Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Haluatko oppia lukemaan nopeammin?

Kirjoitettu 04.12.13
Esseen kirjoittaja: Tapio Auvinen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Photo reading
Kirjan kirjoittaja: Paul Scheele
Kategoriat: 9.01. Oppiminen

Haluatko oppia lukemaan nopeammin?, 2.3 out of 5 based on 3 ratings
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 2.3/5 (3 votes cast)

Paul Scheelen kirjoittama ”Photo reading” kirja esittää luku tekniikan, jonka avulla jokainen voi lukea tietes kirjoja nopeammin ja tehokkaammin, kuin normaalilla tekniikalla. Kirjan sivujen reinoissa on symboleita, joita lukia seuraa lukemisen aikana. Laidassa esiintyy neljää erilaista Einstein hahmoa, jotka kuvaavat erilaisia lukutekniikoita. Itse luin kirjan nopeimmalla takniikalla, eli tekniikalla, joka poimi tekstistä vain sen pääajatuksen, eikä perusteluja tai muuta syventävää.

Kirjan kooste väittää, että kirjan luettuasi pystyt sisäistämään 2500 sanaisen tekstin minuutissa. Tämä on ehkä totta kyseisen kirjan kohdalla, koska symbolit nopeuttavat lukemista, mutta normaalissa tekstissä joutuu silti etsimään tekstin pää kohdat, johon kuluu enemmän aikaa. Kirja kuitenkin nopeutti huomattavasti ainakin omaa sanomalehden lukuani. Luin heti kirjan nopean selaamisen jälkee 4 sanomalehtiartikkelia, joihin kului yhteensä aikaa noin kymmenen minuuttia. Normaalisti samaan tekstimäärään olisin käyttänyt ainakin puoli tuntia. Pää ajatukset artikkeleista jäivät myös paljon paremmin mieleeni, koska ajatukseni eivät täyttyneet lehden “ylimääräisestä” tekstistä.

Kirja esittää viisi askelta, joiden avulla opit lukemaan nopeasti. Ensimmäinen askel on valmistautuminen. Ajatus pysyy kirjassa paljon paremmin, jos keskittyy menttaalisesti lukemiseen jo ennen sen aloittamista. Itselläni ajatukset harhailevat normaalisti paljonkin, jos aloitan lukemisen niin sanotusti tyhjältä pöydältä. Kun keskityn haasteeseen etukäteen ja pohdin hieman mitä kirja saattaisi sisältää saan mieleeni muutaman valmiin kysymyksen, joihin voi lukiessa etsiä vastausta ja samalla pustyy keskittymään tekstiin paremmin.

Toinen askel on esikatselu. Katso ensin kirjan kansi ja lue takakansi. Tällöin saat nopean kuvan kirjan teemasta ja sisällsötä. Sitten avaat kirjan ja luet sieltä jokaisen otsikon ja väliotsikon ja katsot kuvat. Näin saat heti muodostettua konkreettisen kuvan kirjasta ja mahdollisesti myös siitä, mihin haluat keskittyä initen kirjan aikana. Voit ehkä jopa jättää kokonaisen aihealueen pois, jos se ei vaikuta kiinnostavalta.

Kolmas askel on itse lukeminen – valokuva lukeminen. Aloitat kirjan alusta ja silmäilet nopeasti yksi tai kaksi riviä kerrallaan. Aina kun huomaat tärkeältä vaikuttavan kappaleen tai kohdan luet sen kunnolla. Normaalissa tekstissä ilman apumerkintöjä tämän tekniikan käyttäminen aiheutti minulle toistuvasti mielen ailahtelua. En pystynyt keskittymään tekstiin, koska vain selailin sitä eteenpäin. Photo Readin ei siis varmaan turhaan painottanut silmien ja mielen yhteistyön tärkeyttä. Lukeminen täytyy surittaa virkeänä ja siihen valmistautuneena. Kun näin ei ollut, jouduin monesti palaamaan tekstissä taaksepäin. Photo readin suosittelee, että lukian tulisi kiinnittää huomionsa lukemisen aikana yksittäiseen kohteeseen, kuten esimerkiksi pään takaosaan. Itse yritin tätä ja miten hassulta tämä kuullostaakaan, mutta se toimi!

Neljäs askel, eli jälkikatselu tarkoittaa tekstiin palaamista ja lukemisen aikana heränneisin kysymyksiin vastauksen etsimistä. Tässä askeleessa tärkeään asemaan nousevat photo reading kirjan ylistämät muistiinpanot. Muistiinpanoja pitää tehdä koko ajan lukemisen ohella. Jokainen avainsana tulee liittaa mindmappiin. Niiden avulla on helppo palata tekstiin ja kirjoittaa siitä vaikka essee, kuten itse nyt teen yli kuukauden kirjan lukemisen jälkeen. Muistiinpanoista löytää myös helposti asiat, joita haluaisi oppia lisää. Vastauksen voi tällöin etsiä kirjasta, tai muista tietolähteistä. Kirjan jälkikatsaus on tärkeää myös sen takia, koska yleisesti todettuna todellinen mieleen jäävä oppiminen tapahtuu vasta kertaus vaiheessa. On vaikea sisäistää uutta asiaa lukemalla siitä vain kerran. Nopea aiheeseen palaaminen aiheuttaa yleensä paljon pysyvämmän muistijäljen.

Viides ja viieminen askel on kirjan arviointi. Arvioidessa kirjaa henkilö kirjaa ylös kaiken mitä on oppinut kirjasta ja mitä voisi oppia lisää. Miettimällä mikä oli kirjassa hyvää ja mitä ei ehkä avattu tarpeeksi lukija pystyy itse tiedostamaan ajatuksensa ja miettimään kirjan todelliset hyödät. Arvioinnin jälkeen itsekkin huomaan, että pystyn käyttämään kirjan oppeja paremmin hyödyksi. Nytkin kun kirjoitan huomaan sisäistäväni tiedon ja ajattelevani sitä paljon syvällisemmin, kuin itse luku vaiheessa.

Kokonaisuutena photo reading antaa hyvät avaimet ihmiselle, joka haluaa lukea monta kirjaa lyhyessä ajassa. Photo readingin sisältö ei kuitenkaan ole sovellettavissa tarinaa kertoviin kirjoihin, koska tärinan käänteen tekevä tai päätöksen kannalta tärkeä kohta saattaa olla juuri siinä kohdalla, jonka silmäillessäsi ohitit. Tieteiskirjallisuuteen ja uutisiin tämä tekniikka kuitenkin toimii

lukemista nopeuttavana tekijänä. Teksniikan ideana on, ettei kaikkea tarvitse oppia. Ihmisen tulisi päästä “irti pakollisesta tarpeesta tehdä kaikki oikein”. Vaikkao lemmekin oppineet jo alasteella hyvän ja mielestämme “oikean” tavan lukea ei se tarkoita, ettei jokin toinen lukemis tekniikka olisi nopeampi ja ennekaikkea tehokkaamipi. Elämmehän me kuitenkin maailmassa, jossa tehokkuus on kaikki kaikessa.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!