Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Havahtuminen

Kirjoitettu 30.11.19
Esseen kirjoittaja: Oskari Kakko
Kirjapisteet: 3
Kirja: Havahtuminen
Kirjan kirjoittaja: Anthony de Mello
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Sain kämppikseltäni kirjasuosituksen. Maailman lyhyin kolmen pisteen kirja. Oli todella suuria vaikeuksia löytää teosta sen pienen koon seurauksena. Luen kirjan takakantta. Hengellisen ja elämänfilosofisen kirjallisuuden klassikko. Tulen rakastamaan tätä kirjaa.

Herää! On aika herätä! Tätä De Mello toistaa aina uudelleen ja uudelleen kirjassa. Ihmisten pitäisi herätä elämään. De Mellon mukaan lähes kaikki ihmiset nukkuvat ja eivät edes halua herätä. Minulle kirja sanoo asioita eri kanteilta ja haastaa sinua ajattelemaan eri tavalla verrattaessa valtavirtaan. Monet ovat sanoneet kirjan olevan turha ja ainoastaan ”kirjapisteautomaatti”, mutta itse pidän kyseistä ajatusta ainoastaan laiskuutena tai kykenemättömyytenä ymmärtää hieman moniulottuvampaa ja tulkittavaa tekstiä.

Jos kirjaa lukee vähänkään ajatuksella ja miettii siinä olleita aiheita hieman syvemmälle löytää kirjan nerokkuuden. Onko mikään samanlaista, kuin oletamme sen olevan? Jos enemmistö tekee niin, tekeekö se siitä totuuden? Tuntuu että maailmassa jos joku arvostettu henkilö sanoo jotain tai on jotain mieltä siitä, tulee suoraan totuus. Ihmiset eivät tutustua aiheeseen varmistaakseen sen aitouden vaan uskovat sinisilmäisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä tapaus, jossa yksi mies halusi kokeilla kuinka helposti ihmiset uskovat netistä lukemaansa. Hän teki monia some-tilejä ja hypetti jalkapalloilian jota ei oikeasti ollut edes olemassa siirtoa suurseuraan ja jo muutamassa tunnissa ”uutisesta” tuliviraali ja muutkin alkoivat innoissaan hehkuttamaan siirtoa. Lopulta jopa jotkut vakavasti otettavat uutissivut uutisoivat olemattomasta siirrosta. Tapaus kertoo huolestuttavan faktan nykyajan ihmisten medialukutaidosta. Jos ainoastaan yksi ihminen saa tämän aikaan, mitä kaikkea kokonainen porukka voi saada aikaan.

Uskon että kirja saattaa monilla ottaa itsetunnon päälle. Esimerkiksi väite, että jopa hyväntekeväisyys on ainoastaan sivistyneempää ja tietyllä tavalla paketoitua itsekkyyttä on todella odottamaton, mutta hyvin perusteltu.

No mitä olen omista ajatuksistani alkanut haastamaan. Akatemia. Olen alkanut muuttaa asennettani siitä, että akatemialla ei ole oikein mitään hyvää. Tietenkään on täysin absurdia ajatella, että kaikki akatemialla on hyvää tai kaikki mitä tai miten siellä tehdään, on paras vaihtoehto. Monessa asiassa se 25 vuotta sitten saavutettu etumatka on kurottu kiinni, koska asioita ei uskalleta muuttaa, vaan kaikki asiat tulee tehdä samalla tavalla kuin Partasen aikana. Karu fakta on että jos ei lähdetä uudestaan uudistumaan akatemia tulee kuolemaan. Olen mindsettiäni muutettuani kuitenkin alkanut miettimään, että vaikka kaikki toimintatavat eivät miellytä ei silti kannata sulkea kaikkea hyvää pois samalla. Tämä ajattelutavan muutoksen jälkeen olen yrittänyt olla avoimempi muita akatemialaisia kohtaan ja olen ilokseni huomannut, että nehän ovat ihan tavallisia ja mukavia tyyppejä. Mihinkään uskontoon en kuitenkaan lähde, kristinusko on minulle se oma juttu.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!