen kasvattamisen eteen pitäisi tehdä? Varmasti lukeminen ei tekisi tällä hetkellä pahaa kellekään.

Vielä viimeisenä on hyvä tiedostaa markkinoiden uusi, globaali luonne. Talous kasvaa tällä hetkellä samanaikaisesti monissa eri keskuksissa, joka tarkoittaa että maailmassa on pikkuhiljaa 3mrd uutta asiakasta. Globaalit markkinat ovat kuin yhteenkytketty hämähäkin verkko, jossa kaikki vaikuttavat aina pikkuisen kaikkeen. Näinpä kun kaukoidässäkin alkaa pikkuhiljaa osaamistalous kehittyä, niin globaali kilpailu myös niillä markkinoilla alkaa olemaan tosiasia. Suomalaisen insinöörin tai myynnin ammattilaisen pitää pikkuhiljaa alkaa kilpailemaan vastaava Kiinalaisen kanssa ja siinä onkin iso haaste, sillä globaalissa taloudessa sääntönä tuntuu olevan se, että vain parhaat pärjäävät.

 

 


Funky yritys

 

Uusi markkinamaailma asettaa paljon menestymispaineita myös yriytkselle. Yksi tärkeimpiä ominaisuuksia uuden maailman yritykselle on olla keskittynyt. On tärkeää, että yrityksellä on vain yksi tai muutama ydinliiketoiminta-alue. Riskin hajauttaminen usealle eri alalle, on nykyään lähinnä vanhentunut lapsellinen ajatus ja riski pitää vain hyväksyä. Synergiakin on lähinnä tekosyy vallanhalulle sillä yrityksessä 2+2 = 3 eikä 5. Jos yrityksen osaaminen ei jollakin alalla ole huippuluokkaa, se tulee ulkoistaa. Tästä hyvä esimerkki on Yksi maailman suurimmista tietokoneen valmistajista, joka ei valmista itse yhtäkään tietokonetta. Dell ei omista yhtään omaa valmistustehdasta, mutta on silti, ehkä juuri siksi, tällä hetkellä yksi alan johtavista tekijöistä.

Toiseksi uudessa maailmassa yrityksiltä vaaditaan valtavaa innovatiivisuutta. Kilpailu on kovaa ja uusien keksintöjen keksiminen on erittäin tärkeää. Tätä varten tarvitaan sekä hetero- ja homogeenisyyttä. Heterogeenisyyttä siihen, etä yrityksessä on paljon erilaisia ihmisiä, jotka luovat pohjan uusille luoville raktaisuille. Homogeenisyyttä siinä, että näillä kaikilla erilaisilla henkilöillä on sama asenne ja arvot.

Toinen paradoksi on, että yritysten pitää samaan aikaan sekä kuunnella ja unohtaa asiakkaat. Palveluita pitää räätälöidä yhä enemmän asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin sopiviksi ja tässä kuuntelu on erittäin tärkeää. Toistaalta asikkaiden kuuntelu pitää unohtaa joidenkin uusimpien tuotteiden kehittämisessä. Asiakkaat eivät vain osaa odottaa niitä, ja tämän takia yritysten pitää hoitaa tuotteistus ja kehitys itse. Tässä voisi hyvä esimerkki olla Asiakasnäkökulman tuotteistusprosessi. Teimme todella pitkään töitä, että saimme tehtyä paketeistamme houkuttavat jo helposti ostettavat. Tämä oli siis asiakkaan unohtamisen aikaa. Nyt olemme pilottiasiakasvaiheessa ja teemme todella aktiivista asiakkaan kuuntelua. Kokeilemme palvelua suoraan käytännössä ja viilamme sitä yhä paremmin kaikkien asiakkaiden tarpeisiin vastaavaksi.

 

Funky voimat

 

Tietotekniikan on yksi suurimmista voimista tällä hetkellä. Netti luo hyvin ja helposti toimivat markkinat, missä asiakas ja tuottaja kohtaavat todella helposti. Kiinassa oleva tuottaja kohtaa 5000 kilometrin päässä olevan asiakkaan muutaman minuutin viiveellä, niinkuin esimerkiksi omassa sähköpyöräbisneksessäni käy. Maailma ja tila kutistuu. Toisaalta tieto virtaa todella vapaasti, joka johtaa asikkaiden puolesta erilaisten auktoriteettien uhmaamiseen. Asiakkaasta on tullut ”dominoiva diktaattori”. Yrityksen ”infostruktuuri” on myös tullut vähintään yhtä tärkeäksi kuin infrastruktuuri. On todella tärkeää minkälaiset tietojärjestelmät yrityksellä on käytössä. Tästä hyvä esimerkki on isojen yritysten ja tavarantoimittajien valtava virtuaalinen integraatio, jonka takia esim Wall Martin tavaroista 97% ei käy varastossa ollenkaan. Jokaine ymmärtää kuinka huikeita säästöjä tällaisella tehokkuudella saavutetaan. Tässä onkin hyvä myös mietti minkälainen Soulinc:in infostruktuuri on. Meillä on käytössä monta eri järjestelmää ja facebook on tällä hetkellä varmasti tärkein yhteisien viestien välittäjä. Oliko tässä vielä jonkin verran parannettavaa?

Erilaiset instituutiot ovat kokeneet myös valtavan muutoksen. Kansallisvaltiot eivät ole läheskään niin tärkeitä kuin ennen. Tällä hetkellä tavarat virtaavat globaaleilla markkinoilla ilman kansallisvaltioiden rajoista välittämättä ja toisaalta myös koulutuspäätöksien perusteena ei enää pitkään aikaan ole ollut maa. Monet osaajat rohkeasti matkustavat kauaskin kotimaasta hakemaan oman alansa parasta koulutusta. Kansallisvaltioiden ongelmana on, että ne ovat liian pieniä globaaleille ongelmille, mutta toisaalta liian isoja paikallisille haasteille.

Yritysinstituutiot ovat myös kokeneet valtavan muutoksen. Entisaikojen isojen ikuisten yritysten rinnalle on syntynyt valtava verkosto pienempiä ja nopeasti muotoaan muuttavia yksiköitä. Hyvä kysymys onkin tarviiko yritysten elää ikuistesti? Neil Youngin sanoin ”on parempi palaa kuin kuihtua”.

 

Funky ajat

 

Olemme tulossa aikaan, jolloin mikään ei ole enää niin varmaa ja kaikki on jatkuvassa muutoksessa. Yksi tämän ajan ominaisuuksista on ”kylmä tietosota”. Aivot ovat lopullisesti lyöneet  laudalta perinteiset tuotantovälineet ja niistä aletaan käydä kilpailua. Tämä johtaa aivovientiin ja tuontiin, siihen, kuinka hyvin eri alueet houkuttelevat itselleen osaavia henkilöitä. Eritysiesti tärkeää on saada osaavia, itsensä kehittämisestä ja jatkuvasta oppimisesta kiinnostuneita henkilöitä. Tieto on nykypäivänä valtaa ja koska internet jakaa tämän tiedon tehokkaasti kaikkialle, on valta kaikkien saatavilla.

Toinen tärkeä haaste on johtajan roolin muuttuminen. He tarvitsevat paljon uusia taitoja, ja yksi niistä on humanagement. Kuinka ihmisiä johdetaan yhä humaanimmin ja luodaan luovuudelle otolliset olosuhteet. Loppujen lopuksi johtaminen ratkaisee ja tärkeää on saada tavalliset yritykset yltämään epätavallisiin suorituksiin.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!