Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Funky business

Kirjoitettu 11.06.14
Esseen kirjoittaja: Eetu Lindfors
Kirjapisteet: 2
Kirja: Funky business
Kirjan kirjoittaja: Nordström & Ridderstråle
Kategoriat: 7. Innovointi, 7.3. Innovatiivisen yrityksen kehittäminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Funky Business

 

Uusi maailma on erilainen. Mikään ei ole enää entisensä ja kaikki mitä olet luullut tietäväsi, tulee sinun unohtaa se. Kirjan mukaan oma tulevaisuutemme riippuu yläkerrastamme, omista aivoista. Tulee vain olla erilainen ja tehdä asioita toisin kuin muut ja ennen kaikkea erilailla, mitä aiemmin on totuttu tekemään. Funky on tulevaisuus ja nyt kaikki riippuu vain sinusta itsestäsi. Kirja on kirjoitettu kaikille, jotka haluavat oppia uuden talouden kieltä ja menestymisen reseptejä.

Funky ei ole pelkästään tulevaisuutta käsittelevä kirja, vaan kirja joka kertoo maailmasta, jossa elämme juuri nyt. Mielestäni Tiimiakatemia on omanlaisensa funky maailma. Kirjasta löytyi paljon hyviä pointteja ja yhtäläisyyksiä tiimiakatemian toimintatapaan liittyen. Se valmistaa kolmen ja puolen vuoden aikana rohkeiden tiimiyrittäjien lisäksi funkyn ajattelumallin omaavia yrittäjän alkuja, jotka eivät ole kaavoihin kangistuneita.

 

Vapaus on täällä ja nyt. Yhä useampi meistä elää vapaana ja tekee juuri sitä, mitä huvittaa. Entiset tavat elää ovat hylättyjä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin. Vapauden lisääntyminen edellyttää kuitenkin myös vastuun lisääntymistä. Jos et itse pysty sitä valitsemaan, joku muu valitsee puolestasi.

Myös me akatemian kasvatit olemme vapaita ja saamme itse valita mitä teemme, missä teemme ja milloin sen teemme. Emme ole sidottuja mihinkään, vaan toimintamme perustuu omaan tahtoon ja haluun. Elääkseen ja menestyäkseen ihminen tarvitsee kirjan mukaan aseista tappavimman: tiedon. Mielestäni juuri tuota kullan arvoista asiaa Tiimiakatemia tarjoaa sen käyjälleen uskomattoman paljon. Tekemällä oppiminen, lukuisten kirjojen lukeminen ja oppimisen reflektointi kasvattaa tuota tietopääomaa varsin mukavasti tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen.

Monimutkaisuus on kammottavaa, mutta kiehtovaa. Meidän pitää kohdata se rohkeasti. Vielä lähimenneisyydessä roolimme oli määritelty ennalta. Kirkko tai yritys laati ja käsikirjoitti meille säännöt ja ohjeet, joita toteutettiin yleensä omiin eläkepäiviin saakka. Toisin on nykyään. Nykyään sinun tulee tuntea itsesi ja tietää, mitkä ovat omat tavoitteesi. Kirjan mukaan itsesi määrittäminen on ainoa tapa, jolla voit luoda itsellesi hyvän elämän.  Tästä syystä kaikilla yritysten johtajilla on täysin uusi työkenttä. Heidän on tuotettava epävarmuutta. Todelliset johtajat eivät valvo ihmisiä, vaan antavat heille haasteita. Todelliset johtajat vapauttavat ihmiset.

Myöskään Osk. Million innovatiivisilla ja rohkeilla tiimiyrittäijillä ei ollut ennakkoon määriteltyjä rooleja. Kaikki oli monimutkaista ja uutta, mutta samaan aikaan kiehtovaa ja jännittävää. Kukaan ei käskenyt mitä sinun tulee tehdä, eikä kukaan sitä sen tarkemmin missään vaiheessa ole kertonutkaan. En vieläkään tiedä mitä minun pitäisi tarkalleen tehdä, mutta oppimissopimus, joka on jokaisen tiimiyrittäjän yksi tärkeimmistä työkaluista auttaa tässä todella hyvin. Se ei ole itselläni vieläkään sillä toivotulla tasolla ja se vaatii hiomista. Muutaman vuoden talossa vietettyäni olen alkanut oppimaan sen merkitystä. Oppimissopimus on onneksi elävä dokumentti ja se voi muuttua jatkuvasti, suuntaan jos toiseenkin.

 

“nykyään tärkeimpänä valintakriteerinä on osaaminen, eikä passi.”

Voiton vie se, jolla on paras resepti

 

Vipuvaikutuksen voima

Kirjan mukaan useimmissa organisaatioissa ei ole ongelmana se, että ne tietävät liian vähän, vaan se, etteivät ne tiedä, mitä ne tietävät. Tieto on hajaantunut sinne sun tänne ja kenelläkään ei ole selvää käsitystä mitä kukin tietää ja osaa kaikkein parhaiten.

Aivan kuten akatemiallakin tiimeissä ei aluksi tiedetä tarkkaan kuka on hyvä missäkin asiassa. Tämän vuoksi oppimissopimuksien esittely yleisesti tiimille on oleellisessa osassa. Me emme sitä ole vieläkään tehneet, vaikka kaksi vuotta on jo talossa kulunut. Luulen, että jo heti ensimmäisen vuoden aikana käytetty aika oppimissopimuksien läpikäymiseksi on kullanarvoista aikaa ja maksaa kyllä aikansa takaisin, kun myöhemmin kaikilla on tieto kenenkin kyvyistä tiimissä.

 

Tietoa ja oppia kertyy jatkuvasti akatemialla tehtyjen projektien kautta, sekä luettujen kirjojen myötä. Tieto jää varsin usein kuitenkin jokaisen yksilön haltuun ja opittua tietoa ei jaeta ikinä liiaksi. Tieto on siirrettävä yksilön tasolta ryhmän ja organisaation tasolle. Seuraavat kysymykset auttaa havainnollistamaan kyseistä asiaa.

 

1. Ovatko jotkut tiimistä työsuorituksiltaan muita parempia?

2. Haluaisitko, että muutkin ovat yhtä hyviä?

3. Mitä tälle asialle tehdään?

 

Oppimista tulee hallita ja se ei tapahdu automaattisesti. Kirjan mukaan yrityksen nopeus ei määräydy nopeimpien ja fiksumpien mukaan, vaan hitaampien ja kyvyttömimpien ihmisten mukaan. Oppimisen mahdollistaminen on kenen tahansa johtajan tärkeimpiä tehtäviä.

 

“Jos ajattelet, että osaaminen maksaa, kokeile, mitä osaamattomuus maksaa.”

 

Myös Osk. Millio koostuu monenlaisesta vipeltäjästä ja itse en ainakaan omasta mielestäni kuulu niihin kaikkein vikkelämpien yksilöiden joukkoon. Kuinka sitten saada tiimin kaikki jäsenet puskemaan härän lailla eteenpäin. Jack Welch on todennut, että “ Organisaation kyky oppia ja siirtää oppimansa nopeasti tekoihin on sen paras mahdollinen kilpailuetu.” Jos kykyjä ei käytetä hyväksi, ne ovat arvottomia.

Hyvän draivin omaaviin tiimiyrittäjiin kannattaa myös minun mielestäni investoida, mikäli tämä on tarpeellista. Juurikin he vievät tiimiä eteenpäin oman innostuksensa ja esimerkin kautta.

“Jos ihmiset eivät tekisi koskaan mitään typerää, koskaan ei tapahtuisi myöskään mitään älykästä.”

Suuret johtajat ja menestystarinan omaavat henkilöt ovat kaikki ottaneet riskejä ja todennäköisesti myös niissä epäonnistuneet. He yllättivät muut, ja luultavasti itsensäkin. Uusille poluille lähteminen saattaa osoittautua kannattavaksi. Pysyäksemme hengissä tarvitsemme lisää innovaatioita, niitä varten on tehtävä kokeiluja, ja niihin sisältyy riskejä. Voimme onnistua, tai epäonnistua. Kokeiluja tehdessä pitää antaa epäonnistumiset anteeksi unohtamatta kuitenkaan koskaan sitä, mitä olemme oppineet.

 

Perinteistä kiinni pitävien kannattaa muistaa, että ainoa tapa välttää epäonnistuminen on olla yrittämättä. Akatemia on siitä hyvä paikka, että täällä asia on juurikin päinvastainen. Perinteistä ei pidetä kiinni ja jokaista kannustetaan yrittämään ja epäonnistumisista ei rangaista, vaan päin vastoin, niistä jopa palkitaan. Yksi suurimmista ajattelun muutoksista omassa päässäni on kohdistunut juurikin epäonnistumiseen suhtautumiseen. Olen huomannut, että epäonnistuminen on hienoa ja etenkin opettavainen asia. Myös tiimi kannustaa tähän varsin kovasti ja yksi tavoite monelle tiimissä onkin saada se vuoden kultamunaus titteli haltuunsa.

Kunnia siis kaikille niille, jotka ottivat riskejä ja epäonnistuivat.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!