Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Havahtuminen

Kirjoitettu 12.06.15
Esseen kirjoittaja: Eetu Huosianmaa
Kirjapisteet: 3
Kirja: Havahtuminen
Kirjan kirjoittaja: Anthony De Mello
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Lyhykäisyydessään kirjan puhujan Tony De Mellon luentojen sisältö on seuraava:

Hereille havahtumisella saavutettava tietoisuuden tila, jossa vallitsee aito onnellisuus ja täydellinen tietoisuus omista sanoista, teoista, ajatuksista ja toiminnasta kuullostaa kieltämättä hienolta. Kuitenkin, mikäli tähän havahtumisen tilaan uskoisi, täytyisi hyväksyä myös tämän tilan vastakohdan olemassa olo. Tony De Mellon mukaan me kaikki tavalliset tallaajat elämme siis harhaa, jossa onnellisuus ja tietoisuus tekemisestämme on valetta. Toimimme loppujen lopuksi vain ja ainoastaan itsekkyydestämme. Autamme muita, jotta meillä olisi parempi olo itsestämme ja kaikilla teoillamme tavoittelemme viimekädessä vain omaa etuamme.

 

Masentavaa, vaikkei se hänen perimmäinen tarkoituksensa olekaan. On kuitenkin totta, että ihmiset eivät harjoita itsehavainnointia tarpeeksi, jotta voisivat huomata, mikä heidän toiminnastaan on ns. tarkoituksenmukaista ja tiedostettua. Kirja on täynnä tarinoita, joita De Mello käyttää dialogissaan peilaamaan teesejään todellisuuteen. Kotkan muna joutuu kanalaan, kuoriutuu ja elää muutaman viikon kanalassa, kunnes näkee suurien lintujen lentävän ylitse. Kotka sanoo ”emolleen” mitä nuo oikein olivatkaan, voisinpa olla ja lentää kuten he. Emo vastaa niiden olevan kotkia, lintujen kuninkaita. Samalla lailla De Mello kertoo ihmisten kulkevan unissaan, saavuttamatta täyttä potentiaaliaan, havahtumatta hereille. Oletukset ja ennakkoluulot itsestämme ovat itsehavainnoinnin puutetta. Kuitenkin jo aiemmin mainitusti hyvällä dialogilla on mahdollista selkeyttää yksilön tietoisuutta itsestään ja siten auttaa havainnoimaan toimintaansa uudesta näkökulmasta, sillä usein itsehavainnointi on vääristynyttä. Teemme asioita siksi että pyrimme asiaan X, kun taas muut ympärillämme näkevät itsemme pyrkivän tietoisesti toimimalla kohti päämäärää Y. Emme välttämättä edes tienneet päämäärän Y olemassa olosta tai mahdollisuudesta, mutta nyt havahduimme siitä tietoiseksi. Näissä määrin uskon ns. havahtumiseen.

 

Kaikkien hienojen tarinoiden seasta tietoisuus halusta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista kolahti. Halu on energiaa oikein kanavoituna ja ymmärrettynä ja De Mellon mukaan sitä tulisi pyrkiä ymmärtämään eikä vain täyttämään. Ymmärtämällä haluja, eli itsehavainnoinnin kautta voit muuttaa toimintatapojasi.

Haluat ylittää tien nopeasti juuri siitä kohdasta missä olet, etkä halua kävellä suojatielle asti, koska joudut kiertää. Kiertäminen ja suojatien ylitys kuvaa itsehavainnoinnin kautta saatavaa tietoisuutta teoista ja seurauksista, kun taas suora ylitys toimintaa puhtaasti halusta. Valitset kävellä suojatielle ja ylität tietä, kun huomaat että joku jää auton alle kohdassa josta aioit tien aiemmin ylittää. Henkilö ei ollut tietoinen itsestään ja toiminnastaan.

Itsehavainnointi asettaa yksilön halujen ulkopuolelle ja ymmärtämään halujen syytä ja seurauksia. Toisin sanoen hallitsemaan käytöstään.  Tony De Mellon mukaan ”Se mikä on tietoista on hallinnassa, tiedostamaton hallitsee teitä”. Halu on kuitenkin inhimillistä, enkä usko täydellisen halujen tiedostamisen tai ylipäätään tietoisuuden olevan mahdollista, vaikka De Mello niin kertookin. Kaikessa itsekkyydessämmekin teemme valintoja, jotka eivät kosketa meitä itseämme millään tavoin ja miksemme silloin valitsisi teon, joka auttaa muita parhaiten ? Havahtumaton ”Unessa kävelevä” ihminen kuten sinä tai minä on todellakin itsekäs, mutta pystyy myös tiedostettuihin ja epäitsekkäisiin tekoihin, jopa halujansa vastustamalla.

Ahdistavaa kirjallisuutta.

  • Eetu Huosianmaa, Täpinä

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!