Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hauskan oppimisen vallankumous

Kirjoitettu 21.04.20
Esseen kirjoittaja: Laura Autio
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hauskan oppimisen vallankumous
Kirjan kirjoittaja: Lauri Järvilehto
Kategoriat: 1. Oppiminen, 9.01. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kirja valinnaksi osui Lauri Järvilehdon kirjoittama kirja hauskasta oppimisen vallankumoksesta, yksi täpityskirjoista. No tällä kertaa aihe jokseenkin kiinnosti minua. Nimittäin en ole koskaan ollut mikään super innokas opiskelija. Olen pärjännyt koulussa, mutta olen kuulunut heihin, jotka joutuvat pänttäämään paljon, jos haluavat pysyä pinnalla. Olen kadehtinut niitä, jotka kuuntelevat tunnilla ja sen jälkeen ei tarvitse kokeisiin paljon lukea. Harmi etten itse ole nuorempana pelaillut pelejä esim. englannin kielellä, silloin oppiminen olisi tapahtunut mukavalla tavalla. Mietin aina miksi serkku poikani ovat niin hyviä englannissa, mutta se pelasivat paljon tietokonepelejä, siinä yksi selitys. Kirja antoi myös uudenlaisia näkemyksiä tulevaisuutta varten.

 

Järvinen oli pyytänyt ihmisiä kuvailemaan sanaa ”oppia” ja vastaukset olivat olleet melko negatiivispainoisia. Ja itsekin voisin kuvailla sanaa ”oppia” tylsäksi ja väkinäiseksi en ollenkaan hauskaksi ja motivoivaksi. Varsinkin kun koulussa käskettiin opetella ulkoa, lukemalla ja tehden muistiinpanoja. Se ei ollut hauskaa eikä minulle sopiva opiskelumuoto. Koulussa muutenkin keskitytään liian vähän erilaisiin opiskelumuotoihin. Joskus jonkun testin myötä voidaan todeta, että sinä opit parhaiten katsomalla opetusvideoita ja se jää siihen. Järvilehdon mukaan oppimisesta pitäisi tehdä hauskaa, leikkisää ja tehokasta.

 

Opiskelun keskiössä Järvilehto pitää opiskelijoiden valinnanvapauden ja oppimisen suuntaamisen omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Tehokas oppiminen tapahtuu vain, jos on innostusta ja kiinnostusta aiheeseen. Lukeminen, laskutaidot ja kirjoittaminen ovat taitoja mitkä pitää olla hallinnassa, jotta voi oppia jotain uutta. Akatemialla olen kuullut että pikaluku- ja silmäilytekniikka ovat myös hyödyllisiä ja samoin Järvilehdon mukaan. Kun pääsin Tiimiakatemialle opiskelemaan niin edessä oli ensiksi perusopinnot Rajakadulla. Vaikka minua ei innosta opettajan luennointi niin silti oli motivaatiota jotenkin käydä kursseilla, kun tiesi, että kohta akatemia alkaa kunnolla ja muutenkin perusopintojen aikana oli jo mahtava porukka ympärillä. Jo Rajakadulla ollessani koin olevani sisäisesti motivoitunut. Järvilehto kertoo kirjassa mistä kolme sisäisen motivaation lähdettä koostuu. Tässä ovat ne psykologiset tarpeet:

Autonomian eli vapauden kokemuksen sain omasta asenteestani ja kyvystä ottaa vastuuta omista toimistani. Nyt voin akatemialla tehdä asiat silloin kun minusta tuntuu hyvältä. Jos esseen kirjoitus ei päivällä suju niin kirjoitan sen sitten vaikka yöllä. Ei tarvitse kirjoittaa sitä tunnilla opettajan määräyksestä.

Kompetenssin eli osaamisen kokemuksen tunne tuli minulle, kun itse saavutin sen mitä olen lähtenyt tavoittelemaan, nimittäin paikan akatemialta, sillä olin vielä ensimmäisen vuoden opiskelijana avoimen kautta. Vaikka kaikki ensimmäisen vuoden kurssit eivät olleet mieluisia niin onnistuin säilyttämään niiden kiinnostavuuden sen takia, kun tiesin että kohta alkaa akatemia, missä pääsee tekemään juttuja mistä pitää ja oppimaan asioita itselle sopivalla tavalla.

Yhteenkuuluvuuden kokemuksen huomaan itselläni vahvimpana sisäisen motivaation lähteenä. Jo heti ensimmäisestä viikosta alkaen luokkamme tuntui hyvältä. Kaikki olimme paljon yhdessä ja se tuntui luontevalta. Tiimien jaon jälkeen Cleverasta on tullut kuin toinen perhe ja siihen tunnen vahvaa yhteenkuuluvuutta.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!