Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hard core – uracoachingia

Kirjoitettu 23.04.14
Esseen kirjoittaja: Alli Laukkanen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Mielekäs työ
Kirjan kirjoittaja: Maria Carlsson & Kati Järvinen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

”Entä jos maanantai olisikin viikon paras päivä? Työsi olisi niin antoisaa, että heräisit energisenä jokaiseen aamuun odottaen päivän tuomia haasteita.” Otin tämän kirjan lukuun siksi, ettei minulla ole mitään havaintoa mitä haluaisin tehdä ”isona”. Huomaan tässä kirjoittaessa kuinka vaikeaa tästä on tehdä reflektiota, koska en halua esseepankkiin kaikkien nähtäville pohdintoja vaikka minun vahvuuksista tai arvoista.

Itsetuntemus on kaiken a ja o

Itsetuntemus on tärkeää, vain näin pystyt löytämään juuri itsellesi mielekkään työn. Tähän kirjailijat antoivat apukysymyksiä ja harjoituksia. Tärkeitä juttuja pohdittavaksi on oma asema ryhmässä, miten omaksuu tietoa, miten tekee päätöksiä, mikä motivoi töissä ja ihan minkälainen on persoonaltaan.

Vahvuusjutut

Monesti keskitytään heikkouksiin ja niiden kehittämiseen, joka on tietenkin kehittävää, mutta siitä syystä oma työ saattaa tuntua nihkeältä. Kirja neuvoo etsimään omia vahvuuksiaan heikkouksien sijasta, ja keskittymään niihin. Tällöin työskentelysi tulee olemaan tehokkaampaa ja mielekkäämpää. Ei mitään havaintoa vahvuuksistasi? Ei hätää! On olemassa keinoja, joilla lähteä kartoittamaan niitä: Listaa 5-10 asiaa, joista pidät itsessäsi, ja kysy samaa läheisiltä. Näitä voi pitää eräänlaisina vahvuuksina. Voit lisäksi miettiä, mitä tekisit vaikkei siitä maksettaisi sinulle, tai missä olet elämäsi aikana onnistunut paremmin kuin joku muu.

Vahvuuksia etsiessä auttaa, kun pohdit myös mitä olet harrastanut tai puuhastellut matkan varrella, ja mistä olet ollut kiinnostunut, ts. tietosi ja taitosi. Vaikka tässä keskitytään menneeseen, ei pidä unohtaa että kaikissa on halu oppia, ja vain harjoitus tekee mestarin: eli ensinnäkään tunne siitä, ettei joku asia kiinnosta, voi olla terve vinkki alanvaihtoa kohti, ja toisekseen, että luovuttamalla ei saa mitään. Työssä tärkeää on myös nautinnollisuus, ja yksi avain vahvuuksien löytämiseen on pohtia sitä, että milloin viimeksi olet ollut flow-tilassa ja mitä tehdessä.

Pystyessäsi käyttämään ja vahvistamaan hyviä puoliasi työelämässä, niistä voi jopa tulla varsinainen kilpailuetu.

Arvot

Arvot ovat yksi iso juttu työn mielekkyyden kannalta, sillä niitä vastoin työskentely voi pahimmillaan tuntua ihan vain väärältä, tyhjältä ja valheelliselta. Arvot haastavat sinua tekemään parhaasi ja ylittämään rimoja, oli homma kuinka vaikeaa tahansa (olettaen että arvovalinnat ovat osuneet oikeaan työsi kanssa).

Minulle arvot ovat vähän haalea käsitteenä, mutta onneksi kirjasta jälleen löytyy keinoja niiden kartoittamiseen: Kuvittele joku hetki, jolloin olit tyytyväinen. Missä, milloin, kenen kanssa, mitä tapahtui, mitä tunsit? Tämän jälkeen sanoita kokemuksen pääkohdat ja pohdi mikä niissä on tärkeää. Esimerkkikeissinä voisi olla vaikka illallinen perheen kanssa. Jos vaikka perhe siinä muodosti sen tyytyväisyyden tunteen, oliko ne turva ja tuttuus jotka loivat sen tunteen? Nämä lopputulokset muodostuvat arvoiksi.

Sen jälkeen voit miettiä, mitä näistä arvoista haluat toteuttaa töissä.

Miksi haluat muutosta?

Joku siihen motivoi, mutta on tärkeä selvittää, mikä. Se voi olla kokemuksen kartuttaminen, ajanpuute, ikärasismi tai vaikka ihan vain halu olla enemmän ja parempi. Muutosta edeltäessä kannattaa pohtia, miten suhtautuu muutokseen, ja miten sen yleensä on tottunut suorittamaan, kertarysäyksellä vai pikkuhiljaa.

Itsetunto ja –arvostus

Kokemus omasta itsestä ja usko omaan osaamiseen on muodostunut pitkälti kasvun aikana, mistä on kehuttu tai toruttu pienenä ja miten ne ovat vaikuttaneet käsitykseen itsestä. Mitä näistä uskomuksista vaalitaan yhä edelleen, ja mistä haluaisi päästä eroon?

Itsetunto tarkoittaa uskoa, että on hyvä juuri sellaisena kuin on, ja itseluottamus taas sitä, että tavoitteet ovat saavutettavissa. Nämä ovat tärkeitä omattavia piirteitä, sillä on vaikeaa muodostaa (järkevää) urasuuntaa ja muutosta, jos jompikumpi kusee nilkkaan. Oma hyvinvointi (sisäinen ja tukiverkostot) ja siitä huolehtiminen on tärkeää niiden kannalta. Monesti ongelmana on myös ylisuorittaminen, varsinkin Tiimiakatemialla, jossa on paineet onnistua. Kirja kehottaakin miettimään onko asia näin. Tuntuuko siltä, että täytyy uhrata paljon nykyisen uran eteen? Kyseessä voi olla joko kehno uravalinta tai huono asennoituminen; voit päättää urasi TAI vapaaehtoisuuden jatkuvan pakon sijasta.

Pohjatyön ollessa jonninverran kondiksessa…

…On aika muodostaa mahdollisimman todentuntuinen uravisio. Mitä haluat, oli toiveet pieniä tai isoja? Aika laaja kysymys, ain’t that right? Apuun tulee mielikuvaharjoitus, jossa käyt ideaalin mielikuvatyöpäivän läpi aamusta iltaan pohtien parasta mahdollista tilannetta. Esimerkiksi menet työpisteellesi, miltä se näyttää ja mitä se kertoo sinun työstäsi? Ja sitten ryhdyt töihin, minkä parissa ja miten työskentelet? Lisäksi voit pohdiskella mieluisia työtehtäviä sekä aloja, ja miten pystyisit niitä yhdistelemään. Tällaisien ajatusleikkien avulla voi selvitä uusia juttuja, mitä ahdas mieli ei välttämättä tule ajatelleeksi ilman selkeitä raapustuksia paperilla.

Kirja lähti käsittelemään aihetta uudesta ja minulle aika mielekkäästä näkökulmasta, kyse ei ole niinkään siitä, että nyt nimetään ammatti johon haluan, vaan pohditaan pienissä osissa, jopa melkein sivurooli-juttuja. Seuraavaksi tulikin pohtia esimerkiksi seuraavia: Olisiko työpaikkasi fyysinen sijainti keskustassa, vai haluaisitko liikkuvan työn? Entä työsuhde-etuja tai vastuuta?

Uravision ollessa valmis pitää vain päättää edetä. Se on ehkä vaikeinta. Ehkä edelleen pelottaa, tulee mieleen syyt miksi on nykyisessä työpaikassa, miksei ole tätäkään ennen vaihtanut työpaikkaa. Tässä tulee luottaa juuri luotuun uravisioon, uskoa että se johdattaa sinua juuri sinne minne haluat.

Tuumasta toimeen

Jotta visiosta saa todellisuutta, kannattaa kartoittaa nykytilanne miettimällä elämäntilannettasi, sitoomuksiasi/velvollisuuksiasi muita ihmisiä tai taloutta kohtaan, jo omaamiasi taitoja, ja mitä sinun pitäisi oppia visiosi kannalta.

Uravision ja nykytilannekartoituksen jälkeen muodostuu toimintatuunnitelma pohtimalla niiden kahden välimaastoa. Miten pääset nykyisestä kohti tulevaa? Mitkä ovat sinun konkreettiset tekosi? Pelko varmasti iskee matkan varrella, mutta tärkeintä olisi vain tunnistaa syyt, keskitytkö olennaiseen vai onko kyse vain uudesta ja hirvittävästä?

Tärkeintä on kuitenkin toimia parhaana mahdollisena omana itsenään. Älä esitä, vaan kehity. Mitä haluaisit eläkkeelle jäädessäsi kuulla kollegoiden jäähyväispuheessa?

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!