Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hauskan oppimisen vallankumous

Kirjoitettu 03.05.20
Esseen kirjoittaja: Aleksi Heinonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hauskan oppimisen vallankumous
Kirjan kirjoittaja: Lauri Järvilehto
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 1.5. Oppimisen klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Päätimme yhdessä tiimin kanssa, että jokainen lukee täpityskirjan Hauskan oppimisen vallankumous, jonka on kirjoittanut Lauri Järvilehto. Kirjassa oli mielestäni hyvin paljon samankaltaisuuksia kuin aiemmin lukemassani Frank Martelan ja Karolina Jarenkon Draivissa.

 

Hauskan oppimisen vallankumouksessa puhuttiin sisäisestä motivaatiosta, joka johtaa flow-tilaan. Draivissa taas puhuttiin sisäisestä motivaatiosta, joka johtaa draiviin. Molemmissa olivat samat yhtäläisyydet. Autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvuuden kokemukset. Flow sekä draivi siis tarkoittavat samaa asiaa. Autonomialla tarkoitetaan, että ihmisen täytyy oppia ja tehdä asioita itseään varten eikä ulkopuolisia motivaattoreita varten. Kompetenssi taas tarkoittaa, että tehtävät ovat tarpeeksi haastavia, jotta mielenkiinto pysyy yllä. Yhteenkuuluvuuden kokemukset sitten tarkoittavat sitä, että merkitset jotain muille ja toiminta edistää heidän hyvinvointiaan.

“Flow on ihmisen optimaalinen tila, jossa toimimme vaivattomasti, saamme aikaan asioita ja puskemme itseämme eteenpäin”

Hauskan oppimisen vallankumouksessa keskityttiin tarkemmin myös siihen, kuinka nuo kolme asiaa ruokkivat toinen toisiaan. Autonomian eli vapaaehtoisuuden avulla oppii löytämään uusia kompetenssin alueita eli asioita, joiden tekemisestä pitää. Kompetenssin kokemukset taas hyödyttävät muita tai tuottaa iloa muille ihmisille. Silloin useat ovat valmiita tarjoamaan korvauksen eli esimerkiksi rahaa ajasta, jota siihen on käytetty. Korvauksella pystyy lisäämään autonomiaa ja samalla kehittämään itseään sekä osaamista. Näin flow-tilassa olevilla henkilöillä tämä positiivinen kehä jatkaa kiertämistään.

 

Olen nyt koronan aiheuttaman etätyön takia ollut kaukana flow-tilasta. Tuntuu ettei yhteenkuuluvuuden tunne ole niin voimakasta tällä hetkellä ja se jo osaltaan rajoittaa omaa tekemistä. Ainakin tiimin sisällä yhteenkuuluvuuden tunne on mielestäni kärsinyt. Netissä pelaaminen kavereiden kanssa on kuitenkin ollut hauskaa puuhaa ja saanut sitä kautta paljon jutusteltua ja höpöteltyä ihan arkisiakin asioita. Se on auttanut yllättävän paljon jaksamaan. Yksin töitä tehdessä on kokoajan todella stressaavaa kun ei pääse purkamaan ajatuksiaan kenellekään. En ole löytänyt vallitsevasta tilanteesta vielä itselleni tapaa toimia, jolla voisin olla lähelläkään flow-tilaa. Asiakkaiden hankinta etänä tai palaverit etänä tuntuvat todella haastavilta, koska siinä ei koe samanlaista tunnetta kuin ihan kasvotusten. Rytmi on karannut aivan erilaiseksi kuin normaaliarjessa ja taukoja ei osaa pitää samalla tavalla. Toivon todella, että kesän aikana saan itselleni luotua järkevän rytmin tehdä hommia ja saisin luotua uusia rutiineja elämään, jotka edesauttavat arkea.

 

Olen myös paljon puhunut oman intohimon löytämisestä. En koe vielä koko Tiimiakatemialla opiskelun aikana löytäneeni intohimoa johonkin tiettyyn osaamiseen. On kivaa tehdä nettisivuja tai harjoitella videoiden tekoa, mutta en vielä ole saanut niistä sen suurempia fiiliksiä. Odotankin, että löydän itselleni intohimoista tekemistä ja sitä kautta pääsen varmasti lähemmäksi flow-tilaa. Suurena haaveena olisikin ettei työ tuntuisi työltä ja pääsisi tekemään töitä sellaisen asian parissa, mitä tekisi mielellään vapaa-aikanakin. Jääkiekko sekä muu urheilu ovat minulle suurimmat intohimon kohteet, joten niiden parista jos löytäisi jonkun erittäin hyvän idean, jota lähteä toteuttamaan niin olisin varmasti hyvällä matkalla.

 

Järvilehto myös puhuu kirjassaan, kuinka pelit ja leikkiminen edistää oppimista. Peleihin usein uppoutuu ja silloin oppiminen tapahtuu aivan huomaamatta. Muistan itsekin oppineeni paljon englantia peleistä, joita pleikkarilla tai tietokoneella on vuosien saatossa tullut pelattua. Sitä ei edes huomannut pelatessa, mutta hyötyä siitä on varmasti ollut. Omaan oppimiseen olisi varmasti auttanut, että kouluissa käytettäisiin enemmän muistisääntöjä, pelejä ja tarinoita. Tiimiakatemialla oppiminen tapahtuu käytännön kautta ja se sopii myös erittäin hyvin itselleni. Suurin oppiminen tapahtuu kuitenkin silloin, kun joutuu löytämään uusia tapoja tehdä asioita. Sen takia Tiimiakatemialla on hienoa, kun joutuu haastamaan itseään ja kehittämään osaamistaan, koska silloin tulee paljon tilanteita, johon täytyy hakea keinot ratkaista ongelma. Olen huomannut tämän esimerkiksi nettisivuja tehdessä, että jos hommat ei etene niin täytyy vain etsiä keino miten päästä eteenpäin ja näin syntyy uutta osaamista.

 

Kirjaa lukiessa huomasi hyvin autonomian tunteen hävinneen. Heti kun kirja tulee ns. pakotettuna siten, että se täytyy lukea, niin siitä samalla katoaa vähän mielenkiintoa. Silloin kun on itse valinnut jonkun kirjan ja haluaa oppia siitä, niin tuntuu saavan myös paljon enemmän irti. Kirjasta kuitenkin jäi etätyöskentelyyn hyviä oppeja. Silloin kun ajatus ei kulje, väsyttää eikä saa mitään aikaiseksi, niin on hyvä hieman lähteä ulos jaloittelemaan tai keittää kahvit ja ottaa hetki ihan rauhassa. Työn tehokkuus kärsii huomattavasti, jos yrittää väkisin tehdä vaikkei mikään tuntuisi onnistuvan.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!