Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Halujohtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Johtaminen lähtee ihmisen sisäisestä halusta. On vaikea toimia hyvänä johtaja ja innostaa muita jos et itse pysty kantamaan tai et halua kantaa pestiäsi. Epätyytyväinen johtaja tartuttaa ympärilleen huonoa ilmapiiriä. Minä olen aina jollain tapaa hakenut tilanteissa johtajan paikkaa. Tunnen itseni silloin tärkeäksi ja haluni tekemiseen kasvaa kun tiedän omaavani ison roolin ja vastuuta. Monesti jos en ole millään tavalla tilanteen herrana menetän keskittymiseni ja mielenkiintoni.

Entä sitten Dimangian johdettavat henkilöt? Johtajan tulee olla innostunut pestistään, mutta haasteita tuo johdettavien erilaiset persoonat. Meitä muokkaavat yksilötekijät kuten sukupuoli, ikä ja koulutus. Tilannetekijät jotka myös vaikuttavat, ovat esimerkiksi työtilanne, perhetilanne ja terveystilanne. Ihmisellä on myös dominoivia perusominaisuuksia, kuten laiskuus, pätemisenhalu ja uteliaisuus. Näitä kaikkia edellä olevia seikkoja on hyvä käydä läpi kun työskentelet ihmisten kanssa. Jotta opit nämä seikat heistä sinun on laitettava myös itseäsi likoon ja tutustuttava työntekijöihin. Osaan jo edellisen tiimiliiderin pestin pohjalta ja vuoden tiimityöskentelyn kannalta lukea ihmisistä näitä työtä ja motivaatiota muokkaavia tehtäviä. Omasta mielestäni nämä selviävät vain esimiehen kiinnostuksen myötä alaisiinsa ja ajan kuluessa. Mitä piirteitä itsessäni huomaan mitkä vaikuttavat minun ohjautuvuuteni johdettavana. Perusominaisuuksista omistan pätemisenhalua, yhteenkuuluvuuden tunteen hakua sekä turvallisuuden hakuisuutta.

Johtamisen voi jakaa kaksoistehtäväksi, tehtäviin kuuluvat asiatehtävä ja tunnetehtävä. Asiatehtävä on ryhmänperustehtävä eli miksi ryhmä on olemassa, mikä on sen tehtävä ja toiminnan tarkoitus. Oman tiimimme tehtävä on saada aikaan toimivaa bisnestä niin että saamme siitä vaadittavat valmiudet jatkaa sitä vuosienkin päästä kun lähdemme tästä talosta. Tunnetehtävä kertoo taas sen miten vetovoimaiskeksi ryhmä tunnetaan, miten ryhmässä viihdytään ja jaksetaan. Tärkeä on ajatella niin että mitä vähemmän panostat tunnetehtävään sitä enemmän se alkaa ajansaatossa häiritä asiatehtävää. Tiimissämmekin jos laiminlyömme yhteisöllisyyttä ja palautteenantoa, kasvavat vain sisällä pidetyt asiat ja epätyytyväisyys. Kun se on kasvanut liian suureksi, se vaikuttaa selkeästi siihen, ettei kukaan halua tehdä keskenään hommia tai jakaa omia asioitaan. Kaksoistehtävän hoitaminen tarkoittaa johtajalle joka päiväisen toiminnan lisäksi eli raportointi, viestintä ja työn hoito, myös toiminnan ja työhyvinvoinnin parantamista.

Johtajuuden voi käsittää myös johtajuuden triangelina. Tässä johtajuus rakennetaan kolmen elementin varaan.

  1. Johtajan itsetuntemus ja johtamiskäytänteet
  2. Johdettavan ryhmän kaksoistehtävän johtamistoimenpiteet
  3. Oman organisaation ja toimintaympäristön huomioiminen johtajan roolissa

Mitä nämä sitten käsittävät. Johtamisen tehtävän onnistumiseen vaikuttaa rajusti johtajan käsitykset, arvot ja oma tuntemus. Nämä määrittelevät paljon tapoja miten reagoit tilanteisiin. Ihmistenjohtaja tarvitsee kuitenkin tietynlaisen arvomaailman. Ihmisjohtajan on pyrittävä ajattelemaan ihmisistä hyvää. Myös on tärkeää tutustua oman persoonan piirteisiin. Mitä paremmin tunnet kaikki käyttäytymisesi mallit sitä paremmin osaat toimia sillä omalla oikealla tavalla vaikeassa tilanteessa. Omasta mielestäni johtamisen pesti kasvatti minua itseäni tässä kaikein eniten. Tunsin kasvavani aivan suunnattoman määrän itseluottamusta ja tuntemusta. Ei siis kannata odottaa ennen johtamisen tehtävää tai sen vastaanottoa, että nämä kaikki ominaisuudet pitäisi sinulta jo löytyä.

Asiatehtävän johtaminen on näkyvää ja siihen kuuluvat foorumit jossa jatkuvasti arvioidaan työn sujumisen laatua. Parhaiten tätä hoidetaan myös keskustelemalla. Meillä niitä voisi verrata treeneihin ja kehityskeskusteluihin. Kaksoistehtävän käsittelyn tulee olla systemaattista ja jatkuvaa. Me hoidimme sitä yrityksemme johtoryhmän kanssa viikoittaisissa palavereissa, missä monesti keskustelimme työilmapiiristä ja hyvinvoinnista.

Johtaja omalla toiminnallaan muokkaa yrityksen arvomaailmaa, olemalla läsnä tai olemalla toimimaton. Johtaja voi joko ruokkia ihmisten motivaatiota tai onnistua syömään sitä. Puhutaan johtajan varjosta. Se tarkoittaa sitä että pikkuhiljaa työyhteisö alkaa muuttua johtajansa näköiseksi.

Tekemistämme yrityksessä muovaa sisäinen ja ulkoinen pakko. Osa toiminnasta tulee omasta halusta, moni taas ei niin mukava ulkoisesta pakosta. Esimerkkinä itsestäni ei nyt liity johtamiseen mutta minä vihaan suihkussa käymistä. En tykkää kun sen jälkeen palelee ja iho on kuiva, sekä palelee. Ulkoisena pakkona minun on kuitenkin käytävä suihkussa säilyttääkseni ulkoinen habitukseni. Nämä liippaavat todella läheltä tai oikeastaan luovat tekemiselle motiivin. Ymmärrys-selitys-motiivi-ketju on kaiken tekemisen taustalla. Johtaminen tässä syntyy ketjusta joka etenee seuraavasti.

  1. Yksilö-yksilön motiivin perustat
  2. Motivointikeinot
  3. Halut
  4. Toiminta
  5. Tulos

Johtajan suuri ja vaativa osuus on oikeasti käyttää todella paljon aikaa taustatyöhön. Mistä työntekijä tulee ja mihin hän aikoo päästä. Toinen mihin suuri aika uppoaa olet sinä itse. Anna itsellesi aikaa ja vie itseäsi pois mukavuus alueelta silloin sinä vasta näet millainen olet kun reagoit uusiin tilanteisiin. Johtaja ei ole koskaan valmis ja mikään yritys ei ole sellainen mitä et enää pystyisi kehittämään mihinkään suuntaan. Siksi kaiva itsestäsi ja muista ihmisistä lähelläsi halua toimia, sillä yhteinen halu ja toiminta vie teitä vielä pitkälle.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!